Lapsen kaveri vaihtoi koulua ilmoittamatta
Yksi lapsen parhaista kavereista vaihtoi koulua. Yks kaks vaan oli poissa. Meidän lapsi monta kertaa viikossa leikkinyt myös koulun jälkeen yhdessä, mekin kuskattu Mäkkäriin ja kyyditty ja otettu yökylään jne. Nyt hän on vain poissa, eikä meidän lapselle tai kellekään muullekaan kerrottu mitään. Aika ikävää kun meidän lapsi on nyt etsinyt häntä liki itkien siellä koulussa. Eikö olisi voinut vaikka tekstaria laittaa ja kertoa meille?
Kommentit (255)
Mitäs jos on vaikka paljastunut jokin.hyväksikäyttö tms ja lapsi on siiretty osastolle tutkimusjaksolle jolloin täytyy käydä sairaala koulua
Ap ope, vastaisitko nyt tähän mitä sinulta on monta kertaa jo kysytty.
Jos lapsesi on kerta itku kurkussa kaveria etsinyt, miksei ole ottanut kännykkää kauniiseen käteensä ja laittanut kaverille viestiä?!
En tunne yhtäkään 11-vuotiasta joka hyvän kaverin ollessa pois koulusta ei kyselisi perään. "Moi! Missä oot ku ei oo koulussa näkyny?" Moikka! Ootko kipeenä?" "Ootteks jossain matkoilla?" Eikun juostaan ympäri koulua itku kurkussa mieluummin ja spekuloidaan kotona asiaa äidin kanssa, mutta äidillekkään ei tule mieleen ehdottaa, että mitäpä jos soittaisit/viestittäisit kaverille.
Ja sitten viikkojen päästä selviää toiselta kaverilta (joka on osannut kännykkää käyttää ja kysäistä missä olet), että tämä kaveri on muuttanut.
Vähän tarina nyt haiskahtaa..
Miksi ap et vastaa kysymyksiin vaan jankkaat vaan samoja asioita??
Anteeksi ei muuttanut vaan vaihtanut koulua tarkoitin..
Tylsä provo.
Itse tosin olen jättänyt kaksi ystävääni kuin nallit kallioille, yhden 11-vuotiaana ja toisen 12-vuotiaana. Jos koulun vaihtaminen olisi ollut mahdollista, olisin vaihtanut. Ensimmäinen ystävätär kävi minuun käsiksi, siis samanikäiseen samaa sukupuolta olevaan tyttöön. Hän halasi minua, suuteli suulle ja työnsi kätensä jalkoväliini. Pelästyin hirveästi, juoksin kotiin (oltiin lähimaastossa), sulkeuduin huoneeseeni enkä puhunut koko tytölle mitään ennen kuin vasta lukiossa jotain tyhjänpäiväistä.
Ja toisen jätin 12-vuotiaana vähän samoista syistä. Hän ei lähennellyt mutta häneltä tuli joku tämmöinen intohimokirje, josta ahdistuin aivan hirveästi. Sama juttu. Enpä kysellyt enempiä, vaihdoin vain kaveria. Eikä kaveri perään kysellyt.
Onneksi ei siihen aikaan vanhemmatkaan touhottaneet.
Eniten olisin huolissani (jos tämmöinen aloituksen tilanne olisi tosi) kyseisen äidin suhteesta omaan esimurkkuun lapseensa. Sotkeutua nyt tuolla lailla toisen kaverisuhteisiin ja asioihin. Pelottavaahan se olisi, perhetutkimuksen paikka...
Jokin haiskahtaa. Oikeesti jos ovat hyviä kavereita niin silloin soitetaan puhelimella sille kaverille. Oma lapseni on 11v. Miksei lapsesi soita kaverillensa?
Naapurit ei yleensä kerro muutosta koska eivät halua kaikkien tietävän että muuttavat. On munkin lapsen kaveri muuttanut niin ettei sitä meille kerrottu. Isäpuoli sitten kertoi, kun olivat muuttaneet. Ja kyllä se äiti olikin varsinainen bimbo.
Ihan sama kun lapsen kaverit lähtee lomalle niin mitään ei sanota. Edes lapsen kaveri ei kerto asiasta. No ollaan sitten toimittu samoin.
Vieläkö on ap linjoilla? Voisitko palata vastaamaan noihin sulle esitettyihin kysymyksiin.
Antakaa mammat lasten hoitaa kaveripiirissä hommat itse.
Olette juuri näitä armeijaan soittelijoita.
Meidän tyttö, meidän poika.
Minun, minun, minun
Vierailija kirjoitti:
Ap ope, vastaisitko nyt tähän mitä sinulta on monta kertaa jo kysytty.
