Eivätkö naisalojen ja äitiyden halveksunta turhauta teitä?

Jos naiset arvostaisivat naisaloja niin palkkaus olisi parempi. Miehet harvemmin niitä palveluita käyttävät sairaalaa lukuun ottamatta,

Modernissa maailmassa

a) isä on tasavertainen vanhempi

b) nainen on tasavertainen työntekijä

Äitiys onnistuu keneltä vain hedelmöittymiskykyiseltä. Ei se vaadi kuin lapsen hankkimisen. Kuinka moni sitten on oikeasti vanhempi lapselleen? Yhteiskuntako nämä elättää, kun Suomessa on vaikea tulla toimeen perheenä yhden palkalla?

Surullista, mutta eipä nämä nykyiset tyttäret enää osaa kotiäitejä ollakaan. Kotiäitiydestä pitäisi kyllä saada selkeästi palkkaa ja siihen olisi myös hyvä kouluuttaa  naisia. 

Olen myös huomannut sen, että äidin osa on todella epäkiitollinen kaikessa työtä ja lastenhoitoa koskevassa keskustelussa. Jos haluaa hoitaa lapsiaan kotona, on itsekäs vapaamatkustaja ja sohvalla makaava löllöperse, joka on syyllinen Suomen tuhoon. Jos haluaa palata pian töihin ja vie lapset päiväkotiin, on itsekäs uraihminen joka ei piittaa lapsen hyvinvoinnista ja haluaa hoidattaa lapsensa yhteiskunnalla. Jostain syystä isiä ei näistä aiheista ryöpytetä koskaan, vaikka pienen lapsen hoitojärjestelyt ovat harvoin vain toisen vanhemman päätäntävallassa.

Vierailija kirjoitti:

Olen myös huomannut sen, että äidin osa on todella epäkiitollinen kaikessa työtä ja lastenhoitoa koskevassa keskustelussa. Jos haluaa hoitaa lapsiaan kotona, on itsekäs vapaamatkustaja ja sohvalla makaava löllöperse, joka on syyllinen Suomen tuhoon. Jos haluaa palata pian töihin ja vie lapset päiväkotiin, on itsekäs uraihminen joka ei piittaa lapsen hyvinvoinnista ja haluaa hoidattaa lapsensa yhteiskunnalla. Jostain syystä isiä ei näistä aiheista ryöpytetä koskaan, vaikka pienen lapsen hoitojärjestelyt ovat harvoin vain toisen vanhemman päätäntävallassa.

Meitä miehiä ei ryöpytetä, koska suurin osa tuosta keskusteluista on naistenvälisiä. 

Mutta sitten kun taas tarkastellaan monia naisvaltaisia aloja kuinka suomalaiset arvostavat niitä sijoittuu ne joka kyselyssä kärkisijoille. Lisäksi äitiyden halveksuntaa ei taida harjoittaa kuin feministit ja toiset naiset, uranaiset.

Jännää kuinka helposti avauksen kaltaiset väitteet uskotaan ilman mitään kritiikkiä, olipa niillä mitään totuuspohjaa tai ei, se ikuinen uhrina oleminen elää vahvana monen naisen psyykkeessä ja miksipä ei eläisi jos vuosikymmeniä jauhetaan kuinka naiset on alistettuja ikuisia uhreja.

Ei pullasta voi nyppiä pelkkiä rusinoita. Mitä jos aloittajakin perustaisi sen riskiyrityksen ja tekisi lapsensa sen jälkeen?

Suomalainen nainen ei edes osaa olla nainen. Joko olet se naisellinen nainen, kotiäiti ja kodinhengetär ja arvostat miestäsi, tai sitten sinulla ei ole mitään oikeutta valittaa myöskään siitä ettei sinua arvosteta.

Ei turhauta. Mutta en olekaan koskaan elänyt muiden arvostuksesta. Elän omaa elämääni ja teen asioita, joita haluan tehdä... ihan sama, mitä mieltä joku muu näistä on. Olen työskennellyt sekä naisvaltaisella alalla että miesvaltaisella alalla. Olen  myös ollut lasten kanssa kotona. Aika aikaansa kutakin, sanoi pässi kun päätä leikattiin. 

