Terveydenhoitajaksi opiskeleminen
Hei!
Haen tänä keväänä toisena vaihtoehtona terveydenhoitajaksi/sairaanhoitajaksi. Nimenomaan terveydenhoitajaksi siksi, koska en halua työskennellä esimerkiksi vanhustenhuollossa. Olen työskennellyt tämän tyyppisissä paikoissa ja tiedän ettei sellainen työ minulle loppuelämäksi sovi.
Joten sen vuoksi terveydenhoitajaksi. Minua kuitenkin mietityttää opiskelu. Tällä hetkellä jotkin hoitotoimenpiteet inhottaa. Pienet asiat, kuten katetrointi ja verensokerin mittaus sujuu hyvin vaikka aluksi nekin inhottivat. Tottuuko isompiin juttuihin? Ajattelin että esimerkiksi työterveyshoitajana/neuvolan tätinä ei törmää paljon suuriin toimenpiteisiin, mutta entä opiskeluaika?
Voitteko sh/th-opiskelijat kertoa opiskelusta ja harjoittelusta? Onko joku kirurginen työharjoittelu pakollinen, täytyykö leikkauksessa olla mukana?
Onko minun edes turha ajatella olevani sh/th kun nämä jutut mietityttää vai tuleeko se rohkeus myöhemmin? :)
Kommentit (29)
Kirurginen harjoittelu kuuluu opintoihin, mutta sitä ei tarvitse suorittaa leikkaussalissa, vaan monet ovat kirurgisella osastolla, jossa potilasta hoidetaan ennen ja jälkeen leikkauksen. Suositus kuitenkin on, että edes yksi leikkaus käydään katsomassa.
Terveydenhoitajille kuuluu pakollinen kirurgian harjoittelu ja ainakin omassa harjoittelussani pääsin katsomaan leikkausta. En tiedä onko leikkaukseen mentävä, itse olin niim innoissani siitä etten kysellyt :D mua ainakin opiskelun alussa ällötti veri, isot haavat ym. Mutta kaikkeen tottuu ja rohkeus tulee ajan kanssa! :) ei th:t ja sh:t mitään superihmisiä ole, asiat saakin inhottaa. Myös rohkeus ja avoimuus kertoa inhotuksesta harjoittelupaikoissa on suotavaa, eikä sitä katsota pahalla. itse valmistun sairaanhoitajaksi nyt keväällä, enkä edelleenkään erityisemmin nauti haisevista, isoista haavoista tai luomenpoistossa avustamisesta, mutta joka kerta se on asteen helpompaa. Tsemppiä opiskeluun! :)
Mun tuttuni ei kestänyt nähdä ollenkaan verta. Hän on nykyään leikkaussalihoitaja, joten kai siihen tottuu! :D
Sh opinnot ensin, tai siis th:lla myös sh pätevyys, eli samat perusopinnot. Kuuluu sisätautien, kirurgiset ym. Harkat th opintoihin. Työllisyys ei ole kauhean hyvä ja aika moni th on juurikin vanhustyössä kotihoidon puolella.
T.th-klö, joka haaveilee äitiysneuvolan th:n paikasta, tällä hetkellä kätilön töissä
Samaa sanon mitä ensimmäinen vastaaja. Terveydenhoitajakoulutusta tullaan lähivuosina karsimaan rankalla kädellä ainakin pienemmissä amkeissa. Työllisyystilanne ei ole kovin hyvä, eli käytännössä ainakin täälläpäin terveydenhoitajat työllistyvät lähinnä kotihoitoon tai sairaanhoitajiksi.
Leikkauksesta; nykyään leikkauksen tai ruumiinavauksen näkeminen harjoitteluaikana on lottovoitto. Joissakin paikoissa ei haluta enää opiskelijoita yleisöksi leikkaukseen ns. opintoretkimielessä, ja ruumiinavausta katsomaan on aina tulossa paljon enemmän porukkaa kuin sinne mahtuu.
