Ostin sijoitusyksiönkin että vaimon täysikäinen voisi muuttaa omilleen, mutta ei näköjään onnistu...
Miten kauan tässä pitää vielä katsella tuota venyvää, vanuvaa, suihkussa tuntikausia läträävää vinkujaa? Tyttö on täysi-ikäinen, mutta järkeä on päässä vähemmän kuin yläastelaisella. En usko että tuolla asenteella tai järjenkäytöllä pärjäisi viikikoakaan omillaan.
Yksiö on nyt vuokralla ja laitan sen heti tyhjäksi kun tuo arvon neiti antaa edes vähän vinkkiä että haluaisi muuttaa omilleen.
Tällä hetkellä hänen elämäntyylinsä on sellainen, että asunto, koulunkäynti, esim. kouluun kulkeminen tai itsenäisesti koulunhoitaminen ei tule onnistumaan. En usko että se saisi pidettyä edes sitä pientä yksiötä ihmismäisessä kunnossa omaehtoisesti.
Miten täysin järkevästä, älykkäästä äidistä ja ilmeisen järkevästä (ainakin koulutus/asema) olevasta isästä voi kehkeytyä tuollainen vetelys?
Minkä ikäisenä voisi olettaa että aikuistuu ja pystyy muuttamaan omilleen? Olen valmis satsaamaan kyllä rahaa siihen että muuttaa ja pysyy kanssa omillaan.
Kotinsa eli me olemme ihan lähellä, eikä tätä mihinkään maailman ääriin olla yksin laittamassa. Kunhan aikuistuisi alkaisi elämään itsenäistä elämää.
Kommentit (33)
Yllättäen taas kaikki vika on aloittajassa. Teidänkö mielestänne on täysin normaalia, että täysi-ikäinen ei osaa huolehtia itse koulunkäynnistään tai esim. asuinympäristönsä siisteydestä? Jessus, millaisia avuttomia vätyksiä te lapsistanne oikein kasvatatte?
Herranjumala jos mulla ois sillo 18 v ollut tollanen isäpuoli/vanhemmat joka ois valmis auttamaan itsenäistymisessä oisin ollut ikionnellinen.. Itse muutin 18 vuotiaana pois toiselle paikkakunnalle ihan itekseni ilman minkäänlaista taloudellista tukea. Tottakai sain paljon apua yh äidiltäni sisustuksessa ja tukea itsenäistymiseen. Nyt muutaman vuoden jälkeen odotamme mieheni kanssa esikoistamme, molemmat työssäkäyviä ja asumme isossa kämpässä minkä maksamme ihan itse :) kun vertaa muita tämän ikäisiä tuttujamme tunnen olevani melkeen 30 heihin verrattuna.
Vanhempien ero ja uusperhekuviot tuntuu tekevän lapsista vetelyksiä.
Ensin vanhemmat kilpaa lellivät ja sitten jatkuvaa valtataistelua isä/äitipuolen kanssa.
Tämä maa,on surullisella tiellä.
Vierailija kirjoitti:
Herranjumala jos mulla ois sillo 18 v ollut tollanen isäpuoli/vanhemmat joka ois valmis auttamaan itsenäistymisessä oisin ollut ikionnellinen.. Itse muutin 18 vuotiaana pois toiselle paikkakunnalle ihan itekseni ilman minkäänlaista taloudellista tukea. Tottakai sain paljon apua yh äidiltäni sisustuksessa ja tukea itsenäistymiseen. Nyt muutaman vuoden jälkeen odotamme mieheni kanssa esikoistamme, molemmat työssäkäyviä ja asumme isossa kämpässä minkä maksamme ihan itse :) kun vertaa muita tämän ikäisiä tuttujamme tunnen olevani melkeen 30 heihin verrattuna.
On aivan eri asia lähteä oma-aloitteisesti esimerkiksi opiskeluiden perässä toiselle paikkakunnalle, kuin se, että väkisin yritetään savustaa ulos omasta kodistaan vasten omaa tahtoaan.
