Koiranpennun kanssa mökille

Vierailija kirjoitti:

Minä olen vähän arka antamaan herkkupaloja, kun kasvattaja niin kauheasti painotti, että ne lihovat nopeasti.

ap

Painon kertymistä kannattaa seurata viikoittain ja jos koulutuksessa käyttää herkkuja, annetaan tietysti sitten suhteessa vähemmän safkaa :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koira on ollut meillä vasta 3 viikkoa. 

ap

opetathan sitä jatkuvasti tekemään ulos? pitäisi tunnin välein käyttää alkuvaiheessa.

Ulos kannattaa viedä aika kun pentu on leikkinyt, herännyt, syönyt tai juonut. Kun pissa/kakka tulee, kehutaan hirveästi. Jos tulee vahinko, ei toruta, korjataan vain jäljet. 

Vierailija kirjoitti:

Kiitos kakkonen pitkästä vastauksestasi. Kerrotko lisää tuosta piimästä. En ole kuullutkaan. Kuinka sitä annetaan pennuille? Ruokaan sotkemalla?

ap

Jotkut sekoittaa ruokaan, minä olen aina antanut jälkkäriksi. Makuasia :)

Onko kokemuksia sellaisista Muststa ja Mirristä ostettavista pissa-alustoista? Ovako ne parempia kuin sanoalehdet lattialla?

Paljonko annat sitä piimää?

Vierailija kirjoitti:

Onko ukaan kokeillut esim. rakentaa kompostikehikosta koiralle aitausta mökillä/kyläpaikassa?

Meillä on ollut jos jonkin näköisiä viritelmiä kompostiverkosta.Myös aitauksissa mökillä ja kyläillessä.Vaatimatta ei ole niihin voinut jättää mutta esim. Kun on grillattu ja syöty ulkona kesällä niin koirat on voineet olla siinä lähistöllä häkissä.Koiria meillä kaksi kettuterrieriä.

Mietin, että voisiko sellaisen kompostikehikon laittaa mökkiin sisälle?

ap

Ensin sääli pentua, kun joutuu suljetuksi kylpyhuoneeseen. Toiseksi hanki pennulle sisäaitaus ja pissa-alustoja. Älä pidä ulkona vapaana, jos syö kaikkea etkä ole saanut sille opetettua olennaisia(luoksetuloa, irti-käskyä). Aivan pienet pennut seuraa muutenkin mutta 13 vk haluaa tutustua ympäristöön enemmän. Pentua pitää treenata päivittäin ja ruokailun voi hoitaa palkkioina. Palkkioksi omaa nappulaa. Vietä pennun kanssa paljon aikaa leikkien ja rapsutellen. Leikin lomaan treenit.

No kyllähän nyt noin iso labbiksen pentu kestää nollakelejä vaikka pari tuntia, kunhan on liikkeessä. Nyt haloo sen hysterian kanssa. Kyseessä on rotu, jonka käyttötarkoitus on noutaa syksyn ja talven läpi jäähileisestä vedestä lintuja. Turkin pitäisi olla erittäin säänkestävä jo pentuna. Sillä on kyllä kaksikerroksinen turkki (pohja- ja päällyskarva). Toki jos pentu ei liiku, sille voi tulla kylmä. Sen kyllä huomaa: pennusta tulee vaisu ja se saattaa nostella tassujaan. Tärisevä pentu on jo tosi kylmissään. Mutta oma karkeakarvainen pentukarvassa ollut pentu oli -10 asteen pakkasessa n. 3-kuisena jo vaikka kuinka pitkään, siis tunteja putkeen. Ei ollut mitään hätää, kun juoksi ja leikki koko ajan. Parinkymmenen pakkasasteen jälkeen alettiin pukea. Jos nyt ehdottomasti haluaa, niin jonkun manttelin voi hankkia, mutta pidän kyllä labbiksen kohdalla ihan turhana nollakeliä ajatellen. 

