Ystävien illanvietot erilaisissa taloudellisissa tilanteissa
Ystäväporukalla on ollut jo sieltä teiniajoista asti tapana viettää (kosteita) iltoja yhdessä. Nyt kun ollaan päästy tänne kolmenkymmenen molemmin puolin, on elämäntilanteet kovin erilaisia. On omakotitaloja ja hyväpalkkaisia vakitöitä, on varaa tarjota kaikille kun vietetään iltaa jonkun kodissa. Ja sitten minä, pienehkössä vuokra-asunnossa asuva pätkä-/sesonkityöläinen. Kun on vuoro viettää iltaa minun luonani, on lähdettävä jossain vaiheessa iltaa baariin vaikkei se enää hirveästi houkuttele ketään, ainakaan usein. Ruokaa pystyn kyllä tarjoamaan, mutta alkoholijuomat jokainen tuo itse. Yövieraat majoitan patjalle olohuoneeseen, toisin kuin he joilla löytyy vierashuoneet ja -sängyt. Ahdistaa, etten pysty samaan kuin ystävät. Pelottaa, etten pysy mukana porukassa, että pian minua aletaan pitää vapaamatkustajana, mitä monella tavalla olenkin. Nämä ovat kuitenkin läheisimpiä ystäviäni, joista en haluaisi luopua.
Kohtalotovereita?
Kommentit (4)
No mitäs olet sössinyt asiasi. Oma vikasi.
Ymmärrän ahdistuksesi, mutta voin sanoa etten mä edes odota samanlaista keskitystä kaikilta. Kaikki osallistuu varojensa mukaan, ja etenkin läheisissä ystävyyssuhteissa minusta ajatus on tärkein ja se välittyy. Kyllä sellaisessa tahallisessa, ikävässä loisimessa on eri meininki kuin siinä että halua olisi mutta varoja ei.
Ei hyvät ystävät tuollaisesta välitä, olette kasvaneet yhdessä ja ystäväsi tuntevat sinut. Jos asia hirveästi vaivaa, niin ottaisin aiheen rohkeasti esille ja kertoisit, että sinua vaivaa kun et pysty tarjoamaan heille samaa. Oletettavasti he välittävät kuitenkin sinusta ja seurastasi, eivät skumpasta ja vierashuoneista :)
Otat asian rohkeasti puheeksi kyllä hyvät ystävät ymmärtävät :)