Vierailija kirjoitti:

Modernissa maailmassa

a) isä on tasavertainen vanhempi

Pitäisi olla, mutta valitettavasti ei ole. Äidit hoitavat sekä lastenhoidosta että kotitöistä (joiden voi ajatella vähintäänkin välillisesti olevan lasten eteen tehtävää työtä ja sitä vanhemmuutta, jos puhutaan esim. ruuanlaitosta tai lasten pyykkien pesemisestä) huomattavasti suuremman siivun kuin isät. Lisäksi on tutkittu, että erilaisissa yhteiskunnallisissa instituutioissa, mm. neuvolassa, päiväkodissa ja lastensuojelussa, isään suhtaudutaan vanhempana eri tavalla kuin äitiin. Isiä kohtaan ollaan mahdollistavia ja tukevia, äidit nähdään viimekätisen vastuun kantajina ja velvoitettuina tukemaan sitä töhö-isää. Jos isä vie lapsen päiväkotiin kurakeleillä pelkissä farkuissa ja kangaskengissä, on se vain vähän hassua, mutta jos äiti tekee saman, aletaan etsiä puutteita vanhemmuudesta ja otetaan äiti tiukan tarkkailun alaiseksi. 

Äidit myös kantavat työelämässä ollessaan isomman vastuun lapsista taloudellisten menetysten muodossa - äidit pitävät huomattavasti isiä pidemmät perhevapaat ja huolehtivat lapsista kun nämä sairastuvat. 

Vierailija kirjoitti:

Mutta sitten kun taas tarkastellaan monia naisvaltaisia aloja kuinka suomalaiset arvostavat niitä sijoittuu ne joka kyselyssä kärkisijoille. Lisäksi äitiyden halveksuntaa ei taida harjoittaa kuin feministit ja toiset naiset, uranaiset.

Jännää kuinka helposti avauksen kaltaiset väitteet uskotaan ilman mitään kritiikkiä, olipa niillä mitään totuuspohjaa tai ei, se ikuinen uhrina oleminen elää vahvana monen naisen psyykkeessä ja miksipä ei eläisi jos vuosikymmeniä jauhetaan kuinka naiset on alistettuja ikuisia uhreja.

Täyttä puppua. Nimenomaan miehet halveksuvat ylipäätään naisvaltaisia aloja ja ylistävät kaikkea sitä, missä nainen on prosentuaalisesti vähiten mukana aina urheilusta yliopistoaloihin. Olen käynyt näitä keskusteluja miesten kanssa kymmeniä. Tämä fakta selviää myös tutkailemalla miesvaltaisia keskustelupalstoja. Osa miehistä ajattelee, että koko maailma, ihmiselämä ja yhteiskunta pyörii ainoastaan miessukupuolen työllä, ja naiset vain lepäävät.

Vierailija kirjoitti:

Ei turhauta. Mutta en olekaan koskaan elänyt muiden arvostuksesta. Elän omaa elämääni ja teen asioita, joita haluan tehdä... ihan sama, mitä mieltä joku muu näistä on. Olen työskennellyt sekä naisvaltaisella alalla että miesvaltaisella alalla. Olen  myös ollut lasten kanssa kotona. Aika aikaansa kutakin, sanoi pässi kun päätä leikattiin. 

