ajatus imettämisestä ahdistaa.
Laskettuun aikaan on vielä muutama kuukausi aikaa ja kuten otsikosta jo käy ilmi, niin ajatus imettämisestä tuntuu tosi ahdistavalta. Monet varmaan ajattelee, että miks. En ehkä itekkään täysin tiedä, kyse on kuitenkin luonnollisesta asiasta.. ehkä osa syynä on se, että oon aina vihannut sitä jos joku koskee nänneihin, joka tapauksessa vierastan ajatusta. Vauvan synnyttyä aion kuitenkin yrittää ihan vaan sen takia, että pikkunen sais tarvittavia vasta-aineita. Se, että kaikki lähipiirissä painostaa asiaan tekee asiasta vielä ahdistavampaa. Esim. Kun totesin että julkisesti en aio imettää ollenkaan, niin sain osakseni vain lähinnä kauhistelua, "kun kyseessä on vauvan ruoka, luonnollinen asia" jne. Joo niin on, mutta kun mä en haluaisi imettää ollenkaan. Enkö sais tehdä mulle "vastenmielisestä" asiasta kuitenkin mahdollisimman siedettävän. Lähinnä mietin, et löytyiskö täältä jotain saman ajatuksen/kokemuksen läpi käynyttä? Haluaisin lähinnä kuulla miten ahdistus on vaikuttanut imettämisen aloitukseen (voiko vaikuttaa maidon nousuun?), jatkoon, kuinka pitkään jatkanut imetystä ja onko ahdistus imetyksen edistyessä vähentynyt tai ehkä jopa muuttunut positiivisemmaksi kokemukseksi?
Kommentit (12)
Itse olen hiukan samanlainen että en ole esim. seksin aikana niin välittänyt että mies koskee nänneihin.Se oli kuitenkin eri asia kun vauva niitä käytti.Kipeäksi ne tulevat joten varaudu siihen.Koita nyt kuitenkin..toivottavasti onnistuu!Se on kuitenkin niin helppoa tarjota vauvalle aina valmis lämmin ateria.Vaatii vaan vähän vaivaa imettäminen,ei ole niin helppoa kuin voisi kuvitella.
Mulla kävi niin että kun vauva syntyi millään muulla ei ollut väliä kuin sillä että vauva saa niin hyvää ravintoa kuin pystyn järjestämään. Eli perspektiivi asioihin kääntyi aika radikaalisti. Mulla oli aika lailla samoja epäilyjä kuin sulla ja olin kuvitellut imettäväni pitkin hampain jonkun neuvolasuositusajan. Yllätin itseni ja imetin melkein kaksi vuotta koska se oli niin ylivertaisen kätevää pulloon verrattuna. Jouduin pulloakin jossai välissä harrastamaan joten oli vertailukohta. Suosittelen ettet puhu tuosta ihmisille paitsi ehkä hyville ystäville. Ajaudut vain turhaan poteroon. Anna asioiden mennä omalla painollaan ja katso mitä tapahtuu.
Mulla meni taas hinku siinä kun mies kertoi ettei voi koskea rintoihin joista lapsi imenyt. Edelliset suhteet kaatui siihen kun miestä inhotti. Ymmärrän täysin.
Jos nyt tässä vähän noita kuvia raastaisin, vaikka tuskin otetaan hyvällä vastaan:
Ei se imettäminen mikään viisasten kivi ole, eikä se lapsi korvikkesta pilalle mene. Länsimaassa imetyksen edut näkyvät lähinnä populaatiotasolla muutamassa vähemmässä pikkuflunssassa ja mahataudissa, ei sen kummempaa. Siitä nyt vaan on kouhkattu sellainen ihme hyvän äidin mittapuu, mikä on ihan täyttä sontaa. Että lähesty imetystä ihan ilman mitään paineita, jos onnistuu niin kiva, jos ei onnistu niin ei se mitään. Lapsenkin kannalta on parempi onnellinen äiti ja vastikkeella ruokittu lapsi, kuin onneton ja ahdistunut äiti ja imetetty lapsi.
Hyvä kolkku!Näin just!Aina täytyy yrittää eikä luovuttaa jo valmiiksi.Sen vaan sanon että imettämisen kummallisuuksista ei puhuta tarpeeksi..just se et nännit kipeytyy ja maidon nousu sattuu.Se on aika painimista aluksi että vauva löytää hyvän imuotteen ja saattaa joka imetyskerralla kestää ennenkuin vauva käy nänniin kiinni ja sitten se sattuu kun käy siihen arkaan nänniin kiinni hanakasti..
Aika monta kertaa sanoin nänni mut no..