Jos lapsesi on kerta itku kurkussa kaveria etsinyt, miksei ole ottanut kännykkää kauniiseen käteensä ja laittanut kaverille viestiä?!
En tunne yhtäkään 11-vuotiasta joka hyvän kaverin ollessa pois koulusta ei kyselisi perään. "Moi! Missä oot ku ei oo koulussa näkyny?" Moikka! Ootko kipeenä?" "Ootteks jossain matkoilla?" Eikun juostaan ympäri koulua itku kurkussa mieluummin ja spekuloidaan kotona asiaa äidin kanssa, mutta äidillekkään ei tule mieleen ehdottaa, että mitäpä jos soittaisit/viestittäisit kaverille.
Ja sitten viikkojen päästä selviää toiselta kaverilta (joka on osannut kännykkää käyttää ja kysäistä missä olet), että tämä kaveri on muuttanut.
Vähän tarina nyt haiskahtaa..
Minuakin kiinnostaa :)
Ei ko lapsi ole muuttanut. Hän häipyi koulusta. Monestiko pitää sanoa... Kaikki lapset on siellä koulussa ihmetelleet, missä hän on kunnes yksi soitti: vanhemmat vaihtoi hänet toiseen kouluun infoamatta ketään. Yks kaks.
Tämähän ap:n juttu on provo mutta saipahan monta sivua. Mutta lapseni rinnakkaisluokalta lähti yksi lapsi yht'äkkiä toiseen kouluun mukamas yllättäin. Olin tietoinen että kyseistä lasta kiusataan rankasti. Sitten vanhempainillassa muutamat mammat kyselivät närkästyneinä opelta että kuinka noin äkkiä xx lähti ja kuinka luokkalaisille ei kerrottu etukäteen "kun meidän jessica-pipuliina olis niin halunnut antaa läksiäiskortin". Siihen ope että kumma kun ei j-p ole kotona kertonut kuinka puolen vuoden ajan luokassa yritettiin saada xx:n syrjimistä kuriin ja seuraavaksi olisi ollut edessä kivakoulu-menettely mutta xx vanhempineen valitsivat koulunvaihdon. Siinä oli mammat hiljaa, vähän aikaa.
Edelleen miksei oma lapsesi heti soittanut kun ihmetteli missä kaveri on ja mikset sinä neuvonut soittamaan kun yhdessä ihmettelitte?
Meidän lapsi luuli että tää on kipeä, sitten lapsi itse oli kipeä. Koko koulu influenssan ja flunssien kourissa. Sitten lapset alkoivat keskenään ihmetellä, joku soitti ja sitten vasta meidän lapsi kertoi kotona, ettei tajua mihin x lähti... Ja tosiaan mieheni kyyti ko lapsen kotiin suunnilleen lähtöä edeltävänä iltana ja tapasi vanhemmatkin eikä kuksan sanonut mitään... Tähän asti vanhemmat on aina erikseen oikein kehuneet koulua... Ja meidän lapsi ja tää lapsi on tunteneet toisensa aina, siis ihan vauvoista jo. Nyt yks kaks vain katosi eikä me edelleenkääb tiedetä mihin kouluun hän siirtyi tai miksi.
Ei ihme, jos katosi mitään sanomatta. Ap on selvästikin hyvin pakkomielteinen ja vaikea ihminen.
Niin hyvät ystävät eivät kipeänä tekstaile. Eikä edelleenkään lapsesi voi kaverilleen viestittää mitään. Kysyä kuulumisia..?
Vierailija kirjoitti:
En usko koska Whatsapp.
Tunnen itseni ikälopuksi kun puhun tekstailusta! :D Mutta niin onhan se ihan normaalia, että 11-vuotiaat parhaat kaverit ei moneen viikkoon lähetä toisilleen whatsapp-viestejä. Mieluummin ravataan koulussa itku kurkussa toista etsien.
Muuttivat varmaan karkuun hullua vainoavaa kaverin äitiä...
Provohan tän on pakko olla, ei kukaan voi noin idiootisti ajatella.
Ap mainostaa lastaan ja kadonnutta lasta hyviksi ystäviksi vuosikausien ajalta, mutta silti ap:n lapsi olisi vaan viikko tolkulla ihmetellyt ystävänsä yhtäkkistä katoamista tekemättä mitään tai ottamatta itse yhteyttä. Kenelle tahansa tulisi tuollaisesta selittämättömästä yhtäkkisestä katoamisesta mieleen, että jotain ikävää on sattunut. Ja ottaisi ilman muuta yhteyttä ystäväänsä ja tarkistaisi että onko kaikki ok.