Kiitos paljon tähän asti tulleista vastauksista! En ollut oikeastaan edes tarkistanut työllisyystilannetta... Ammatissa on toki se hyvä puoli että jos mitään ei löydy, voi tosiaan toimia myös sairaanhoitaja. Luulisi että niitä töitä löytyy ainakin helpommin
AP
Vierailija kirjoitti:
Kiitos paljon tähän asti tulleista vastauksista! En ollut oikeastaan edes tarkistanut työllisyystilannetta... Ammatissa on toki se hyvä puoli että jos mitään ei löydy, voi tosiaan toimia myös sairaanhoitaja. Luulisi että niitä töitä löytyy ainakin helpommin
AP
Kannattaa opiskella suoraan sairaanhoitajaksi. Terkkarin suuntautumisvaihtoehdolla on hankala saada kunnollisia sairaanhoitajan hommia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos paljon tähän asti tulleista vastauksista! En ollut oikeastaan edes tarkistanut työllisyystilannetta... Ammatissa on toki se hyvä puoli että jos mitään ei löydy, voi tosiaan toimia myös sairaanhoitaja. Luulisi että niitä töitä löytyy ainakin helpommin
AP
Kannattaa opiskella suoraan sairaanhoitajaksi. Terkkarin suuntautumisvaihtoehdolla on hankala saada kunnollisia sairaanhoitajan hommia.
Täälläpäin kotisairaanhoidon esimies on ihan julkisesti kertonut, että palkkaa kotihoitoon pelkkiä terkkareita, koska heillä on siihen työhön paremmat valmiudet kuin sairaanhoitajilla. Eli kotihoito kyllä vetää terkkareita niin paljon kuin näitä valmistuu, mut jostain syystä hyvin harva terkkariksi opiskeleva on halunnut nimenomaan vanhustyöhön kotihoitoon. Neuvolat tms. kuitenkin vetävät huonosti, koska kukapa nyt hyvästä vakivirastaan luopuisi kun vaihtoehtoja on vähän. Muutenkin lama-aikana valitettavasti leikataan juuri sieltä ennaltaehkäisevästä työstä, mitä terkkarit tekevät.
Eli jos ei tosiaan sinne vanhustyöhön halua, niin kannattaa miettiä lukisiko sairaanhoitajaksi ja pyrkisi syventymään esimerkiksi opparissa siihen mikä itseä eniten kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos paljon tähän asti tulleista vastauksista! En ollut oikeastaan edes tarkistanut työllisyystilannetta... Ammatissa on toki se hyvä puoli että jos mitään ei löydy, voi tosiaan toimia myös sairaanhoitaja. Luulisi että niitä töitä löytyy ainakin helpommin
AP
Kannattaa opiskella suoraan sairaanhoitajaksi. Terkkarin suuntautumisvaihtoehdolla on hankala saada kunnollisia sairaanhoitajan hommia.
Onko tosiaan näin? Käsittääkseni opiskelisin täysin samat asiat kuin sh, mutta kun he valmistuvat, perehdyn vielä thn töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos paljon tähän asti tulleista vastauksista! En ollut oikeastaan edes tarkistanut työllisyystilannetta... Ammatissa on toki se hyvä puoli että jos mitään ei löydy, voi tosiaan toimia myös sairaanhoitaja. Luulisi että niitä töitä löytyy ainakin helpommin
AP
Kannattaa opiskella suoraan sairaanhoitajaksi. Terkkarin suuntautumisvaihtoehdolla on hankala saada kunnollisia sairaanhoitajan hommia.
Onko tosiaan näin? Käsittääkseni opiskelisin täysin samat asiat kuin sh, mutta kun he valmistuvat, perehdyn vielä thn töihin.