Kaikki ihmiset tarvitsevat hyväksyntää ja arvostusta ihan jo psyykkisen terveyden vuoksi. Oletan, että sinulla on hyvät perhe-, tai ihmissuhteet, joista saat nämä elementit elämääsi. Me erakot aikalailla elämme työstämme, ja siihen kuuluu osana arvostus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Modernissa maailmassa

a) isä on tasavertainen vanhempi

Pitäisi olla, mutta valitettavasti ei ole. Äidit hoitavat sekä lastenhoidosta että kotitöistä (joiden voi ajatella vähintäänkin välillisesti olevan lasten eteen tehtävää työtä ja sitä vanhemmuutta, jos puhutaan esim. ruuanlaitosta tai lasten pyykkien pesemisestä) huomattavasti suuremman siivun kuin isät. Lisäksi on tutkittu, että erilaisissa yhteiskunnallisissa instituutioissa, mm. neuvolassa, päiväkodissa ja lastensuojelussa, isään suhtaudutaan vanhempana eri tavalla kuin äitiin. Isiä kohtaan ollaan mahdollistavia ja tukevia, äidit nähdään viimekätisen vastuun kantajina ja velvoitettuina tukemaan sitä töhö-isää. Jos isä vie lapsen päiväkotiin kurakeleillä pelkissä farkuissa ja kangaskengissä, on se vain vähän hassua, mutta jos äiti tekee saman, aletaan etsiä puutteita vanhemmuudesta ja otetaan äiti tiukan tarkkailun alaiseksi. 

Äidit myös kantavat työelämässä ollessaan isomman vastuun lapsista taloudellisten menetysten muodossa - äidit pitävät huomattavasti isiä pidemmät perhevapaat ja huolehtivat lapsista kun nämä sairastuvat. 

Mistä tämä mielestäsi johtuu? Naisten munasarjattomuudesta, arvelen minä.

Vierailija kirjoitti:

Ei pullasta voi nyppiä pelkkiä rusinoita. Mitä jos aloittajakin perustaisi sen riskiyrityksen ja tekisi lapsensa sen jälkeen?

Käytännössa hankalaa. Mies voi rakentaa uraansa nelikymppiseksi asti ja ottaa sitten kymmenen vuotta nuoremman naisen synnyttämään ne lapset. Naisen taas on pakko hommata lapset silloin kun biologia sen vielä sallii, eli juuri siinä iässä kun uraan pitäisi keskittyä täysillä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Modernissa maailmassa

a) isä on tasavertainen vanhempi

Pitäisi olla, mutta valitettavasti ei ole. Äidit hoitavat sekä lastenhoidosta että kotitöistä (joiden voi ajatella vähintäänkin välillisesti olevan lasten eteen tehtävää työtä ja sitä vanhemmuutta, jos puhutaan esim. ruuanlaitosta tai lasten pyykkien pesemisestä) huomattavasti suuremman siivun kuin isät. Lisäksi on tutkittu, että erilaisissa yhteiskunnallisissa instituutioissa, mm. neuvolassa, päiväkodissa ja lastensuojelussa, isään suhtaudutaan vanhempana eri tavalla kuin äitiin. Isiä kohtaan ollaan mahdollistavia ja tukevia, äidit nähdään viimekätisen vastuun kantajina ja velvoitettuina tukemaan sitä töhö-isää. Jos isä vie lapsen päiväkotiin kurakeleillä pelkissä farkuissa ja kangaskengissä, on se vain vähän hassua, mutta jos äiti tekee saman, aletaan etsiä puutteita vanhemmuudesta ja otetaan äiti tiukan tarkkailun alaiseksi. 

Äidit myös kantavat työelämässä ollessaan isomman vastuun lapsista taloudellisten menetysten muodossa - äidit pitävät huomattavasti isiä pidemmät perhevapaat ja huolehtivat lapsista kun nämä sairastuvat. 

Niin, koska naiset itse pitävät tästä asetelmasta kiinni, ja vähättelevät ja mitätöivät miestä vanhempana ja muutoinkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta sitten kun taas tarkastellaan monia naisvaltaisia aloja kuinka suomalaiset arvostavat niitä sijoittuu ne joka kyselyssä kärkisijoille. Lisäksi äitiyden halveksuntaa ei taida harjoittaa kuin feministit ja toiset naiset, uranaiset.

