Periytyykö ns. heikkolahjaisuus?

Harvemmin on kyse periytyvästä asiasta. 

Ainoan oikean vastauksen tähän saa ammattivalittajalta. Sehän on Suomen heikkolahjasin.

Kahdella akateemisella on paremmat resurssit tukea lapsien älyllistä kehitystä. Kahden vähälahjaisen lapsi voi olla lapsena todella kiinnostunut esim. matematiikasta, fysiikasta ja kielistä, mutta vanhemmilla ei välttämättä ole resursseja tukea lasten kehitystä tai he voivat itse arvostaa eri asioita. Monessa perheessä olen nähnyt että lapsen kiinnostuksen kohteita ei tueta, vaan lapsi saatetaan istuttaa telkkarin ääreen koska se nyt vaan on vanhemmille helpompaa. Tai sitten laitetaan lapset harrastamaan urheilua, koska se on vanhemmille lähempänä sydäntä kuin vaikka se fysiikka.

Tämä ei tarkoita, että vähälahjaiset olisivat huonoja vanhempia.

Akateemisillä ihmisillä on yleensä itselläkin kiinnostusta opettaa lapsiaan, sekä tukea ja osallistua lapsen mielenkiinnon kohteisiin, toisaalta heidän lapsensa eivät välttämättä saa harrastaa urheilua tai vaikkapa tanssia kuin toissijaisena harrastuksena.

Eikös älykkyyden ole esitetty olevan jopa 80% perinnöllistä? Joten ainakaan mitään superälykköjä en usko heikkolahjaisten lasten olevan..

Olen muuten huomannut että monet vähälahjaiset (naiset) ovat todella lyhyitä, ja heillä on paljon lapsia. Akateemiset taas on normaalia pidempiä, ja heillä harvoin on enempää kuin kaksi lasta. Aika jännä!

Eikös älykkyyden ole esitetty olevan jopa 80% perinnöllistä? Heikkolahjaisten lapset eivät siis kovin todennäköisesti ole mitään älykköjä.

Älkää nyt leimatko lapsia ennenkuin näyttävät kykynsä ja kyntensä, joten shut up!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen perheen, jossa vanhemmat ovat fiksuja ja menestyviä mutta erittäin suurikokoisia. Lapset ovat hirveän pitkiä ja aika syvissä oppimisvaikeuksissa ja sosiaalisesti nollia. Äiti yliholhoaa. Ehkä ylisuuret lapset ovat älyllisesti heikompia?

Itse asiassa pituus korreloi jossain määrin älykkyyden kanssa. Pitkäksi kasvaminen edellyttää hyvää ravitsemustilaa, joka on eduksi myös aivojen kehitykselle. Meillä länsimaissa, joissa ravintoa on hyvin saatavilla, tällä ei kuitenkaan ole merkitystä. Tuskin täällä kukaan jää pieneksi ja aivot kehittymättä siksi, ettei saanut tarpeksi ruokaa.

No , mä tiedän vegaanin äidin ja tohon hurhtaa koko ajan lisää ihmisiä. Ei varmaa kestä kauvaa kun alkaa syntymään taas ruuan takia lahjattpmia lapsia

Lapsen aivopeseminen vegaaniksi tyhmentää ja sen takia heikkolahjaisuus-diagnoosit lisääntyy. Mulatisointi saa myös aikaan entistä heikkolahjaisempaa sukupolvea. Suomalaislapset tyhmenee. 

Huonot kotiolot + älykkyys on vaarallinen yhdistelmä, siitä syntyy fiksuja rikollisia ja huijareita, joita on vaikea saada kiinni. Moraali kun ei ole kiinni älystä, vaan kasvatuksesta. 

Meillä tehtiin Mensan kotitesti hiljattain, vanhemmat veti huonoimmat ja parhaimmat pisteet ja lapset jäi siihen keskivaiheille.

Klassinen Prisma-testi sanoo:kyllä!

