Lue keskustelun säännöt.
Työ vai koulutus
08.02.2016 |
Nykyään ihaillaan ihmisiä, jotka ovat sekä korkeasti koulutettuja että vaativassa, yhteiskuntaa suuresti hyödyttävässä työssä. Koulutus ja työ eivät kuitenkaan läheskään aina kulje käsi kädessä. Alkoikin kiinnostaa - kunnioitetaanko työputkessa porskuttavaa "amislaista" enemmän vai vähemmän kuin pitkäaikaistyötöntä maisteria/lisensiaattia/tohtoria? Mitä mieltä on av-raati?
Ai niin, olisi ihan kiva jos tässä ei nyt sekoitettaisi työn tai koulutuksen arvostamista itse ihmisen arvostamiseen.
Itsehän edustanen yhteiskunnan pohjasakkaa eli työtöntä duunaria ;)
Kommentit (18)
Ilmeisesti tämä keskustelu syntyi erään toisen keskustelun innoittamana? #ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen vain yksi raatilainen, mutta kunnioitan eniten sellaista henkilöä, joka on osannut hyödyntää omat vahvuutensa siten, että on opiskellut haluamaansa alaa ja pystynyt työllistämään itsensä. Siis ihmistä, joka menee aamuisin mielellään töihin, pitää työstään ja kehittyy työssään. Koulutuksella ei loppujen lopuksi ole väliä.
En ymmärrä, miksi "amislaisen" vastakohta olisi muodollisesti korkeammin koulutettu tohtori. Molempia tarvitaan. Hieman surullitsa on se että hyvin moneen asiaan tarjotaan lääkkeeksi muodollista koulutusta. Kuitenkin monen asian voi oppia vain ja ainoastaan lähinnä tekemällä. En sano, etteikö opisleusta olsi mitään hyötyä, mutta hieman hukassa ollaan, jos ajatellaan kärjistäen, että erinomaiseksi parturi -kampaajaksi tai taksinkuljettajaksi tarvittaiin useamman vuoden kestävät teoriaopinnot. Mutta yhtä pöhköä on ajatella, että kuka vain voi oppia tai saavuttaa itsekseen, minkä hyvänsä teoreettista osaamista vaativan koulutuksen, joknka turvin voi sitten soveltaa hankkimaansa "pääomaa" toiminnassaan. - Toki se saattaa joiltain "valopäiltä" onnistua, mutta usein suurimman kritiikin saa kuulla siltä taholta, jolle itselle on ylivoimaisen vaikea ymmärtää, että missä opiskeltavassa asiassa on hieman laajemmin tulkittuna kyse.
2 - Kyllä vain. Sanoinkin siellä, että taidan luoda tälle aiheelle oman keskustelunsa.
3 - Siksi että olen. Elämä on.
1 ja 4 - Hyviä mielipiteitä kummallakin.
- Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulut ja työ eivät läheskään aina kulje käsikädessä, mutta useimmiten kuitenkin kyllä. Edelleen työttömyysaste kasvaa ihan lineaarisesti sen mukaan, mitä matalampi koulutus on. Eli edelleen sillä maisterilla on reippaasti pienempi todennäköisyys joutua työttömäksi kuin amiksen käyneellä. Lisäksi matalasti koulutetut eivät yleensä ole vaativassa, yhteiskuntaa suuresti hyödyttävässä työssä, vaan lähinnä suorittavan tason "duunari"- hommissa.
Mutta kysymykseen: arvostan enemmän koulutusta.
