Olin koko ikänsä kotiäitinä olleen hautajaisissa....

Miksi se mielestäsi piti kiertää? Eikö hautajaisissa ole tarkoitus puhua ihmisestä sellaisena kuin hän on? Jos henkilö ei ole ollut työelämässä, pitäisikö mielestäsi olla hiljaa? Esim. mitä mielestäsi kehitysvammaisen tätini hautajaisissa olisi pitänyt puhua?

Kierrettyä?

Miksi pitäisi kierrellä? Kierretäänkö lapsettoman hautajaisissa lapset vai ylistetäänkö siellä tämän lapsettoman äitiyttä/isyyttä? 

Typerääkin typerämpi aloitus ja se on jo paljon sanottu tämä foorumi huomioon ottaen. 

Ei ole omalle kohdalle osunut erityisesti työelämästä puhumista, onko yleistäkin? :o

Vierailija kirjoitti:

Miksi se mielestäsi piti kiertää? Eikö hautajaisissa ole tarkoitus puhua ihmisestä sellaisena kuin hän on? Jos henkilö ei ole ollut työelämässä, pitäisikö mielestäsi olla hiljaa? Esim. mitä mielestäsi kehitysvammaisen tätini hautajaisissa olisi pitänyt puhua?

Tarkoitin lähinnä sitä että pappi ja omaiset löysivät tästä ihmisestä jotain puhuttavaa koska se ei varmasti ollut helppoa kun hän ei esim harrastanutkaan mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi se mielestäsi piti kiertää? Eikö hautajaisissa ole tarkoitus puhua ihmisestä sellaisena kuin hän on? Jos henkilö ei ole ollut työelämässä, pitäisikö mielestäsi olla hiljaa? Esim. mitä mielestäsi kehitysvammaisen tätini hautajaisissa olisi pitänyt puhua?

Tarkoitin lähinnä sitä että pappi ja omaiset löysivät tästä ihmisestä jotain puhuttavaa koska se ei varmasti ollut helppoa kun hän ei esim harrastanutkaan mitään.

En nyt edelleenkään ymmärrä. Että harrastuksista ja työelämästä riittäisi puhuttavaa, mutta muusta ei? Ei vaikka siitä, millainen kys. ihminen muuten oli?

Ap sä olet kyllä harvinaisen yksinkertainen. Et sitten näe ihmisessä mitään muuta arvoa, kuin työntekijän roolissa? Mistä tämä kumpuaa, että millään muulla, kuin työllä ei ole merkitystä?? Raivostuttava asenne! Ja olen ollut aika monissa hautajaisissa, puheissa ei todellakaan mainita kaikkia mahdollisia työsaavutuksia tai urakehitystä! Pääpaino on ihmisessä, luonteessa jne. Harmittaako noin paljon, että muilla on elämää työn ulkopuolellakin?

Ap, tässä on ainesta viikon typerimpään aloitukseen, onneksi olkoon!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi se mielestäsi piti kiertää? Eikö hautajaisissa ole tarkoitus puhua ihmisestä sellaisena kuin hän on? Jos henkilö ei ole ollut työelämässä, pitäisikö mielestäsi olla hiljaa? Esim. mitä mielestäsi kehitysvammaisen tätini hautajaisissa olisi pitänyt puhua?

Tarkoitin lähinnä sitä että pappi ja omaiset löysivät tästä ihmisestä jotain puhuttavaa koska se ei varmasti ollut helppoa kun hän ei esim harrastanutkaan mitään.

Kai sentään tajuat olla sanomatta näitä ajatuksiasi ikinä ääneen?

Sitä vartenko tässä eletään, jotta pappi ja sukulaiset osaa puhua hautajaisissa :0

Monien ihmisten elämä on tavallistakin tavallisempaa, nuorista varmastikin kuolettavan tylsää.