Herkkuja voi antaa, mutta kannattaa valita hyvälaatuisia nameja - esim. kuivattua lihaa, maksaa, mahaa jne., ei mitään vehnäpullaa. On tosi hyvä, että ap pitää huolta siitä, ettei pentu liho, mutta kyllä tuossa vaiheessa koulutuksessa menee nameja kouratolkulla. Ei sille mitään mahda. Se on helpoin tapa saada pentu oppimaan nopeasti ja tehdä paljon toistoja lyhyessä ajassa. Pennun kannattaa antaa liikkua mahdollisimman paljon, pari-kolme tuntia päivässä, mieluiten vapaana. Jos nameja on mennyt ihan hurjasti, kannattaa vähentää hieman päivän ruoka-annosta. Ylipäänsä ruokaa kannattaa antaa jonkin verran vähemmän kuin pussin kylki suosittaa, sillä valmistajien arviot ruoan tarpeesta ovat usein ylimitoitettuja. Pentu kannattaa punnita säännöllisesti, ja jos paino nousee liian nopeasti (kasvattaja kertoo oikean tahdin), niin ruokamäärää pitää vähän pudottaa. Lisäksi pennultakin saisi tuntua melko helposti kylkiluut, kyljissä ei pitäisi olla paksua läskikerrosta. 

Esim. jätä-käsky on koiralle elintärkeä, sillä sen avulla voi estää koiraa syömästä jotain vaarallista. Ei sitä oikein saa opetettua kuin namien avulla - ensin nami nyrkissä, kun pentu jättää nyrkin rauhaan, se saa toisesta kädestä namin. Vähitellen käsi auki, lopulta nami lattialla, nami pudotetaan kädestä "vahingossa" lattialle, sitten ulkona jne. Koskaan ei saa päästää pentua syömään tuota jätettävää namia näissä harjoituksissa, eli ne pitää pitää riittävän helppoina ja siirtyä seuraavaan vaiheeseen, kun edellinen on ihan varmasti hanskassa. Käskyä voi vahvistaa myös vaikka siten, että koiran pitää ohittaa lempilelunsa, joka on lattialla, tai koira ei saa hyökätä avustajan kädessään heilutteleman lelun kimppuun. Näissäkin harjoituksissa herkut ovat yleensä paras palkka. 

Luoksetulo kannattaa harjoitella myös tässä vaiheessa todella vahvaksi, koska murkkuiässä se mamma ei välttämättä kiinnostakaan. Jos luoksetulo on jo pentuna taottu selkäytimeen, niin paremmalla todennäköisyydellä se ei kokonaan unohdu murkkuna. Harjoituksia tehdään kymmeniä niin sisällä kuin ulkonakin, alkuun tietenkin mahdollisimman helpoissa tilanteissa, koska pienelle pennulle moni häiriö on vielä liikaa. Tätä kannattaa treenata niin nami- kuin lelupalkalla. Jos luoksetulo sujuu, pitäisin pentua ihan huoleti mökkipihassa valvotusti irti. Jos ei suju, hommatkaa pitkä liina ja aloittakaa kova treenaus. 

Pennulle kannattaa ottaa kotoa mökille mukaan vähän pissaisia papereita, ja laittaa ne puhtaiden paperien kanssa mökillä siihen paikkaan, johon pennun olisi yöllä tarkoitus tarpeensa tehdä. Kun mukana on pissaisiakin papereita, pentu yhdistää nopeammin, että mihin saa asioida. Minä olen tykännyt noista M&M:n muovitetuista pissa-alustoista, pitävät paljon paremmin nesteet sisällään kuin sanomalehti. Toisaalta jos niiden alle pääsee pissaa, niin hautovat sitä sitten lattiaa vasten. Samantyyppisiä voi ostaa myös isommista apteekeista nimellä kroonikkoalusta. 

