tv-ohjelma/elokuva joka on säikyttänyt sinut puolikuoliaaksi?

The Conversationissa se kohtaus, kun vessanpöntöstä alkaa pulputa verta. Jotenkin se oli toteutuksen vuoksi todella karmiva. 

Oletteko nähneet Sinister - elokuvat?

Minusta creepyintä kauhuleffoissa on, jos siinä lapset ovat isoissa rooleissa ja näissä leffoissa lapset on niitä pahiksii, ei kaikki mutta iso osa.

Nää on niin pelottavia ja kuvottavia ja usein mietin, miten lapset on saatu näyttelemään näissä ts. miten vanhemmat antaa luvan näytellä? Ja miten ne selviää siitä vahingoitta? Ettei tule painajaisia tms. Ja saako ne lapset, ketkä on lefffassa näytelleet, myös nähdä itse sen valmiin elokuvan?

Luonto dokumentti, mitä katseltiin tyttären kanssa. Siinä käärme hyökkäs kameraa kohti, niin tytär pelästyksissään putos sohvalta. En tiedä kumpaa enemmän pelästyin, käärmettä vai tyttären romahdusta:)

No penskanahan sitä nauraa niin et putoaa penkiltää ja pelästyy kuset housuihin. Aikoinaan Yöjuttu -sarja oli tällainen säikyttäjä. Useimmat ikäiseni eivät olleet nähneet sitä kuin vain salaa, mutta minä -kauhian vapaan kasvatuksen uhri- sain katsoa. Siinähän oli välillä kauhua, välillä jännitystä. Mieleen on erityisesti jäänyt kaksi jaksoa: vanha hampaaton ukko neuvoi nuorille pojanklopeille reitin aarrearkulle, klopit ahneuksissa tappoi toisiaan ym, ja kun the last man standing sitten sai kaivettua sen aarrearkun esiin ja aukaistua sen, kömpi sieltä tämä hampaaton ukko naureskellen zombiena esiin.

Toinen oli juttu pariskunnasta, jossa vaimo oli hirvittävä tyranni ja mies lassukka ja onneton. Mies osti vanhan taulun, jota puhdistaessaan huomasi, että väripinnan alla on toinen maalaus, jossa oli näkymä esihistorialliseen aikaan, erikoinen viidakko, outoja eläinten ääniä. Ja mitä merkillisintä, taulu oli portti tuohon toiseen maailmaan, sen sisään saattoi astua. Mies asetti taulun olohuoneeseen vaimonsa ihasteltavaksi, nainen neuloi ja paasasi, mies otti vaivihkaa lankakerän ja heitti sen taulun sisään, jolloin vaimolle rakas koira juoksi sen perään. Vaimo tietysti perässä. Viimeinen kuva oli se, kun mies maalasi taulua uudelleen peittoon hikihatussa, ja vaimon epätoivoinen kirkuna vain kaikui...ja ne oudot, pelottavat eläinten äänet. Dinosauruksia lie olleet.

Minä, Claudius ei sinänsä pelottanut, mutta on täynnä syvästi mieleenjääneitä kohtauksia, mm:

Claudiuksen vaimo Messalina kirkuu:

-Not my head, not my hea...whom! (pää poikki, (kamera jää huojumaan, luoden illuusion ihmisen (tässä tapauksessa siis Messalinan) viimeisestä näkymästä)

Keisari Caligula turpa veressä:

-Don´t go there, please, don´t go there. (Caligula söi sikiön, jonka isä oli ja jonka äiti oli Caligulan sisar Drusilla)

Keisari Augustus lukiessaan listaa tyttärensä Julian rakastajista mylvii:

-Is there anybody in Rome who hasn't slept with my daughter?

Antonia Minor tyttärensä Livillan lukitun makuuhuoneen ovella, Livilla ei pääse ulos, huutaa, kirkuu ja itkee. Claudius kysyy Antonialta, siis äidiltään, miksei hän päästä Livillaa ulos.