Onko tuolla niin merkitystä. Mieheni on "duunari" ja tienaa enemmän kuin minä, on ollut käytännössä aina töissä ja edennyt mukavasti yksityisen puolen perheyhtiössä. Minulla on kaksi työllistävän alan maisterintutkintoa ja olen naisvaltaisen alan palkkakuopassa. Molemmat pidämme työstämme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koulut ja työ eivät läheskään aina kulje käsikädessä, mutta useimmiten kuitenkin kyllä. Edelleen työttömyysaste kasvaa ihan lineaarisesti sen mukaan, mitä matalampi koulutus on. Eli edelleen sillä maisterilla on reippaasti pienempi todennäköisyys joutua työttömäksi kuin amiksen käyneellä. Lisäksi matalasti koulutetut eivät yleensä ole vaativassa, yhteiskuntaa suuresti hyödyttävässä työssä, vaan lähinnä suorittavan tason "duunari"- hommissa.
Mutta kysymykseen: arvostan enemmän koulutusta.
Olen aika eri mieltä tästä. Monen alan maistereilla on niin huonot työllistymisnäkymät, että oksat pois. Ja olen itse maisteri.
Vierailija kirjoitti:
Koulut ja työ eivät läheskään aina kulje käsikädessä, mutta useimmiten kuitenkin kyllä. Edelleen työttömyysaste kasvaa ihan lineaarisesti sen mukaan, mitä matalampi koulutus on. Eli edelleen sillä maisterilla on reippaasti pienempi todennäköisyys joutua työttömäksi kuin amiksen käyneellä. Lisäksi matalasti koulutetut eivät yleensä ole vaativassa, yhteiskuntaa suuresti hyödyttävässä työssä, vaan lähinnä suorittavan tason "duunari"- hommissa.
Mutta kysymykseen: arvostan enemmän koulutusta.
Millä logiikalla suorittavan tason työ ei olisi yhteiskuntaa suuresti hyödyttävää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On virhe asetella näitä vastakkain, mutta viimekädessä työ on tietenkin tärkeämpää, koska mikään asia ei muutuu todellisuudeksi ennen kuin joku sen *tekee*. Koulutusta itseään ei olisi olemassa, jollei joku tekisi työtä sen eteen.
Vierailija kirjoitti:
3 - Siksi että olen. Elämä on.
- Ap
Voi ei, nyt meni kyllä luu kurkkuun :D t. 3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
3 - Siksi että olen. Elämä on.
- Ap
Voi ei, nyt meni kyllä luu kurkkuun :D t. 3
Okei.
... Joo, eli tähän mennessä mielipiteet näyttäisivät olevan neutraaleita tai jakaantuvan melko tasan. Taidan olla itse samalla kannalla.
- Ap
No, sinänsä pidän suorittavan tason työtä tärkeämpänä. Mutta sitten toisaalta yliopistoon on kuitenkin aika hankala päästä eikä sieltä varmaan valmistuta mitenkään automaattisesti. Eli ehkä arvostan enemmän koulutusta/kouluttautuneita, vaikka ei se amislainenkaan mitenkään vähäisempi tai huonompi ole, todellakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulut ja työ eivät läheskään aina kulje käsikädessä, mutta useimmiten kuitenkin kyllä. Edelleen työttömyysaste kasvaa ihan lineaarisesti sen mukaan, mitä matalampi koulutus on. Eli edelleen sillä maisterilla on reippaasti pienempi todennäköisyys joutua työttömäksi kuin amiksen käyneellä. Lisäksi matalasti koulutetut eivät yleensä ole vaativassa, yhteiskuntaa suuresti hyödyttävässä työssä, vaan lähinnä suorittavan tason "duunari"- hommissa.
Mutta kysymykseen: arvostan enemmän koulutusta.
Olen aika eri mieltä tästä. Monen alan maistereilla on niin huonot työllistymisnäkymät, että oksat pois. Ja olen itse maisteri.
