Kymmenkuinen pelkällä rintamaidolla meillä. En neuvolassa kehdannut kertoa
Yritin puolivuotiaana joitain sosesysteemejä ja se oli yhtä tuskaa. Parin kuukauden päästä sama homma.
Lapsi kasvanut hyvin, kävelee ja tapailee monia sanoja. Eli kai se ihan terve on? Mistä tuo puoli vuotta on repäisty? Sitten juuri ja heti pitää ruveta antamaan muuta?
Kommentit (21)
No meillä oli täysimetyksellä ekat kahdeksan kuukautta, ei vaan mikään muu mennyt alas. Lapsi nipisti suunsa kiinni ja that's it. En ottanut stressiä - kyseessä oli kolmas lapseni - enkä alkanut pakolla syöttää pientä. Hän myös retkahteli syöttötuolissa (vaikka miten olisi tukenut), eli ei osannut istua tuettuna kuin vasta kymmenkuisena, joten totesin itsekseni, että tämä lapsi etenee sitten omaa vauhtiaan. Neuvolassa sanoivat, että vauvan pääasiallinen ravinto ekan vuoden aikana on (rinta)maito, joten en ollut huolissani. Lapsi siirtyi samaan ruokaan kuin me muut vuoden ikäisenä, eli jätti käytännössä sose- ja syöttämiskauden hyvin lyhyeksi.
Olisi ehkä aika tarjota lapsellle muitakin makuja. Ehkä onnistuu leikin varjolla ja siinv seurustelun lomassa. Valitse oikea ajankohta. En tarkoita, että lapsen pitää huutaa suoraa huutoa nälkäänsä, vaan ennen sitä, kun sille jo maistusi pikkuisen jotain maiskuteltavaa. Väkisin ja tuputtamalla ei onnistu.
No hyvä että rintamaidolla eikä korvikkeella. Neuvola olisi varmasti suositellut kokeilemaan taas uudestaan. Kaksi tee lusikallista päivässä on hyvä aloitus maistelu, hedelmä soseet uppoaa yleensä parhaiten. Eihän sitä 6kk vanhana syödä kiinteitä tarvitse vaan aloittaa maistelu.
Jos olet varma ettet ole ohittanut vauvan luontaista maistelukautta niin odota rauhassa. Kyllä vauva kertoo kun on valmis.
Vierailija kirjoitti:
No meillä oli täysimetyksellä ekat kahdeksan kuukautta, ei vaan mikään muu mennyt alas. Lapsi nipisti suunsa kiinni ja that's it. En ottanut stressiä - kyseessä oli kolmas lapseni - enkä alkanut pakolla syöttää pientä. Hän myös retkahteli syöttötuolissa (vaikka miten olisi tukenut), eli ei osannut istua tuettuna kuin vasta kymmenkuisena, joten totesin itsekseni, että tämä lapsi etenee sitten omaa vauhtiaan. Neuvolassa sanoivat, että vauvan pääasiallinen ravinto ekan vuoden aikana on (rinta)maito, joten en ollut huolissani. Lapsi siirtyi samaan ruokaan kuin me muut vuoden ikäisenä, eli jätti käytännössä sose- ja syöttämiskauden hyvin lyhyeksi.
Minullakin (ap) jo neljäs lapsi. Osaa kyseenalaistaa tietyt striktit suositukset tässä vaiheessa elämää.
Mutta sen verran epävarma kuitenkin olin, että neuvolassa hätäpäissäni sanoin, että saa jo monipuolisesti muuta ruokaa, kun ihan lomake eteen repäistiin.
Yritetään nyt vaikka maanantaina taas perinteisellä keinolla. Eli yleensä olen aloittanut rintamaitoon sekoitetulla perunalla ja porkkanalla.
Ei tässä mitään hätää, mutta huvitti itseni tänään. Eli rupesin nöyristelemään ja häpeämään jonkun kaksvitosen terveydenhoitajan edessä. Niin olen "lainkuuliainen" väärällä tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi kasvanut hyvin, kävelee ja tapailee monia sanoja. Eli kai se ihan terve on?
Selkeästi on terve kun kehittyy normaalisti. Ei tarvitse huolissaan olla. Rintamaitohan on erinomaista ravintoa ja sisältää kaiken olennaisen. Mutta tuossa iässä olisi hyvä totutella jo muuhunkin ruokaan, joten jatka sitkeästi yritystä. Ei lasta voi pakottaa syömään, mutta vähitellen antaa maistella. Jos vuoden ikäisenä vielä sama juttu niin sitten kannattaa neuvolassa sanoa.
Noh, sitten vain vauvalle sormin syötävää evästä nenän eteen jos ei mössöt maistu. Turha niiden soseiden tuputukseen on jumittua. Luulisi, että jos sanoja tapailee eli suun motoriikka on kunnossa, ei syöminenkään tuota ongelmia.