Olisi biologisesti aika kumma juttu, jos ominaisuudet eivät periytyisi. Vaikkakin kyse on pohjimmiltaan todennäköisyyksistä ja sattumasta. Periytymisen ja ympäristön tarkkaa merkitystä lienee kuitenkin lopulta haastava määrittää. Mutta esimerkiksi Suomessa on maailman mittapuulla kohtuullisen hyvät lähtökohdat kaikilla kehittyä, koska vähävaraisia tuetaan ja koululaitos tarjoaa mukavasti kaikkea, mutta onhan ne erot natiaisissa suorastaan karmaisevan suuret. Jotkut myös tunnetusti kykenevät "nousuun" sysipaskoistakin oloista, vaikka tuossakin sattumalla lienee taas osansa.. kuitenkin itse olen soveltavana biologina enemmän kallellaan periytymiseen kuin trendikkääseen ympäristöön lopullisen ilmentymän suhteen.

pimppi kirjoitti:

PIPPELI!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!111111111111

Jutta Grahnin mies?

Näin syntyy uusi vihervasemmisto

Joku kirjoitti: „Olen muuten huomannut että monet vähälahjaiset (naiset) ovat todella lyhyitä, ja heillä on paljon lapsia. Akateemiset taas on normaalia pidempiä, ja heillä harvoin on enempää kuin kaksi lasta. Aika jännä!“

Tosiasia! Todettu ainakin yhdessä ikivanhassa anerikkalaisessa tutkimuksessa ( sosiologian opiskelusta yliopistolta muistan). Fiksut opiskelijat tutustuvat toisiin fiksuihin ja yleensä varakkaisiin opiskelijoihin. Heillä on varaa valita, ja ensimmäinen mihin ihmisessä tutustut on ulkonäkö, ei voi mitään, ja sitten tulee luonne ja varakkuus. Kauniit hoikat pitkähköt naiset ja komeat hyvistä perheistä tulevat miehet ovat usein pari. Siis useammin kuin epäsuhtaiset.

Vaikka kahdelle pöljälle siunaantuisi älykäs lapsi, ei lapsi saa todennäköisesti sellaista älyllistä stimulaatiota, että pääsisi täyteen potentiaalinsa.

Älykkäiden heikkolahjaiset lapset taas saavat tukea vanhemmiltaan, eli pärjäävät paremmin.

Älykkyys ja etenkin akateemiset taidot ovat geenien ja ympäristön tulos.

Äitini, joka 40 vuotta oli ala-asteen opettaja, sanoi kerran että ensimmäisessä vanhempainillassa hyvin vähien vanhempien olisi itse asiassa pitänyt hänelle esittäytyä (totta Kai muille vanhemmille!) sillä hän olisi lähdet kaikki voinut sen illan aikana mielessään yhdistää heidät oikeaan lapseensa, eikä vain ulkonäön vaan myös sen puolesta, miten käyttäytyivät ja puhuvat. Paljonko geenejä ja paljonko ympäristötekijöitä? En tiedä.

Yhdelle liikkumiselle äidille, jonka mielestä opettaja oli korjannut lapsen matematiikankokeen täysin väärin, joutui äitini taululla kaikkien muiden vanhempien katsellessa laskemaan miten 3 plus 2 kertaa 5 on 13, kun kiukkuisen vanhemman mielestä se olisi ollut 25. Ei ollut kuullutkaan että kerto- ja jakolasku ennen plussaa ja miinusta. Luokan vanhempien silmien edessä piti tämän äidin tyhmyytensä todistaa. Eikä kahdenkesken eikä kysyen vaan vaahdoten. Lapsella oli kutonen matikassa eikä sille voinut mitään. Lapsen äiti ei enää tullut vanhempainiltoihin.

Tällaisia syntyy jos äiti ja isä ovat sisaruksia tai serkkuja keskenään. Arabit ja romanit ovat kovin tunnettuja sukurutsauksesta ja seuraukset näkyvät.

Nyt tiedän miksi vihervasemmistolaisuus leviää niin nopeasti Suomessa.