Niin, no se nyt ei pääsääntöisesti olekaan mielipidekysymys, vaan ihan tilastollinen fakta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulut ja työ eivät läheskään aina kulje käsikädessä, mutta useimmiten kuitenkin kyllä. Edelleen työttömyysaste kasvaa ihan lineaarisesti sen mukaan, mitä matalampi koulutus on. Eli edelleen sillä maisterilla on reippaasti pienempi todennäköisyys joutua työttömäksi kuin amiksen käyneellä. Lisäksi matalasti koulutetut eivät yleensä ole vaativassa, yhteiskuntaa suuresti hyödyttävässä työssä, vaan lähinnä suorittavan tason "duunari"- hommissa.
Mutta kysymykseen: arvostan enemmän koulutusta.
Olen aika eri mieltä tästä. Monen alan maistereilla on niin huonot työllistymisnäkymät, että oksat pois. Ja olen itse maisteri.
Jos työttömiä on yhteensä nyt n. 400 000, ja puhutaan että akateemisia työttömiä jotain 40000, niin silloinhan vain 10% työttömistä on korkeastikoulutettuja.
Eli kyllä se koulutus kannattaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulut ja työ eivät läheskään aina kulje käsikädessä, mutta useimmiten kuitenkin kyllä. Edelleen työttömyysaste kasvaa ihan lineaarisesti sen mukaan, mitä matalampi koulutus on. Eli edelleen sillä maisterilla on reippaasti pienempi todennäköisyys joutua työttömäksi kuin amiksen käyneellä. Lisäksi matalasti koulutetut eivät yleensä ole vaativassa, yhteiskuntaa suuresti hyödyttävässä työssä, vaan lähinnä suorittavan tason "duunari"- hommissa.
Mutta kysymykseen: arvostan enemmän koulutusta.
Olen aika eri mieltä tästä. Monen alan maistereilla on niin huonot työllistymisnäkymät, että oksat pois. Ja olen itse maisteri.
Tilastollisesti on kuitenkin selvä, että koulutus työllistää, Suomessakin. Suomen koko väestön keskimääräinen työttömyys on 17%. Amiskoulutetun väestön työttömyys on vähän yli 20% maistereiden työttömyys on noin13%. Tohtorien työttömyys on alle 5%. Todettakoon myös, että pelkällä peruskoulutodistuksslla työttömyys on tilAstoisssa noin40% luokkaa.
Eli kyllä todennäköisyyd jäädä työttömäksi pienenee koulutuksen myötä huomattavasti. Mitäänhän koulutus ei takaa,jtta auttaase silti huomattavasti.
Niinpä aapeen kysymys on jotenkin omituisesti aseteltu, koska siinä tuotetasn tosielämässäepätodennäköistä mutta kliseistä vastakkainasettelua ahkera duunari vs. työtön tohtori. (Olen itse tohtori ja töissä yliopistolla, tunnen siis pilvin pimein tohtoreita. Mpni on ollut joskus jonkun kuukauden työttömänä, mutta tiedän vain yhden, joka on jäönyt työttömäksi. Todettakoon, että siihen on syynä hänen henkilökohtaiset ominaisuutensa)
Toisaslta tästä näkökulmasta - kun siis jokseenkin kaikki ovat minua vähemmän koulutettuja JA tekevät minua vähemmän töitä (ja saavat vielä vähemmän palkkaakin) on jokseeenkin samantekevää, millä koulutuksella, missä ja paljonko nuo muut töitään tekevät. Alkais sattua niskaan jos koko ajan nostaisi nenäänsä ja toisaalta polvilleenkaan ei kannata polvidtella. Niinpä mä oikeasti katson vain sitä ihmisarvoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulut ja työ eivät läheskään aina kulje käsikädessä, mutta useimmiten kuitenkin kyllä. Edelleen työttömyysaste kasvaa ihan lineaarisesti sen mukaan, mitä matalampi koulutus on. Eli edelleen sillä maisterilla on reippaasti pienempi todennäköisyys joutua työttömäksi kuin amiksen käyneellä. Lisäksi matalasti koulutetut eivät yleensä ole vaativassa, yhteiskuntaa suuresti hyödyttävässä työssä, vaan lähinnä suorittavan tason "duunari"- hommissa.