Antonia: I'll wait here till she dies.

Claudius: Oh dear god, why, mother?

Antonia: That's her punishment. (yritti rakastajansa kanssa vallankaappausta, myrkytti miehensä)

Claudius: But what about you, mother? How can you do that to your own child?

Antonia: And that's my punishment.

Manaajassa kohtaus kun se likka menee niitä portaita alas rapukävelyllä, olisko ollut se director's cut -versio.

Vierailija kirjoitti:

The Fallsin ikkunoista sisään hiipivä ketterä sarjamurhaaja joka kulkee huomaamattomasti uhrin asunnossa vaikka tämä olisi kotona. Silti pakko oli katsoa molemmat kaudet koska sarja on niin hyvä.

Michael Jacksonin Thriller -video. Tuli uudenvuodenyönä kun olin 10v ja yksin sisällä kattomassa telkkua kun muut jäi vielä ulos kattoon raketteja.

Lähes kaikki japanilaiset kauhuelokuvat. Ei tavallaan säikäyttänyt, mutta tunnelma niissä on niin painostava, että tuntee kunnolla kauhun itsessään.

Vierailija kirjoitti:

Katsoin aivan liian nuorena Stephen Kingin kirjasta tehdyn elokuvan "Se". Ikuinen koulrofobia.

We all float down here!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsoin aivan liian nuorena Stephen Kingin kirjasta tehdyn elokuvan "Se". Ikuinen koulrofobia.

We all float down here!!

Ai niin , suihkuun pitikin mennä! Jos löydän Tim Curryn kylppäristä kerron terveisiä

Kieltämättä weeping angels dr whossa säikäytti :) Leffoista Event Horizon on pelottava jokaisella katselukerralla.

Vierailija kirjoitti:

Kieltämättä weeping angels dr whossa säikäytti :) Leffoista Event Horizon on pelottava jokaisella katselukerralla.

Niin ja Unbornissa (??) se rapukävelevä tyyppi, Manaajat ei taas ole koskaan pelottaneet..

Lapsena: Hiidenvirta!' Piru että vei yöunet.

Aikuisena: The Others -leffa

Viimeisin: muutama kohtaus Dark Skies (tai Sky, en muista?) elokuvasta, sekä Paranormal Activity 1.

Lapsena: "dokumentti" jossa näytettiin Roswellin alien. Jouduin ufokauhun/mielenkiinnon valtaan vuosiksi

Kaikkien aikojen: Manaaja. Olin noin 18 kun katsoin sen elokuvissa. Kotona jaoin huoneen pikkusiskoni kanssa, ja sieluni silmin näin hänen päänsä kääntyvän...en nukkunut silmäystäkään.

Näin pienenä, n.5-vuotiaana (80-luvulla) hirveetä tekno-Ring-painajaista Mtv3n mainospöllöstä.

Olin jäänyt katsomaan viimeistä ohjelmaa ja yritin sammuttaa telkkarin. Se ei sammunutkaan, vaan se mainospöllölopuke jäi junnaamaan päälle. Talossa ei yhtäkkiä ollutkaan ketään kotona, äänet vaan kovenivat ja se paholaispöllö lensi ulos TVstä.

Hyi helv*, muistan vieläkin sen karmivan tunteen!!! Olin kyllä ihan turta koko seuraavan päivän ja pelkäsin sitä pöllöä, kunnes se logo muuttui erinäköiseksi.

The fourth kind oli hirveä. Se on alien-elokuva, ja minä en sentään normaalisti pelkää mitään... Tämä kammotti kyllä pahasti.

Esimerkkinä voisin mainita tämän ketjun elokuvista esim juuri Mirrors, Ring ja Kauna eivät pelottaneet ollenkaan, olivat lällyjä. Samoin the others.

Sinister- elokuvista tykkäsin todella paljon!