En usko! Pienellä lapsella on luontainen taipumus kokeilla ja maistella. Tietenkin, jos on tuputtanut vaan lusikkalla mössöjä... ja sitten luovuttanut kun ei kelpaa. Lapsen pitää antaa kokeilla itse, omin kätösin, vaikka siitä sotkua tuleekin.
Minäkin ehdottaisin sormiruokaa. Eihän tuon ikäinen nyt vielä niin paljon syö, että sillä mitään ravitsemuksellista merkitystä olisi. Mutta antaa vaikka maissinaksun käteen tai keitetyn parsakaalin, saattaa imeskellä ja järsiä niitä ihan into piukkana.
Kyllä vauva tulee pelkällä rintsikalla hiljalleen aneemiseksi. Maistelusuositus tulee siitä, että noin 8kuisena viimeistään pitäisi saada lihat ruokavalioon raudan turvaamiseksi. Muuten pärjääkin hyvin. Omani kasvoi pelkällä korvikkeella kaksi vuotiaaksi pahojen allergioiden vuoksi. Normaalisti kehittyi ja kasvoi yläkäyrällä. Korvikkeessa on jo enemmän rautaa kuin rintsikassa ja silti vuoden iässä aloitettiin sitä lisäämään ja veriarvoja vahdittiin joka kuukausi.
Kyllä meillä on syöneet jo kiinteitä kovasti tuon ikäisenä. Aamut aloitettu puurolla ja lihaa ja perunaa on syöneet ja hedelmä- ja marjasoseita. Nykyään ovat pikkuisen nirsoja eri ruokien suhteen mutta kyllä minä siitä huolehdin, että vauvana söivät suositusten mukaan.
Raudanpuuteanemia on ainakin suuri uhka. Äidinmaidossa ei ole juurikaan rautaa ja sen vuoksi kiinteät pitäisi aloittaa viimeistään 6 kk iässä. Anemia ei näy päällepäin ennen kuin tilanne on vakava. Vauvan kehitystä se kyllä vahingoittaa.
Nyt äkkiä kiinteät kehiin. Joka aterialla tarjoat kiinteitä ruokia.
Nou panik. Mun likka eli lähes yksinomaan rintamaidolla noin kolmevuotiaaksi! Vähän laiha tuppasi olemaan, mutta elää ja hengittää ihan hyvin vieläkin nyt 11-vuotiaana. Ei oo koskaan syönyt ruokaa oikein kunnolla, mutta väliäkö sillä. minäkin olen ollut koko elämän ajan syömishäiriöinen ja kohta on lasissa jo 50 v.
En nyt ihan ymmärrä. Toki kehitys on yksilöllistä, enkä miellä itseäni miksikään natsiäidiksi, monissa asioissa ihan päinvastoin, mutta kai niitä kiinteitä nyt tarvitsisi yrittää? Siis ei kokeilua parin kuukauden välein (siis sehän on mielettömän pitkä aika vauvan kehityksessä) vaan joka päivä vähän. Ei hiki päässä lasta huudattaen vaan sillai, että joka päivä saisi suuhunsa edes pienen määrän kiinteitä ja edes voisi alkaa tottumaan niihin. Ei ainakaan minulla kumpikaan lapsista kiljahdellut riemusta saatuaan ekoja kertoa soseita eli ei minusta voi odottaa, että jonain päivänä lapsi hoksaa itse asian. Siis mitään sosesulkeisia nyt ei kannata pitää, eikä lasten tarvitse kehittyä ihan samalla kaavalla, mutta eikö tuossa kohta ota jo riskin lapsen kehityksen kanssa? Siis että saa ravintoaineet ja ylipäänsä kehittyy taidoissa. Luulisin, että ravintoainepuutokset saisivat olla jo hemmetin pahoja, jos iloinen lapsi muuttuu apaattiseksi, ei halua kävellä tms. eli ihan päältä päin ei ehkä kaikkea voi arvioida.
Uusimpien tutkimusten mukaan myöhään aloitettu kiinteiden syöminen altistaa allergioille.
Todella typerää. Anemian ja muidenkin puutostulojen riski pienelle :(
Vierailija kirjoitti:
En usko! Pienellä lapsella on luontainen taipumus kokeilla ja maistella. Tietenkin, jos on tuputtanut vaan lusikkalla mössöjä... ja sitten luovuttanut kun ei kelpaa. Lapsen pitää antaa kokeilla itse, omin kätösin, vaikka siitä sotkua tuleekin.
Itse asiassa monet lapset ovat todella epäluuloisia ruokia kohtaan. Meidän esikoiselle ei meinannut maistua mikään sormiruoka tai sose. Tai no, kurkkutikuista sentään tykkäsi. Hirmu nirso tapaus. Äidinmaidolla kasvoi onneksi hyvin.
Oliskohan aika kokeilla uudestaan? Jotenkin vaikea uskoa.