Mutta kysymykseen: arvostan enemmän koulutusta.
Olen aika eri mieltä tästä. Monen alan maistereilla on niin huonot työllistymisnäkymät, että oksat pois. Ja olen itse maisteri.
Tilastollisesti on kuitenkin selvä, että koulutus työllistää, Suomessakin. Suomen koko väestön keskimääräinen työttömyys on 17%. Amiskoulutetun väestön työttömyys on vähän yli 20% maistereiden työttömyys on noin13%. Tohtorien työttömyys on alle 5%. Todettakoon myös, että pelkällä peruskoulutodistuksslla työttömyys on tilAstoisssa noin40% luokkaa.
Eli kyllä todennäköisyyd jäädä työttömäksi pienenee koulutuksen myötä huomattavasti. Mitäänhän koulutus ei takaa,jtta auttaase silti huomattavasti.
Niinpä aapeen kysymys on jotenkin omituisesti aseteltu, koska siinä tuotetasn tosielämässäepätodennäköistä mutta kliseistä vastakkainasettelua ahkera duunari vs. työtön tohtori. (Olen itse tohtori ja töissä yliopistolla, tunnen siis pilvin pimein tohtoreita. Mpni on ollut joskus jonkun kuukauden työttömänä, mutta tiedän vain yhden, joka on jäönyt työttömäksi. Todettakoon, että siihen on syynä hänen henkilökohtaiset ominaisuutensa)
Toisaslta tästä näkökulmasta - kun siis jokseenkin kaikki ovat minua vähemmän koulutettuja JA tekevät minua vähemmän töitä (ja saavat vielä vähemmän palkkaakin) on jokseeenkin samantekevää, millä koulutuksella, missä ja paljonko nuo muut töitään tekevät. Alkais sattua niskaan jos koko ajan nostaisi nenäänsä ja toisaalta polvilleenkaan ei kannata polvidtella. Niinpä mä oikeasti katson vain sitä ihmisarvoa.
Voi luoja. Eivät asiat ole noin yksinkertaisia. Mitä matalampaan koulutukseen vertaa, sitä enemmän siellä on yksilöitä, jotka eivät ole työkykyisiä ja siten eivät ole kyenneet opiskelemaan esim. mielenterveysongelmien vuoksi. Siellä on siis vahvin työllisyys-työttömyys kaksijakoisuus (dualismi) ihan yksilöstä riippuen. Mitä korkeammalle asteelle mennään, sitä enemmän koulutus merkkaa. Oikeasti, esim. sosiologin tai humanistin työllisyysnäkymät eläkeikään saakka ovat heikot ja käytännössä pätkätyötä. Sen sijaan osaavan taloushallinnon merkonomin tai sähkömiehen työllisyysnäkymät ovat aika mukavat. Puhumattakaan lääkäreistä tai sosiaalityöntekijöistä. Se on hyvin paljon yksilöstä kiinni ja mitä osaamista hänellä on. Tulevaisuudessa monet akateemiset ihmiset tulevat olemaan ja jäämään työttömiksi. Monet ammattikoulun käyneet tulevat tienaamaan enemmän kuin edellä mainitut ehkä koskaan. Ei voi siis sanoa, että koulutus aina kannattaa. Kysymys on siitä, mikä koulutus on kyseessä. Jos lähihoitaja kouluttautuu historian opettajaksi, hän kyllä työllistyy mutta tuskin opettajaksi.
Hmm. Noh, työllistävä mutta lyhyempi koulutus on tavallaan aika fiksuakin ja tietty yhteiskunnalle kaikkein hyödyllisin vaihtoehto. Mut sit ne ungandabongoa 5 vuotta opiskelleet tai vastaavat tyypit väkisinkin oikeasti tykkää siitä alastaan, ja kyllähän aitoa intohimoakin arvostaa. Vaikeen heitit.