Jännää kuinka helposti avauksen kaltaiset väitteet uskotaan ilman mitään kritiikkiä, olipa niillä mitään totuuspohjaa tai ei, se ikuinen uhrina oleminen elää vahvana monen naisen psyykkeessä ja miksipä ei eläisi jos vuosikymmeniä jauhetaan kuinka naiset on alistettuja ikuisia uhreja.

Täyttä puppua. Nimenomaan miehet halveksuvat ylipäätään naisvaltaisia aloja ja ylistävät kaikkea sitä, missä nainen on prosentuaalisesti vähiten mukana aina urheilusta yliopistoaloihin. Olen käynyt näitä keskusteluja miesten kanssa kymmeniä. Tämä fakta selviää myös tutkailemalla miesvaltaisia keskustelupalstoja. Osa miehistä ajattelee, että koko maailma, ihmiselämä ja yhteiskunta pyörii ainoastaan miessukupuolen työllä, ja naiset vain lepäävät.

Noin voi luulla kun pyörii mies vs nainen feministikuplassa jossa käydään sotaa. Todellisuudessa ja siinä kuplan ulkopuolisessa oikeassa elämässä asiat ovat toisin.

Vierailija kirjoitti:

Jos naiset arvostaisivat naisaloja niin palkkaus olisi parempi. Miehet harvemmin niitä palveluita käyttävät sairaalaa lukuun ottamatta,

Niin. Miehillãhãn ei ole lapsia pãivãkodissa tai koulussa, eikä myöskããn ikääntyneitä vanhempia. Tai ainakaan näiden asiat eivät miehille tietenkään kuulu. Miehelle kuuluu vain miehen omat asiat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pullasta voi nyppiä pelkkiä rusinoita. Mitä jos aloittajakin perustaisi sen riskiyrityksen ja tekisi lapsensa sen jälkeen?

Käytännössa hankalaa. Mies voi rakentaa uraansa nelikymppiseksi asti ja ottaa sitten kymmenen vuotta nuoremman naisen synnyttämään ne lapset. Naisen taas on pakko hommata lapset silloin kun biologia sen vielä sallii, eli juuri siinä iässä kun uraan pitäisi keskittyä täysillä. 

Miesten vika ja biologia. Miten olisi vastuunkanto ihan itse, eikä selittely ja syyttely? Önnöönnöö.

Nainen on aina uhri ja äitimyytti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos naiset arvostaisivat naisaloja niin palkkaus olisi parempi. Miehet harvemmin niitä palveluita käyttävät sairaalaa lukuun ottamatta,

Niin. Miehillãhãn ei ole lapsia pãivãkodissa tai koulussa, eikä myöskããn ikääntyneitä vanhempia. Tai ainakaan näiden asiat eivät miehille tietenkään kuulu. Miehelle kuuluu vain miehen omat asiat.

Naisilla on ollut äänioikeus jo yli sata vuotta, mutta miesten vikaahan kaikki on, eiks je?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei turhauta. Mutta en olekaan koskaan elänyt muiden arvostuksesta. Elän omaa elämääni ja teen asioita, joita haluan tehdä... ihan sama, mitä mieltä joku muu näistä on. Olen työskennellyt sekä naisvaltaisella alalla että miesvaltaisella alalla. Olen  myös ollut lasten kanssa kotona. Aika aikaansa kutakin, sanoi pässi kun päätä leikattiin. 

Kaikki ihmiset tarvitsevat hyväksyntää ja arvostusta ihan jo psyykkisen terveyden vuoksi. Oletan, että sinulla on hyvät perhe-, tai ihmissuhteet, joista saat nämä elementit elämääsi. Me erakot aikalailla elämme työstämme, ja siihen kuuluu osana arvostus.

Tuossa olet ihan oikeassa. Mulla on läheiset välit vanhempiini ja sisaruksiini. Lisäksi mulla on ystäviä. Työkin on mulle tärkeää, mutta olen jo monta vuotta tehnyt etätöitä, joten eipä tässä paljon työkavereita tapaa. Tiedän olevani hyvä työssäni ilman, että kenenkään tarvitsee sanoa sitä.