Miksi poden ikuista kaukokaipuuta?
Kommentit (4)
Vanhempani ovat Kymenlaakosta/Itä-Uudeltamaalta. Itse kasvanut Päijät-Hämeessä ja syntynyt ulkomailla. Asunut muutamia vuosia ulkomailla potien koti-ikävää (aikuisena) ja nyt taas muutamia vuosia koti-Suomessa asuessa poden kaipuuta milloin minnekin...
Välillä tulee tippa linssiin. Äsken eksyin yhden pienen eurooppalaisen maan sivuille ja siellä oli linkki, jossa joku maan päämies piti puhetta ja kun kuulin sitä murretta niin liikutuin...
Uskomatonta!
AP
sinäpä sen sanoit. Et ole juurtunut minnekään. Ihminen, jolla ei ole juuria, ei tunne olevansa missään kotonaan. Hänen on helppo muuttaa, hän ei löydä mistään kotia, hän aina kaipaa jonnekkin muualle.
Kysyin perimääsi, sillä myös karjalaiset siirtävät jälkipolville juurettomuuden tunteen. Itse olen evakon perillinen ja asun ulkomailla... parin vuoden työkeikalla ja täältä palaamme taas Suomeen. Kuten viimeksikin....
Tiedoksi, että tämä juurettomuus ei mene ohi ajan myötä. Se vaivaa koko elämäsi ajan.
Toisaalta kadehdin ihmisiä, jotka ovat joltain kylältä kotoisin, ovat tyytyväisiä juuri siellä, missä se koti on, hyväksyvät koko paketin paikan hyvine ja huonoine puolineen. Toisaalta näissä ihmisissä tuntuu olevan sellaista ahdasmielisyyttä/nipottamista/ymmärtämättömyyttä, ettei ole tosikaan.
He ovat kyllä juurtuneet sinne missä nykyisinkin asuvat...
Joo, ei tää kyllä varmaan koskaan helpota. Mies vaan ei ole yhtään sellanen ja mä vaan unelmoin ja suunnittelen et mihinkähän sitä seuraavaks...ja kun jo lapsikin on!
Kyllä tosiaan toivon joskus olevani joltain perähikiältä kotoisin ja en olisi muuta maailmaa nähnytkään, enkä edes haluaisi!
AP
mistä päin olet kotoisin? Entä vanhempasi, mikä on perimäsi?