Tulipas kurja mieli pankissa. Kamalaa tyrkyttämistä.

Käytiin lainaneuvottelussa ja jotenkin ahdisti se pirujen maalaaminen seinille. Pankkitoimihenkilö keskittyi vain myymään meille lainaturvaa. Entäs jos tulee työttömyys, entäs jos tulee kuolema tai sairastuminen. Selvästi suuttui kun ei otettu mitään. Ei rahastoa, ei lainaturvaa, ei uusia vakuutuksia.
Meillä on kummallakin osakesalkut Nordnetissa ja koen että se on ihan riittävä tapa säästää. Lainaturvaa en ymmärrä, ihan hirveän kallis. Muutenkin tarvitsemme lainaa vain noin puolet asunnon kauppahinnasta, joten tilanteemme sikälikin hyvä. Henkivakuutuskin on, mutta pankkitoimihenkilön mielestä sekin oli liian pieni. Työttömyyden tullessa eteen pienettäisiin kulutusta tietenkin, joten selvittäisiin ihan varmasti siitäkin. Nyt rahaa menee remontteihin ja matkusteluun, jos jompi kumpi olis työtön niin sitten luonnollisesti ne jäis pois. Ollaan luonteeltamme aika pihejä joten tarpeen vaatiessa pärjättäis tosi pienelläkin rahalla.
No, työtään ne siellä tietysti tekee ja pankki tavoittelee voittoa. Silti en enää haluaisi asioida yli-innokkaan pankkitädin kanssa...
Miten muilla on sujuneet lainaneuvottelut tai muut neuvottelut, onko uskottu heti kun olette sanoneet ettette halua pankin tuotteita (turvia, rahastoja ym) vai onko ollu kauheeta vääntämistä niin kuin meillä?