Imetys on kivaa sitteku se rupee sujumaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt tässä vähän noita kuvia raastaisin, vaikka tuskin otetaan hyvällä vastaan:
Ei se imettäminen mikään viisasten kivi ole, eikä se lapsi korvikkesta pilalle mene. Länsimaassa imetyksen edut näkyvät lähinnä populaatiotasolla muutamassa vähemmässä pikkuflunssassa ja mahataudissa, ei sen kummempaa. Siitä nyt vaan on kouhkattu sellainen ihme hyvän äidin mittapuu, mikä on ihan täyttä sontaa. Että lähesty imetystä ihan ilman mitään paineita, jos onnistuu niin kiva, jos ei onnistu niin ei se mitään. Lapsenkin kannalta on parempi onnellinen äiti ja vastikkeella ruokittu lapsi, kuin onneton ja ahdistunut äiti ja imetetty lapsi.
Rintamaito on paljon parempaa kuin korvike. Suurin osa tutkimuksista on edelleen tätä mieltä. Rintaruokitut ovat tutkimusten mukaan keskimäärin mm. älykkäämpiä ja hoikempia aikuisina. Lehmänmaito on uusimpien tutkimusten mukaan erittäin haitallista aikuisillekin. Yli yhden lasin juominen nostaa kuolemanriskiä huomattavasti. Mieti jotain yli litran päivässä juovaa vauvaa. Korvike on vielä enemmän käsiteltyä kuin kulutusmaito. Fakta on, että lehmänmaitopohjaiset korvikkeet voivat olla jopa haitallisia. Tätähän ei tietenkään sanota ääneen, ettei kenellekään tulisi paha mieli. Ja koska on lapsia, joiden on pakko elää korvikkeilla. Korvikebisneskin on aika isoa. On myös olemassa maidottomia ja soijattomia erityiskorvikkeita. Päätös imetyksestä/imettämättömyydestä on tietysti aina äidin. Joskus myös pakkotilanne. Joku ei pysty imettämään, toisen voi olla pakko esim. lehmänmaitoallergian takia.
Suomi on erittäin imetysvastainen maa moniin muihin sivistysvaltioihin verrattuna. Täällä imetetään myös lyhyempiä aikoja verrattuna vaikka ihan naapurimaihin. Ei mikään ihme, sillä jotkut neuvolan hoitajista, jopa lääkäreistä, kertovat valheita rintamaidosta ja imetyksestä. Ja monet äidit eivät heidän sanomisiaan tajua kyseenalaistaa.
Vähintä mitä voit tehdä lapsesi hyvinvoinnin vuoksi on yrittää imettää edes pari ensimmäistä päivää niin että hän saa edes ensimaidon, siis sen jossa on kaikki vasta-aineet. Se on todella tärkeää vastustuskyvyn vuoksi. Jos pystyisit puhumaan asiasta jo neuvolassa, ehkä sieltä voisi saada apua. Olen lukenut, että joillekin on imetys onnistunut niin, että he ovat käyttäneet rintapumppua ja lapsi on juonut äidinmaidon sitten pullosta. Toivon, että imetyksesi onnistuisi, mutta jos se ei luonnistu niin tärkeintä on, että lapsesi voi hyvin ja kasvaa hyvin ruokittuna. Hienoa että haluat käsitellä asiaa ja miettiä miten lapsen ruokinta imettämällä onnistuu, vaikka se ei sinulle nyt ole mieluisa ajatus. Tsemppiä :)
Minun mielestäni kenenkään ei ole mikään pakko imettää.
En lukenut kaikkea, pahoittelen jos viestini menee vähän ohi aiheen.
Olen aina inhonnut että rintojani kosketellaan, joten olin myös vähän mietteliäs raskausaikana.
Kun vaiva syntyi en kuitenkaan edes ehtinyt miettiä asiaa, se vaan meni niin luontevasti että vauva ulos ja rinnalle (niin tyhmältä kum se kuulostaa).
Siinä tunnekuohussa kun vihdoinkin näki sen lapsen jota oli odottanut niin ei edes tajunnut jotenkin ajatella sitä että se on tosiaan nänni jota se hamuaa suuhunsa.
Imeyän nyt kolmatta. Imetys sujuu hyvin, vaikka inhoan edelleen muuten että nänniin kosketaan.
Jos lapsi ottaa nännistä kiinni kädellään tuntuu pahalta, jos syö nännistä ei ole ongelmia.
Älä tee mitään päätöksiä etukäteen. Eihän sitä voi tietää miltä sekin homma sitten oikeasti tuntuu/sujuu.
Meillä molemmat lapset ovat kasvaneet korvikkeella ja ovat terveitä ja fiksuja. Ja oma valintani olisi ollut imetys mutta aina ei saa edes valita.
Nyt kun sulla vielä on sitä aikaa ennen laskettua, niin sun kannattaisi alkaa totuttamaan niitä nännejä kosketukseen. Kaikille niillekin, jotka ei pidä nänniin koskettamista pahana niin suosittelen tätä.