Pitäisikö olla naimisissa ennen ensimmäistä lasta?

Meillä kaksi lasta, mentiin naimisiin ekan syntymän jälkeen. Ei ole ollut mitään merkitystä tai eroa naimisissa ja avoliitossa lapsen hankkimisessa. Tosin jos naimisiin ei päädytä sitoutumiskammon vuoksi, silloin tuskin kannattaa kastamaan hankkia. Mutta ei naimisissa olemiselle on paljon muitakin syitä, kuten meillä: Avioliitolla ei ole meille kummempaa symbolista merkitystä vaan ihan käytännön järjestely, joten ei vaan ollut tullut mentyä aiemmin naimisiin.

Me ajateltiin isännän kanssa lykätä ensin pulla uuniin ja sitten mennä vihille. Tai siis yritämme lasta nyt ja häämme ovat tämän vuoden syksynä. :)

Olemme pakanoita molemmat joten meille se lapsen siittäminen avioliitossa ei ole mitenkään pyhä asia.

Avioliiton ulkopuolella syntyneenä äpäränä sanoisin, että ensin papin aamen ja sitten vasta lapset. Oli vaivaannuttavaa aina uudelleen joutua selittelemään, miksi minulla on eri sukunimi kuin muilla perheenjäsenillä. Aikuiset sälyttävät lapsille sellaisia velvollisuuksia, jotka heidän pitäisi itse hoitaa. Ei ole lapsen syy, jos se syntyy äpäränä, mutta ei lasta pidä panna selittelemään syntyperäänsä vieraille ihmisille. Niin ja olen syntynyt 1900-luvulla. 

Omasta mielestäni kunniotiksen ja luottamuksen osoitus kummaltakin osapuolelta haluta naimisiin :) me halusimme sitoutua lopullisesti jo ennen lasten tekoa.

Eondrrful kirjoitti:

Musta on tosi noloa et lapsi kertoo koulussa , että vanhempansa seurustelevat esim 6 vuotta.

Kyl naimisissa pitää olla, vaimona on enemmän oikeuksia kuin tyttöystävänä. Kihlaus enemmän kuin 2 v on musta naurettavaa .

mitähän muita oikeuksia vaimolla on, kuin toisen rahat? 

Vierailija kirjoitti:

Avioliiton ulkopuolella syntyneenä äpäränä sanoisin, että ensin papin aamen ja sitten vasta lapset. Oli vaivaannuttavaa aina uudelleen joutua selittelemään, miksi minulla on eri sukunimi kuin muilla perheenjäsenillä. Aikuiset sälyttävät lapsille sellaisia velvollisuuksia, jotka heidän pitäisi itse hoitaa. Ei ole lapsen syy, jos se syntyy äpäränä, mutta ei lasta pidä panna selittelemään syntyperäänsä vieraille ihmisille. Niin ja olen syntynyt 1900-luvulla. 

Nykyään monella naimisissa olevallakin on eri sukunimet, eikä siinä ole mitään ihmeellistä seliteltävää. Jos kyse on siitä, että vanhempasi menivät syntymäsi jälkeen naimisiin, ottivat yhteisen sukunimen, joka oli juuri  eri kuin sinun nimesi, niin se on ollut vanhemmiltasi vain tyhmää. Sekä varmasti äärettömän harvinaista. Ei mitään mikä automaattisesti seuraisi, jos lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella.

Meillä esikoinen syntyi ennen naimisiin menoamme, mutta annoimme, tietenkin, hänelle sen sukunimen, joka meillä oli tulevaisuudessa tarkoitus ottaa yhteiseksi sukunimeksemme myöhemmin. Jos taas olisimme pitäneet omat sukunimemme naimisiin mennessäkin, sittenhän olisi ollut nimen puolesta ihan sama, kumman vanhemman nimen olisi saanut ja olisimmeko menneet naimisiin vai emme.

ei todellakaan tarvirse mennä naimisiin. eivät omatkaan vanhempani olleet eikä se vaikuta lapsen elämään yhtään mitenkään. avioliitto on aika turha, ei tarjoa mitään extraa, jos pärjäät taloudellisesti itsenäisestikin. jos taas haluat heittäytyä kotiäidiksi ja toivoa toisen elatusta, on avioliitto suotava. tai jos ei huvittaisi millään rakentaa omaa uraa, mutta omistuasuminen ja omaisuus kiinnostaa miehen puolesta niin avioliitto on kannattava.

Voi kamalaa.

Minä synnyin avioliiton ulkopuolella, vanhemmat meni naimisiin kun olin 4kk ikäinen.

Olen siis äpärä.

Arvatkaa haittaako? No ei.

Mun vanhemmat meni naimisiin kun olin n. 4-vuotias. M22

ja mua ei kyl PIENIMUNASET NAI!