Tiedän 17v. tytön joka ei ole koskaan pessyt lattiaa. Ihmettelin asiaa niin tyttö närkästyi ja sanoi että kun äiti sen on tehnyt.
Seiskalla oleva tyttö ei tiennyt pyykinpesusta mitään ja tuo kysymys nyt oli köksän kokeessa. Kuulemma äiti pesee pyykit.
Että kyllä se sieltä kotoota lähtee, se elämän oppiminen.
Meillä samankaltainen tilanne,vaikka miehen tytär hiukan nuorempi.kotona ei tee mitään ja olettaa että maailma pyörii hänen ympärillään. Mies tuntee syyllisyyttä erosta ja korvaa sen olemalla vaatimatta yhtään mitään kotitöitä.kalliit harrastukset.kuskaukset,lomamatkat... Tyttärelle haetaan ruokia joihin muulla perheellä ei ole rahaa päivittäin.minä maksan suurempituloisena. Lähtemistä olen harkinnut.vain halu kasvattaa yhteinen lapsemme ydinperheessä on estänyt. Onhan se hienoa katsoa vierestä kun mies tulee tyttären herkkukassin kanssa kotiin mutta unohti ostaa pojalleen mitään.tänäänkin.minun rahoillani.
Itse olisin kyllä ollut riemuissani jos joku olisi minulle 18-vuotiaana kämpän antanut edes kohtuuhinnalla, saati sitten että isäpuoli olisi sellasen ostanut.
Jokainen vastuullinen nainen jättäisi tuollaisen sovinistisian!
Miksi kukaan haluaisi muuttaa yksiöön? Ethän edes tiedä että onko se sinun ostamasi yksiö nuorelle mukavalla alueella.
Vierailija kirjoitti:
Kun kysymys on tytärpuolesta, niin kannattaa aika tarkkaan katsoa, ettet ole itse se joka saa asunnosta kenkää ensin. Hän saattaa ajatella tuon asian niin, että haluat savustaa hänet ulos jotta saat heilastaa rauhassa hänen äitinsä kanssa, eikä hän kenties ole asiasta aivan samaa mieltä. Lisäksi saattaa kokea nöyryyttäväksi sinun taholtasi, jos joutuisi sinun omistamassasi kämpässä asumaan.
No onhan se tietysti tosi nöyryyttävää, kun isäpuolella on varaa ja halua ostaa asunto ihan vain tytärpuoltaan varten. Paljon vähemmän nöyryyttävää olisi sitten lykätä tytär sossun jonoon ruinaamaan kaupungin asuntoon takuuvuokrasopimusta.
Vierailija kirjoitti:
Muistutat isäpuoltani.
Hän halusi, että sisareni ja minä muutamme 14- ja 15-vuotiaina asumaan hänen ostamaansa asuntoon. Hän halusi asua äidin kanssa kahdestaan viereisessä asunnossa niin, etteivät nuoret häiritse häntä.
Olimme kilttejä, rauhallisia ja luokkamme priimuksia, jotka - hänen mukaansa - häiritsevät heidän seksielämäänsä. Viehättävää ja täysin normaalia kommentointia, vai kuinka?
En tiedä, tehtiinkö fiksulle äidille salaa lobotomia jossain vaiheessa, mutta hänen jälkimmäinen miesvalintansa ihmetyttää minua vieläkin. Mies oli tyttärille mustasukkainen ääliö, jolle ei ollut mitään apua hyvästä kotitaustasta, korkeakoulutuksesta ja mielenkiintoisesta työpaikasta.
Että sinunko mielestä 14-15 -vuotias on sama asia kuin 18-vuotias? Sehän on jo lain mukaan aikuinen, joten olisi jo korkea aika alkaa pikkuisen ottamaan vastuuta omasta elämästä. Yläasteikäisiä tähän ei voi verrata.
Vähän pervolta tuntuis muutta isäpuolen ostamaan asuntoon.
Sääliksi käy tyttöä, että on saanut noin kusipäisen faijapuolen itselleen. Toivottavasti äidin silmät aukeavat jossain vaiheessa ja heittää tämän narisevan epäempaattisen kylmän äijän mäkeen. Hyi helvetti.