Niin ja raskaampien rotujen pennuille ei suositella määräänsä enempää maitotuotteita syöttää, sillä kalsiumia saattaa silloin tulla liikaa. Se estää joidenkin muiden ruoka-aineiden imeytymistä suolessa. Maltillisesti voi antaa piimää, mutta jos haluaa tasapainottaa vatsaa, niin parempi tapa on antaa koiralle maitohappobakteerivalmistetta ruuan seassa. Suosittelen jotain, missä on paria eri kantaa. Ne joissa on pelkkää E. faeciumia (esim. Aptus) todettiin jossain tutkimuksessa hyödyttömiksi. Koiralle sopivia valmisteita löytyy niin eläintarvikeliikkeistä kuin apteekeistakin ja ne sopivat jo pennulle. 

Voi miten ihania vastauksia! Kiitos suuresti!

Minulle ei aukea kirjoista tuo jätä-käskyn opetus, eikä luoksetulon opetus. Voiko joku antaa konkreettisia vinkkejä?

ap

No ei labbistqa pakkaseen kuin hyvin lyhyeksi aikaa. Pentuhan on niin söpö ja pieni, että siinä vieressähän se voi nukkua <3

Tuossa ed. sivun pitkässä viestissä vähän jo avattiin jätä-käskyn opettamista. Jos koirasi on ehdollistettu naksuttimeen, siitä on tässä kohtaa apua. Välttämätön se ei ole. "Jätä" opetetaan näin:

1) Pentu saisi olla aika rauhallinen, esim. äsken lenkitetty, eikä hirveän nälkäinen. Ylienerginen tai yliväsynyt pentu ei jaksa keskittyä. Pidä siis huoli siitä, että pennun mielentila on sopiva. 

2) Ota nyrkin sisään joku herkku, taskuun jotain vielä parempaa - esim. nyrkkiin kuivaruokaa, taskuun lihapullanpaloja (pieniä). Istu lattialle. Pentu tulee luoksesi, haistelee nyrkkiä, tökkii sitä kuonollaan, ehkä raapiikin. Älä sano mitään. Lopulta pentu perääntyy hieman tai istahtaa lattialle - näin käy aina ennen pitkää. Sillä siunaaman sekunnilla joko naksautat tai kehut koiraa vuolaasti ja annat taskusta lihapullaa. 

3) Toista edellinen niin monta kertaa, että pentu suoraan nyrkin nähdessään perääntyy vähän eikä edes yritä koskea käteen. Tässä vaiheessa voi jo ottaa käskyn mukaan: sanot ystävällisellä mutta jämäkällä äänellä "jätä", kun laitat nyrkin koiran tasolle. Älä koskaan anna namia suljetusta nyrkistä, vaan aina toisella kädellä taskusta. Yleensä pennut tajuavat tämän vaiheen 5-10 toiston aikana. 

4) On tehty useita onnistuneita toistoja naminyrkin kanssa, ja koira on sisäistänyt sen, ettei naminyrkkiä kannata tökkiä. Seuraava askel on nami avoimella kämmenellä. Istu lattialle, ota nami käteen, taskussa edelleen paremmat herkut palkaksi. Avaa nyrkki ja aseta käsi koiran ulottuville. Voit sanoa "jätä". Heti jos koira yrittää lähestyä avointa kättä varkaus mielessään, laita käsi nyrkkiin ja sano esim. "ä-ä" tai toista "jätä" napakasti mutta ei vihaisesti tai huutaen. Heti kun koira perääntyy, vaikka käsi olisi nyrkissäkin, anna toisella kädellä parempaa herkkua taskusta ja kehu. Muutaman kerran jälkeen pentu yleensä oppii, ettei namia kannata avoimestakaan kädestä tavoitella. 

5) Pentu ei tavoittele namia avoimestakaan kädestä, useampi onnistunut suoritus takana. Seuraavaksi namin voi laittaa esim lattialla istuessaan oman jalan päälle tai lattialle. Sanotaan pennulle "jätä". Jos pentu lähtee tavoittelemaan namia, se peitetään kädellä tai vaikka pakasterasialla. Heti kun pentu perääntyy -> naksutus tai kehut ja palkka toisesta taskusta. Pentua ei saa päästää missään tapauksessa varastamaan namia, eli tarkkana on oltava. Kun pentu ei enää tavoittele lattialla olevaa namia, siirrytään seuraavaan kohtaan. Edelleen yleensä 5-10 toistoa riittää, ja aina olisi hyvä saada noin 5 onnistunutta toistoa ennen seuraavaan kohtaan siirtymistä. 

