Useamman lapsen perustelut

Sen lisäks mua risoo kun ainokaiset täällä aina latelevat huonoja puolia sisaruksista asiasta oikeasti mitään tietämättä.

Tosin en ole kirjoituksissani koskaan haukkunut tai arvostellut yhden lapsen perheitä. On päivän selvää, että kaikille perheile ei sovi samanlaiset jutut, mukaan lukien myös se, että on useampia lapsia.



Minä oletan, että jokainen, joka lapsia hankkii, hoitaa lastaan kunnolla rakastaen ja omaa aikaansa laspelle jakaen (näin pitäisi jokaisella olla). Eli juuri noita asioita, mitä lapsellasi kerroit kotona olevan. Tietenkään näin ei jokaisessa perheessä ole, mikä on harmillista.



Mutta jos perheessä on useampi lapsi, vähentääkö se hoidon ja rakkauden määrää? Muuttuvatko vanhemmat muka välinpitämättömiksi ja lakkaavat rakastamasta lastaan, jos esikoisella on sisarus? Ei. Siis sisarus siis antaa lapsen elämään lisäarvoa, onnellisuutta jo olemassa olevien hyvien asoiden LISÄKSI.

Vanhempani olisivat minulle yhtä tärkeitä/läheisiä vaikka minulla ei olisikaan sisaruksiani. Mutta kun sisaruksia on, he sattuvat olemaan vielä läheisempiä kuin vanhempani.



Sisarusten olemassaolo ei siis vähennä rakkautta vanhempia kohtaan. Samoin kuin oman lapsen rakastaminen ei vähennä rakkautta puolisoa kohtaan vaikka joskus saattaakin tuntua että rakastaa lasta enemmän kuin mitään muuta.

missä joku on väittänyt että sisarukset takaavat paremman elämän?

vanhemmat olette laiskempia kuin ainokaisen vanhemmat, teidän ei tarvitse, ettekä ehdi juurikaan paneutua lapsenne elämään, kun kaikki aika menee huushollin pyöritykseen ja lapset ovat keskenään, ei tartte leikkiä eikä osallistua. Asiaa voi kaunistella, suurentelemalla sisarusten merkitystä.

ainokaiset ovat onnettomampia kuin ne joilla on sisaruksia ja että sisarukset takaavat hyvän elämän. Miksi ette puhu niin yleisestä sisaruskateudesta? Uskokaa jo minä olen onnellinen ainoa lapsi!t.24

Yhden lapsen vanhemmat ne vasta laiskoja ovat, kun mulla oli vaan yksi niin istuin tekemässä omiani, laitoin hänet tarhaan ja nautin siitä omasta ajasta. Nyt kun on monta niin olen tosi paljon lasten kanssa, teemme asiat heidän ehdoillaan, käydään puistoissa ja kaikissa lasten tapahtumissa jne jne. Eli paljon enemmän olen lasten kanssa. Jos esikoinen olisi jäänyt ainokaiseksi hän olisi juuri sellainen pikkuvanha vakava lapsi joka osaa keskustella vaan aikuisten kanssa ja tykkää vaan aikuisten jutuista.

KYLLÄ!



Meitä on neljä sisarusta. Elämän varrella on monia paikkoja ollut (esim. vanhempien avioero, äidin syöpä jne.), missä olisi ollut kurjaa olla " yksin" , perheen ainoana lapsena miettimässä tilanneta. Sisarusten paikkaa ei ystävät tai serkut voi korvata, he eivät tunne perheen asioita samoin.





Myös kaikki lapsuuden joulut, puuhamaa-reissut, kesäyöt teltassa pihamaalla jne. olisivat olleet aika erilaisia yksin. Kikattelut olisivat jääneet kokematta.



Miehelläni ei ole sisaruksia, ja meidän lapsiamme seuratessaa, sanoo nyt vasta ymmärtävänsä, mistä kaikesta on jäänyt paitsi.



Mutta, muistutan. Ei kaikille perheille sovi useampi lapsi. Jos ap tai joku toinen ei halua kuin yhden lapsen, asiahan on pihvi. Mutta, kun mielipidettä kysytttiin...vastasin :)





26

JOkainen elää omaa elämäänsä ja tekee ratkaisunsa. MIksi lastensaannillekin pitää olla jotain perusteluja. Sehän on ihan elämän peruskuvio, jota ilman kaikki loppuu lyhyeen.