Lasten- ja kodinhoito on työtä, vaikkei siitä maksetakaan.Hienoa, että joku tekee tätäkin.Ihmettelisin, jos näin tärkeästä työstä ei puhuttaisi

taidat olla ap vaan kateellinen vainajalle! noloa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi se mielestäsi piti kiertää? Eikö hautajaisissa ole tarkoitus puhua ihmisestä sellaisena kuin hän on? Jos henkilö ei ole ollut työelämässä, pitäisikö mielestäsi olla hiljaa? Esim. mitä mielestäsi kehitysvammaisen tätini hautajaisissa olisi pitänyt puhua?

Tarkoitin lähinnä sitä että pappi ja omaiset löysivät tästä ihmisestä jotain puhuttavaa koska se ei varmasti ollut helppoa kun hän ei esim harrastanutkaan mitään.

Enemmän hautajaisissa puhutaan ihan muista asioista kuin työelämästä. Tästä puhutaan yleensä vain, jos kuollut on ollut merkittävässä asemassa. Kyllä persoona on etualalla. 

Jos persoonasta ei ole mitään hyvää sanottavaa, niin pikemminkin se "kierretään". Mitä kiertämistä siinä on, että on ollut kotiäitinä? Hyvinkin tavallista, jos kyseessä oli jo hyvin vanha ihminen. 

Ei varakkaissa perheissä useinkaan 50-60 -luvulla äiti ollut töissä. 

Mietin omaa tulevaisuuttani. Olen vainajan kaltaisessa tilanteessa itsekkin ja siksi nämä asiat tulivat mieleeni.

Ei kai kenenkään hautajaisissa puhuta työstä ellei se työ ole ollut jotenkin arjessa näkyvää. Esim. pappeus varmastikin tuodaan esille tai kansanedustajuus tms., mutta ei nyt mistään normi rivityöläisesti aleta vain hänen työtään muistella.

Tai sitten olen ollut erikoisissa hautajaisissa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi se mielestäsi piti kiertää? Eikö hautajaisissa ole tarkoitus puhua ihmisestä sellaisena kuin hän on? Jos henkilö ei ole ollut työelämässä, pitäisikö mielestäsi olla hiljaa? Esim. mitä mielestäsi kehitysvammaisen tätini hautajaisissa olisi pitänyt puhua?

Tarkoitin lähinnä sitä että pappi ja omaiset löysivät tästä ihmisestä jotain puhuttavaa koska se ei varmasti ollut helppoa kun hän ei esim harrastanutkaan mitään.

Mikä on "mitään sanottavaa"? Käänteisesti siis, jos joku hyvä ja erittäin rakas äiti ja vaimo sekä aktiivinen iltapäiväkerhon vapaaehtoinen kuolee, pitäisi tämän hautajaisissa puhua hänen pitkäaikaisesta bodypump-harrastuksestaan ja hienosta urasta elokuvateatterin lipunmyyjänä?

Olin viime vuonna 4 kertaa hautajaisissa. Yhdelläkään kertaa paikalla ei ollut työnantajan edustajaa, kertaakaan ei pomo kehunut muistopuheessa, miten hyvä työntekijä on menetetty. Ja vainajista 2 oli vielä työelämässä, 1 työikäinen, mutta syövän takia jo vuoden pois töistä ollut.

Kenenkään kohdalla ei puhuttu työstä vaan ihmisestä itsestään. Ai niin, se neljäs vainaja oli 90v nainen, joka ei ollut eläissään ollut yhdessäkään työpaikassa. Hänen kohdallaan muisteltiin sitä, miten oli uhrannut aikuisuutensa lastenlapsien hoitamiseen. Ja miten nämä lapsenlapset veivät omatkin lapsensa vielä mummolaan hoitoon.

Vierailija kirjoitti:

Mietin omaa tulevaisuuttani. Olen vainajan kaltaisessa tilanteessa itsekkin ja siksi nämä asiat tulivat mieleeni.