6) Nami laitetaan lattialle ja sanotaan pennulle "jätä". Ohjaaja nouseekin seisomaan, eikä pentu saa silti hyökätä namin kimppuun. Alkuun ohjaaja pääsee todennäköisesti vain kyykkyyn. Jos pentu lähestyy namia, se peitetään kädellä tai vaikka jalalla riippuen siitä, missä asennossa ohjaaja on. Toistetaan "jätä", jos pentu tavoittelee namia ja taas palkkaus heti kun pentu perääntyy. Kun ohjaaja voi toistetusti jättää namin lattialle ja nousta rennosti seisomaan ilman, että pentu pyrkii varastamaan namia, voidaan siirtyä seuraavaan kohtaan.

7) Ohjaaja seisoo ja pudottaa namin lattialle, mielellään vaikka pehmeälle matolle ettei nami pomppaa kovin kauas. Pennulle käsky "jätä", tarvittaessa jo ennen namin pudottamista. Jos pentu pyrkii namin luo,  se peitetään jalalla tai pentua estetään vaikka kädellä menemästä namin luo. Pentua voi pitää myös kytkettynä, jos se helpottaa rajoittamista. Toistetaan käsky. Heti kun pentu perääntyy, palkataan. Tavoitteena on, että ohjaaja voi pudottaa lattialle tavaran tai herkun ilman, että koira sitä nappaa. Tämä on vaikea siirtymä ja voi vaatia enemmän toistoja. Kun tämä onnistuu sisällä, kannattaa samaa alkaa harjoitella myös ulkona lenkin varrella. 

8) Pentu jättää käskystä lattialla olevan herkun rauhaan. Seuraavaksi haastetta lisätään. Lattialle asetetaan nameja ja pennun lempileluja. Pentu kannattaa pitää kytkettynä. Pentua ohjataan alkuun kauempaa namien ja herkkujen ohi, käsky "jätä" taas ohituksissa. Alkuun kannattaa pitää kädessä herkkua, jolla pentu houkutellaan lattialla olevien kiusausten ohi. Tavoite on, että pennun kanssa voi kävellä lelujen ja herkkujen ohi niin, että pentu ei kisko eikä revi, vaan kulkee nätisti. Aina kun herkku/lelu ohitetaan onnistuneesti, pentua kehutaan ja palkataan. Vähitellen tällaisia harjoituksia voi tehdä myös ulkona. Voi myös harjoitella sitä, että avustaja heiluttelee pennun lempilelua ensin kauempana, eikä pentu saa rynnätä avustajan luo. Tästä sitten avustaja siirtyy vähitellen lähemmäksi ja pentu joutuu hillitsemään itsensä. 

9) Edellisiä kohtia sovelletaan sitten ulkona pentu kytkettynä. Omistajan on oltava tarkkana, ja huomattava pennun kiinnostus ennen kuin syötäväksi sopimaton asia on suussa. Tässä vaiheessa pennulle sanotaan "jätä" ja palkataan, jos pentu perääntyy. Tarvittaessa pentua estetään remmin avulla. 

Moni opettaa erikseen "irti" -käskyn. Se aloitetaan tilanteessa, jossa pennulla on vaikka lelu suussa. Ohjaajalla on superherkkua. Hän nappaa lelusta kiinni ja vie herkun lähelle pentua. Yleensä ahne pentu irroittaa lelusta ja saa sitten palkan. Tähän liitetään vihjesana "irti", joka alkuun sanotaan juuri sillä hetkellä kun pentu irroittaa lelusta ja sitten vähitellen vähän aiemmin. Kun pentu osaa päästää leluista sisällä irti, samaa harjoitellaan esim. keppien ym. avulla ulkona. Kun pentu saa aina hyvän palkan irroittamisesta, se päästää kyllä myös roskista ja vastaavista irti lopulta. 