Perustele itse, miksi kyselet perusteluja ja mitä niillä tiedoilla sitten teet.

En epäile yhtään, ettetkö olisi ollut onnellinen :) Ei minun mielestäni sisarukset takaa onnellisuutta, mielestäni sisarukset vain lisäävät onnea. Yleensä ;D



Sisaruskateus? Tarkoitatko normaalia lasten välistä nahistelua vai tuota jonkun mainitsemaa perintöhopeista riitelemistä vai mitä?







26

anna minulle numero joka väittää että ainokaiset ovat onnettomia? En nähnyt kenenkään sanovan niin. Ainoa joka puhui kärsimisestä oli tuo eräs ainokainen joka sanoi kärsivänsä siitä ja toivoisi että hänellä on sisarus. Me muut olemme sanoneet että sisaruksista on iloa ja että he ovat tärkeitä. Ja meille se on näin, et sinä sitä voi muuttaa, tämä on totuus.



Sisarkateudesta: tottakai sitä joskus on mutta meillä ei ole koskaan ollut mitään vakavaa kateutta, korkeintaan siis tyyliin, miks toi sai isomman jäätelön. Onpa vakavaa. Tuolla perusteella mielestäsi olisi ilmeisesti parempaa että lapsilla ei ole vanhempia koska vanhempien ja lasten välillähän on jatkuvia konflikteja! Suoraan sanottuna, eiköhän pahimmat ristiriidat tule lapsen ja vanhemman välille kuin sisarusten. Ihan lähtien uhmaiästä aina myöhäiseen teini-ikään. Mietihän nyt mitä puhut!

laitoin lapsen tarhaan koska itse opiskelin ja kävin töissä. Mutta se oli minulle omaa aikaa. Nyt kun lapsia on useampia olen ollut kotona heidän kanssaan.

Kyllä,sisarus on rikkaus! En väitä että olisin ollut onneton ainoana lapsena,mutta usein toivoin sisarusta.Puhumattakaan näin aikuisena!

Miehelläni on kolme sisarusta ja ovat läheisiä keskenään,minusta se on mahtavaa.Aina on joku joka välittää ja auttaa.Ehdottomasti halusin itse useamman lapsen,meillä on kolme lasta suht pienillä ikäeroilla.

Juuri noin. Ei elämä ilman sisaruksia onnettomaksi tee, mutta se on mukava lisä elämän pyörteissä.



Omien sisarusteni kanssa tapaamme aika harvakseltaan, koska minä asun 500 km päässä muista. Mutta verkosto toimii :) Tiesin, että äidistä pidettiin hyvää huolta syöpäleikkauksen jälkeen, vaikka en itse ollut häntä hoitamassa (kun muut 3 asuvat lähellä).

Meillä on sellainen rento ystävyys-yhteistyö- ja avunanto-sopimus keskenämme. Jos joku tarvitsee apua, neuvoa, rahaa tai mitä vaan, aina joku auttaa. Ja vuorostaan taas kun toinen on avun tarpeessa, joku meistä kolmesta yleensä voi tukea. Ei meillä mitään sisaruskateutta aikuisena ole ollut, eikä riitojakaan. Lasten jutut on erikseen ja ne kuuluvat normaaliin elämään.





26

kerrotaan ainokaisista tehdyistä tutkimuksista, ja se kovasti vähensi huonoa omatuntoani. Ei ne ole sen onnettomampia tai onnellisempia kuin muutkaan. Puuttuvien sisarussuhteiden tilalla on tavallisia tallukoita intensiivisempiä ystävyyssuhteita. Ihminen on aika hyvä elukka kompensoimaan.

useampia lapsia.Eli luulenpa että useimmat haluaisivat sisaruksia lapsilleen.Isäni on Etelä-Euroopasta ja tykkään että on ihmisiä ympärillä,sukulaisia ja paljon lapsia ;)



t.en nyt muista numeroa,mutta mulla on kolme lasta