Joskus tuli televisiosta ruotsalainen dokumentti liittyen lievästi kehitysvammaisten ja heikkolahjaisten (nykyään heillä onkin laaja-alaisia oppimisvaikeuksia) lapsiin, jotka oli todettu normaaliälyisiksi. Normaaliälyisyys ei vaan tosin toimi suojaavana tekijänä perheessä, jossa vanhemmat ovat kehitysvammaisia tai rajatapauksia, koska vanhemmilla ei ollut älyllisten puutteiden takia kykyä tukea normaalisti kehittynyttä lasta teoreettisissa asioissa. Ne lapset, jotka asuivat lapsuudenkodissaan, taantuivat vanhempiensa tasolle vähävirikkeisen kodin ja tuettomuuden takia. Monet niistä lapsista olivat aikuisina katkeria yhteiskunnan turvaverkkojen puuttuessa ja asioita käsiteltiin terapiassa. Sitten taas ne, jotka pääsivät sijaisperheeseen, saivat mahdollisuuden toteuttaa potentiaaliaan sijaisvanhempien tuen avulla.

Pitäisi ajatella lapsenkin oikeuksia, eikä vain vanhempien oikeuksia. Tämä puoli tuntuu aina unohtuvan kehitysvammaisten oikeuksia ajavilta. Samaan aikaan kiistellään siitä, voiko miehiin luottaa huoltajina koska lapsen kehitys mukamas kärsisi siitä, jos äiti ei ole huoltajana, vaikka se äiti olisi täysin häiriintynyt. Sitten kannustetaan kehitysvammaisia lisääntymään. Myös tulevien isovanhempien näkemyksiä tulisi kunnioittaa, koska he ovat kasvattaneet kehitysvammaisen lapsensa mikä on ollut enemmän tai vähemmän rankkaa. Ja sitten kun lapsi on 18 vuotta täytettyään muuttanut ryhmäkotiin tai muuhun sellaiseen, saa vanhemmat edes osittain irtaantua aikuiseksi kasvaneen lapsensa huolehtimisesta. Käytännössä isovanhemmat tulee olemaan lapsenlapsensa varavanhempia, kun se oma lapsi ei kykene huolehtimaan edes itsestään, niin miten hän selviäisi tulevaisuudessa uhmaiästä, murrosiästä ja teinin tunnekuohuista? Ei se lapsi ole ikuisesti vauva, vaan se kasvaa ja tarpeet muuttuu.

Suomessa nojataan paljon biologiseen vanhemmuuteen, vaikka vanhemmat eivät kykenisi huolehtimaan lapsista heikkolahjaisuuden takia. Eläimiä sentään suojellaan paljon paremmin, eikä kukaan soisi niitä antaa kenelle tahansa. Myös adoptiolapsiakin syynätään todella tarkkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen perheen, jossa vanhemmat ovat fiksuja ja menestyviä mutta erittäin suurikokoisia. Lapset ovat hirveän pitkiä ja aika syvissä oppimisvaikeuksissa ja sosiaalisesti nollia. Äiti yliholhoaa. Ehkä ylisuuret lapset ovat älyllisesti heikompia?

Itse asiassa pituus korreloi jossain määrin älykkyyden kanssa. Pitkäksi kasvaminen edellyttää hyvää ravitsemustilaa, joka on eduksi myös aivojen kehitykselle. Meillä länsimaissa, joissa ravintoa on hyvin saatavilla, tällä ei kuitenkaan ole merkitystä. Tuskin täällä kukaan jää pieneksi ja aivot kehittymättä siksi, ettei saanut tarpeksi ruokaa.

No , mä tiedän vegaanin äidin ja tohon hurhtaa koko ajan lisää ihmisiä. Ei varmaa kestä kauvaa kun alkaa syntymään taas ruuan takia lahjattpmia lapsia

Lapsen aivopeseminen vegaaniksi tyhmentää ja sen takia heikkolahjaisuus-diagnoosit lisääntyy. Mulatisointi saa myös aikaan entistä heikkolahjaisempaa sukupolvea. Suomalaislapset tyhmenee. 

Johtuu aivoille välttämättömien valkuaisaineiden ja B12-vitamiinin puutoksesta. Aivot surkastuu nopeasti.