Luoksetulo aloitetaan myös sisällä. Esim. näin: otetaan vaikka kuivaruokaa tai muuta namia. Pari nappulaa pudotetaan lattialle -> pentu jää nuuhkimaan ja syömään niitä. Otetaan pari askelta pennusta poispäin. Pentu tulee yleensä luonnostaan perässä, jolloin sanotaan innostavasti ja iloisesti kutsusana (tänne, tule, täällä, luokse tai mikä nyt ikinä omaan suuhun sopii). Sana siis alkuun vasta siinä vaiheessa, kun pentu on jo tulossa. Kun pentu pääsee omistajan luokse, sitä kehutaan ja sille annetaan ruokapalkka. Tätä toistetaan miljoona kertaa, myös vaikka silloin kun pennulle annetaan ruokaa tai kun sen kanssa leikitään - aina kun pentu on tulossa iloisesti ohjaajan luokse, sille sanotaan käskysana ja kehutaan, kun pentu tulee luo. Jos pentu ei tule, toistetaan käsky entistä innostavammin ja vaikka otetaan pari juoksuaskelta pennusta pois. 

Samaa tehdään myös ulkona, onnistuu niin remmissä kuin ilman. Taskussa on aina nameja ja aina kun pentu kääntyy katsomaan ohjaajaa, sille sanotaan innostavasti luoksetulokäsky ja kehutaan ja palkataan, kun pentu tulee. Jos pentu ei lähde tulemaan luokse, otetaan juoksuaskelia pennusta poispäin - yleensä kaikki pennut innostuvat viimeistään tässä vaiheessa. Aina runsaat kehut ja palkka, kun pentu tulee luokse saakka. Voidaan harjoitella myös avustajan kanssa niin, että avustaja pitää pennusta kiinni ja ohjaaja juoksee vähän kauemmas. Ohjaaja kiljaisee luoksetulokäskyn ja avustaja päästää pennun irti. Normaalisti pentu juoksee intoa täynnä ohjaajan luokse. Jos ei juokse, ohjaaja ottaa taas juoksuaskelia poispäin pennusta ja toistaa innostavasti luoksetulokäskyn. 

Pennun kanssa kannattaa aina muistaa, että se ei montaa minuuttia jaksa keskittyä. Kannattaa siis tehdä monta lyhyttä treeniä päivän aikana. Esim. tuosta jätä-harjoittelusta yhtä kohtaa kerrallaan. Harjoitukset on pidettävä niin helppoina, että pentu saa paljon onnistumisia, muuten se lannistuu. Pentua ei saa kieltää eikä torua, kun opetellaan uutta asiaa, eikä pennulle saa koskaan suuttua. Jos tuntuu, että asia ei etene, ollaan harjoituksia vaikeutettu liian nopeasti pennun oppimiskykyyn nähden ja on syytä palata pari askelta taaksepäin. Lyhyidenkin harjoituskertojen lomassa kannattaa pitää taukoja. Jos ohjaajalla on pinna kireällä tai pentu on väsynyt, kannattaa treenit jättää toiseen kertaan. Kaikenlainen pennun kanssa leikkiminen ja touhuaminen vahvistaa pennun ja omistajan suhdetta ja siten myös pennun intoa miellyttää omistajaa. Pennulle huutaminen ym. heikentää luottamusta ja sitä kautta oppimiskykyä. Vaatimisen aika on myöhemmin, kun koira _varmasti_ osaa sille opetetut asiat. Silloinkin kannattaa miettiä, miksi koira ei ole motivoitunut tottelemaan - esim. se, ettei jostain toiminnosta koskaan kehuta tai palkata, voi hyvinkin vähentää kiinnostusta totella. Koko koiran elämän läpi kannattaa perusjutuistakin välillä palkata ja kehua reilummin.