Hei ammattivalittaja, tunnistin sinut heti avausviestistä. Kirjoitustyylisi on niin omintakeinen, ettei sitä voi olla huomaamatta.

Itse asiaan, minusta olisi todella surullista, jos joku muistettaisiin etupäässä saavutuksistaan (paitsi jos ne saavutukset olisivat jotain todella huikeaa, tyyliin uusi parannuskeino syöpään). Paljon hienompaa on muistella hyvää, lämminhenkistä, hienoa ihmistä, jolla oli elämässään paljon tärkeitä ihmisiä. Ainakin itselläni perhe ja ystävyyssuhteet menevät melkein kaiken muun edelle ja olisin vain ilahtunut, jos niitä painotettaisiin myös hautajaisissani ja voitaisiin todeta, että olen onnistunut sillä saralla.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole omalle kohdalle osunut erityisesti työelämästä puhumista, onko yleistäkin? :o

Enpä usko, että on kovin yleistä. Yleensähän sinne hautajaisiin tulee läheisimmät, voihan ne olla toki myös työkavereita, mutta kyllä niissä, joissa minä olen ollut, on paikalla lähinnä sukua, ystäviä, naapureita jne. Eikä silloin juuri työelämää muisteta kuin sivulaiseessa (hän muutti Helsinkiin töihin, ja tapasi siellä miehensä - tyylisesti). 

Pappi samoin viittaa toki siihen, missä elämän työ on tehty MUTTA ei siihen, mitä on jäänyt tekemättä. Olishan se metkaa, jos muistopuhe alkaisi "vainaja muuten ei ollut ylioppilas ja kertaakaan elämässään hän ei käynyt edes Thaimaassa...".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi se mielestäsi piti kiertää? Eikö hautajaisissa ole tarkoitus puhua ihmisestä sellaisena kuin hän on? Jos henkilö ei ole ollut työelämässä, pitäisikö mielestäsi olla hiljaa? Esim. mitä mielestäsi kehitysvammaisen tätini hautajaisissa olisi pitänyt puhua?

Tarkoitin lähinnä sitä että pappi ja omaiset löysivät tästä ihmisestä jotain puhuttavaa koska se ei varmasti ollut helppoa kun hän ei esim harrastanutkaan mitään.

Kuules ap. Ihmisenä oleminen on paljon muutakin kuin harrastukset ja työelämä.  Kun ihminen kuolee, tärkeimpiä kysymyksiä lienee, oliko hän onnellinen, saiko rakastaa ja tulla rakastetuksi. Kuin myös se, mitä hän jätti muille ihmisille. Kotiäitinä ollut ihminen on voinut antaa läheisilleen valtavan määrän rakkautta ja huolenpitoa, ja esim. lapsissa hänen arvomaailmansa ja rakkautensa jatkavat elämää seuraaviin sukupolviin. Mikä olisi tärkeämpää?  Suurin osa työelämässä olevista ihmisistä tekee jotain sen verran vähäpätöistä työtä, ettei se historiankirjoihin jää. Saati kuntosalijäsenyys tai koirakerhoharrastus. Tai mitä sitten harrastikaan.  Hyvä elämä on pitkälti toisten ihmisten palvelemista, kotona, töissä, missä onkaan. Ja siitä seuraa myös merkittävin elämä. Kotiäidin elämä voi näin ollen olla ollut hyvin rikas ja merkittävä, sekä hänelle itselleen ja myös läheisille.  Ei cv:llä ole kuoleman edessä kovinkaan suurta painoarvoa.

Vierailija kirjoitti:

Lasten- ja kodinhoito on työtä, vaikkei siitä maksetakaan.Hienoa, että joku tekee tätäkin.Ihmettelisin, jos näin tärkeästä työstä ei puhuttaisi

Kuule, kyllä me työssäkäyvät naiset hoidetaan kotia ja lapsia ihan yhtälailla.