Mutta tuo fourth kind oli kyllä kamala.

Insidious-leffassa se kohta, jossa punamustan demonin naama ilmestyy yhtäkkiä päähenkilömiehen pään taakse äänitehosteiden kera :D Enkä oo ainoa; esim. siskoni säikähti ko. kohdassa niin että putosi sohvalta...

(https://www.youtube.com/watch?v=fGT87k_CVJ0)

Sininsterissä siinä kohdassa, jossa Ethan Hawke vaeltelee keskellä yötä ympäri taloa ja kulmien takana näkyy kummituslapsia piilottelemassa. Säikähdin aivan jumalattomasti, kun yhtäkkiä otetaan lähikuvaa Hawken naamasta ja sen takana, korvassa kiinni, on lapsen kalpea naama. Sinisterissä on muitakin karmivina mieleenpainuneita kohtauksia (ei niinkään säikyttäviä, mutta tajuttoman ahdistavia), esim. ne kaitafilmipätkät ja niiden hirveät taustamusiikit. Sinisterin soundtrack on pelottavuudessaan ihan omaa luokkaansa.

(https://www.youtube.com/watch?v=_5Ys9NZQSzA)

Kaunan katsoin aivan liian nuorena ja se on jäänyt ikuisesti kummittelemaan (oon nyt 22). Erityisesti mieleen on jäänyt japanilaisen version "portaita alas ryömimis"-kohtaus, jossa Kayako (eli siis tämä mustahiuksinen kuollut nainen) tulee vihdoin ulos ullakolta ja raahautuu alas talonsa portaita. Jenkkiversiossa se raahautuminen tapahtuu supernopeasti, mutta japsiversiossa siinä kestää ahdistavan kauan ja paniikki ehtii maksimoitua (:D). 

(https://www.youtube.com/watch?v=juSh6kyNXQw)

Manaaja on kokonaisuutena uskomattoman ahdistava, mutta legendaarinen spider walk kuuluu myös mun pahimpiin säikäytys-kohtauksiin.

(https://www.youtube.com/watch?v=Ebi5zuL03Wc)

Espanjankielinen REC-elokuva kokonaisuudessaan. Jenkkiversio Quarantine ei niin hyvä :/

Fourth  Kind ja olen sentään katsonut monia ufoista kertovia elokuvia! mutta tämä.. esim. se kohta, jossa mies seisoo pihalla ja kääntyy katsomaan vaimoaan suu auki, ihan oudon näköisenä.  muutenkin hiton ahdistava leffa tunnelmaltaan.

juu ja Dr whon weeping Angels aiheutti kompostilla piipahtaessa varmuutta, että kohta marjapuskan takana vaanii joku enkelipatsas!  tuota jaksoa ennen olin lähinnä naureskellut sarjan otuksille...

eikun nyt meni leffat sekaisin ! Fourth Kind oli myös ahdistava,  mutta samalla pitkävetinen ja jätinkin kesken.

 mikä on se leffa, jossa on Keri Russel?

numero 39

Monissa kauhuelokuvissa on näitä säikäytyskohtia, jotka typerimmissä leffoissa jo aavistaa etukäteen tulevan.

Mutta sitten joissain leffoissa on sellainen kamala tunnelma koko ajan, ja kauhean painostavia elementtejä. Juurikin Sinistereissä ne kaitafilmipätkät ja Kaunassa tuijottava kummitus ja hitaasti katsomaan kääntyvä .. Hyiiii!

Sellaiset böö! mörkö! - kohtaukset toki säikyttää, mutta eivät tunnelmaltaan ole yhtä pelottavia.

Myös soittorasiat ja lapsen laulu kauhuelokuvissa saa niskakarvat pystyyn.

Ne jotka tykkäsi Fourth kind -elokuvasta, suosittelen Dark Skies.

The Conjuring -leffassa on usea piinaava kohtaus.

Kuudes Aisti, kohtaus sängyn alla.