Niin, paitsi syventävä harjoittelu on sinulla terkkariharjoitteluita ja sairaanhoitajilla jotain muuta. Sairaanhoitajan töihin hakiessa esim. kirran tai sisätautien osastolle se katsotaan kyllä eduksi, jos olet suorittanut syventävän harjoittelun samankaltaisella osastolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos paljon tähän asti tulleista vastauksista! En ollut oikeastaan edes tarkistanut työllisyystilannetta... Ammatissa on toki se hyvä puoli että jos mitään ei löydy, voi tosiaan toimia myös sairaanhoitaja. Luulisi että niitä töitä löytyy ainakin helpommin
AP
Kannattaa opiskella suoraan sairaanhoitajaksi. Terkkarin suuntautumisvaihtoehdolla on hankala saada kunnollisia sairaanhoitajan hommia.
Onko tosiaan näin? Käsittääkseni opiskelisin täysin samat asiat kuin sh, mutta kun he valmistuvat, perehdyn vielä thn töihin.
Niin, paitsi syventävä harjoittelu on sinulla terkkariharjoitteluita ja sairaanhoitajilla jotain muuta. Sairaanhoitajan töihin hakiessa esim. kirran tai sisätautien osastolle se katsotaan kyllä eduksi, jos olet suorittanut syventävän harjoittelun samankaltaisella osastolla.
Ahaa selvä!
Tämä nyt on tämmöistä mietiskelyä, mutta mitäs sitten jos hakeekin sairaanhoitajaksi, ja siellä vasta päättää että jatkaa th:ksi... näin ilmeisesti saa tehdä. Onkohan se päätös tehtävä ennen tätä syventävää harjoittelua...? ei ole niin tärkeä asia mutta tulipa mieleeni.
Tuosta verikammosta... Minä aloin voimaan pahoin ekan vuoden anatomian tunneilla, kun puhuttiin veren rakenteesta. Oli pakko lähteä kesken tunnin vessaan ja siellä vessassa tutkailin, että mitähän tästä opiskelusta tulee. Peruskoulun viidennellä en pystynyt ympäristöopin kirjasta lukemaan Sydämen toiminnasta, kun teki niin pahaa.
No, verikammo lähti, kun harjoiteltiin tunneilla verinäytteen ottoa toisiltamme. Hieman heikotti, kun oli vuoroni ottaa näyte parilta, mutta päätin pystyväni siihen ja niin pystyinkin. Sen jälkeen ei ole kammottanut. Ja mulla se kammo oli tosiaan niin paha, että jo sana "veri" sai voimaan pahoin. Eli siitäkin kyllä selviää. Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Tuosta verikammosta... Minä aloin voimaan pahoin ekan vuoden anatomian tunneilla, kun puhuttiin veren rakenteesta. Oli pakko lähteä kesken tunnin vessaan ja siellä vessassa tutkailin, että mitähän tästä opiskelusta tulee. Peruskoulun viidennellä en pystynyt ympäristöopin kirjasta lukemaan Sydämen toiminnasta, kun teki niin pahaa.
No, verikammo lähti, kun harjoiteltiin tunneilla verinäytteen ottoa toisiltamme. Hieman heikotti, kun oli vuoroni ottaa näyte parilta, mutta päätin pystyväni siihen ja niin pystyinkin. Sen jälkeen ei ole kammottanut. Ja mulla se kammo oli tosiaan niin paha, että jo sana "veri" sai voimaan pahoin. Eli siitäkin kyllä selviää. Tsemppiä!
Kiitos! Minuakin alkoi huimata yläasteella kun puhuttiin verestä. Pääsykokeeseen lukiessa (ei sh/th) lukiessa joskus en pystynyt opiskelemaan verestä. Nykyään pystyn ja se jopa oli kiinnostavaa!
Työtilanne on hyvin paikkakuntakohtaista. Ja jos ei th:n, niin sh:n töitä löytyy aina (myös muuta kuin sairaalatyötä..)
neuvolatyö on hyvinkin sisäsiistiä (jopa puuduttavaa omasta mielestäni), rokotukset on ainoa missä tarvitsee neuloihinkaan koskea.
-terkka
Ei kannata mennä terkkariksi. Työttömyyttä on alalla paljon. Iso osa terkkareista muuten työllistyy kotihoitoon, jossa asiakkaat ovat pääosin iäkkäitä.