Eron jälkeen ilman miestä
Olen eronnut enkä kaipaa miestä elämääni. Olen todella helpottunut ja yllättynyt. Olo on vapaa ja saan keskittyä vain itseeni, lapsiin ja koiriini. Ehkä sinkkuna oleminen onkin mun juttu! Ihana rauhallinen olo. Kohtalotovereita?? :-)
Kommentit (12)
Olen kyllä mies, mutta samaa hyvää oloa on jatkunut parivuotta.
Ei mitään pahanolon tilanteita, kun silloin akan kanssa ollessa.
Ei kyllä tee mieli koskea mihinkään kotkaan , ainakaan lähiaikoina.
Vierailija kirjoitti:
Olen kyllä mies, mutta samaa hyvää oloa on jatkunut parivuotta.
Ei mitään pahanolon tilanteita, kun silloin akan kanssa ollessa.
Ei kyllä tee mieli koskea mihinkään kotkaan , ainakaan lähiaikoina.
Säälittävää. Mikä on miehessä vikana, kun ei nainen kelpaa. Taidat olla homo?
Vierailija kirjoitti:
Olen eronnut enkä kaipaa miestä elämääni. Olen todella helpottunut ja yllättynyt. Olo on vapaa ja saan keskittyä vain itseeni, lapsiin ja koiriini. Ehkä sinkkuna oleminen onkin mun juttu! Ihana rauhallinen olo. Kohtalotovereita?? :-)
Ja kuvittelet tämän autuuden tunteen kestävän kuukaudedesta, vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen? :)
Jos vielä 20 vuoden päästä kirjoitat täällä samaa niin nostan hattua, mutta en ennen sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen eronnut enkä kaipaa miestä elämääni. Olen todella helpottunut ja yllättynyt. Olo on vapaa ja saan keskittyä vain itseeni, lapsiin ja koiriini. Ehkä sinkkuna oleminen onkin mun juttu! Ihana rauhallinen olo. Kohtalotovereita?? :-)
Ja kuvittelet tämän autuuden tunteen kestävän kuukaudedesta, vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen? :)
Jos vielä 20 vuoden päästä kirjoitat täällä samaa niin nostan hattua, mutta en ennen sitä.
Tämä.
Vierailija kirjoitti:
Olen kyllä mies, mutta samaa hyvää oloa on jatkunut parivuotta.
Ei mitään pahanolon tilanteita, kun silloin akan kanssa ollessa.
Ei kyllä tee mieli koskea mihinkään kotkaan , ainakaan lähiaikoina.
Huomasin kyllä, kun eron jälkeen yritin treffailla, että liikenteessä on enimmäkseen kaltaisiasi ex-vaimon henkisesti vammauttamia miehiä. Eivät vaan tajunneet pysytellä erossa naisista.
Olen ajatellut ihan samoin, jos eroisin. Tuskin ottaisin yhtään miestä vuosiin.
Hyvä Ap! Mikään ei ole niin kauhea näky, kuin miehiä epätoivoisesti metsästävä yh.
Täällä sama. Nautin siitä, että saan olla aivan itse vastuussa tästä arjesta. Ei miestä, jonka kanssa täytyisi neuvotella ja jolla täytyi hyväksyttää joka ikinen asia.
Ihanaa kuulla että joku muukin ajattelee noin!
Oma tilanteeni on kuitenkin vähän eri, olen avioliitossa ( ainakin vielä ) mutta en näe yksinhuoltajuutta pelkästään negatiivisena asiana. Tosin olen miettinyt että kuvittelenko vaan sen onnen autuaana kun saan vastata itse yksin kaikesta koskien lapsiani ja kotiani. Ei enää miestä ( sitä ylimäärästä kakaraa ) siinä sohvalla juopottelemassa ja sen pyykkejä ei tarvitsisi enää pestä, ihanaa saisi vallottaa koko leveän parisängyn itselleen ja nukkua puhtaissa lakanoissa, ei kuunnella piereskelevää haisevaa miestä... niimpä! En tiedä mitä vielä mietin. Lapsiani tottakai! Olisi kyllä mukava kuulla enemmänkin yksinhuoltajia jotka nauttivat valinnastaan ! Aina vaan sitä surkuttelua että on raskasta ja rahat on loppu. Meillä ne on ne rahat loppu nytkin!
joo no yh nyt ei muutenkaa oo mikää winners pick ja prom queen
Vierailija kirjoitti:
joo no yh nyt ei muutenkaa oo mikää winners pick ja prom queen
Oletpas vanhanaikainen ja mustavalkoinen, tervetuloa 2000-luvulle jossa Naiset pärjää !
hyvä sulle :) äläkä vaa missää vaiheessa ajaudu miettii kui ihana mis joskus osas olla. tulee vaa paha mieli. heti jos on ajatukset menossa siihe nii heti päälle 'joo mut se aian teki nii ja näi ja oli iha semmone' -tyyppistä