Lue keskustelun säännöt.
Esikoinen+vauva ja päiväkoti
02.02.2016 |
Seurasin erästä keskustelua fb:ssa, jossa aloittaja kertoi kuinka pahalta tuntuu kun lapsi sanoo, ettei viihdy päiväkodissa ja se on rankkaa jne. Kommenteissa useampikin kommentoi, että pahalta tuntuu laittaa lapsi päiväkotiin kun ei sinne haluaisi ja erityisen pahalta se tuntuu siksi, kun itse on kotona vauvan kanssa. Jäin miettimään, että mikä se syy on miksi isosisarus "joutuu" hoitoon kun äiti on vauvan kanssa kotona?
Ymmärrän sen, jos esikoinen on jo kauan siellä ollut ennen vauvan syntymää ja viihtyy ja mieluusti menee sinne, mutta jos ei selvästi viihdy ja itkee hoitoon lähtöä aamuisin niin mikä on se syy miksei voi ottaa kotihoitoon? Onko tällainen järjestely yleistä?
Olen jotenkin ollut siinä luulossa, että ennemmin on poikkeus kuin sääntö, että esikoinen jatkaa hoidossa vauvan syntymän jälkeen. En todellakaan ketään halua syyllistää tms. vaan ihan mielenkiinnosta kysyn.
Itsellä vain yksi 2v. lapsi ja päivähoidosta ei vielä kokemusta. Toisesta lapsesta on hieman haaveiltu ja itsekin mietin, että tekisikö hyvää vanhemmalle lapselle tavata ikäisiään, jos vauva tulisi. Mutta ajattelin, että kerho olisi silloin hyvä ratkaisu.
Kommentit (24)
Miten 5v voi muka arkena tavata ikäisiään, kun valtaosa on kuitenkin päiväkodissa? En minä ainakaan vie iltaisin tarhapäivän jälkeen lapsiani minnekään leikkitreffeille, että kotona lojuvat mammat voivat pitää hyvällä omatunnolla isot lapset kotona.
Kun lapset saavat päiväkodissa hyvää varhaiskasvatusta, ei edes tarvitse mitään maksullisia harrastuksia ja illat voi olla oman perheen kesken.
Huom. Kaikissa päiväkodeissa ei ole hyvää varhaiskasvatusta, on valitettavasti itse selvitettävä onko henkilökunta pätevää yms. Pitäisi jotain kontrollia saada tähän toimintaan, että voisi luottaa siihen, että joka päiväkodissa on pätevä henkilökunta eikä jotain työkkärin harjoittelijoita!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten 5v voi muka arkena tavata ikäisiään, kun valtaosa on kuitenkin päiväkodissa?
Voi tavata niitä murto-osaa, jotka ei ole tarhassa (osareitten lukumäärä varmaan just kasvo kun työttömät ei saa pitää enää ku osa-aikasena) ja kyllä me tarhankin jälkeen kylillä käydään. Parasta on, että ainakaan omat lapseni eivät vielä välitä kalenterista, joten myös viikonloppukyläily varmaan kelpaa!
Kiinnostaa kyllä kuulla, miten varhaiskasvatuksen laatua voi tarkkailla? Saako lapselle sitten toisen päiväkotipaikan tai uuden tarhaopen jos tämmöinen avmamma pettyy pienokaisensa varhaiskasvattajiin?
Päiväkodista huolimatta olen itse opettanut lapseni lukemaan ja käyttämään saksia, joka päivä harjoitellaan muiden ja ympäristön huomioimista ja pidempää pinnaa. Onko minua huijattu ja varhaiskasvatus ollut kelvotonta, kun lapseni tuntuu sitä paitsi hyötyvän harrastuksestaan varhaiskasvatuksesta huolimatta?
Vierailija kirjoitti:
Miten 5v voi muka arkena tavata ikäisiään, kun valtaosa on kuitenkin päiväkodissa? En minä ainakaan vie iltaisin tarhapäivän jälkeen lapsiani minnekään leikkitreffeille, että kotona lojuvat mammat voivat pitää hyvällä omatunnolla isot lapset kotona.
Kun lapset saavat päiväkodissa hyvää varhaiskasvatusta, ei edes tarvitse mitään maksullisia harrastuksia ja illat voi olla oman perheen kesken.
Huom. Kaikissa päiväkodeissa ei ole hyvää varhaiskasvatusta, on valitettavasti itse selvitettävä onko henkilökunta pätevää yms. Pitäisi jotain kontrollia saada tähän toimintaan, että voisi luottaa siihen, että joka päiväkodissa on pätevä henkilökunta eikä jotain työkkärin harjoittelijoita!
Ei kaikki viisivuotiaat ole siellä tarhassa, eikä nekään, jotka siellä on, ole siellä joka arkipäivä 8-17. Meillä ainakin tuossa läheisellä luistelukentällä on iltaisin paljon lapsia, samoin puistossa. Viisivuotias on jo iässä jossa hän voi mennä valvottuna kavereidensa kanssa, ei siinä tarvitse seisoa koko ajan vahtimassa.
Että ei se viisivuotiaan kavereiden hankkiminen niin tapahdu, että mennään tarhan pihalle vonkumaan, josko joku toisi lapsensa kylään. Vaan niin, että mennään puistoihin, lastentapahtumiin ja kerhoihin, etsitään muita kotihoidettuja lapsia netin kautta (minkä luulisi onnistuvan jos äiti on muutenkin somessa suuren osan ajastaan) ja näin päin pois. Onnistuu todistetusti ainakin kaupungeissa.
Otin 4,5-vuotiaan pois pk:sta kun jäin äititysvapaalle. Alkuun ajattelin, että totta kai jatkaa puolikkaana (ja tarhatädit nyökyttelivät ymmärtäväisenä) koska kaverit ja varhaiskasvatus, mutta sitten heräsin.
Lapseni parhaat kaverit on serkkuja, mun kaverin lapsia yms "perhetuttuja", ja viikottain käy kavereilla tai joku kaveri käy meillä. Lisäksi käydään suositulla leikkipaikalla. Kaiken kukkuraksi on vielä mummoloita ja tätilöitä jonne pitäisi raaskia silloin tällöin yöksikin antamaan. Joku harrastuskin pitäisi kai alottaa jossain välissä.
Millon minä ehtisin näkemään lastani jos vielä pk:hon pitäisi kiikuttaa? Lisäksi pidän lapseni kanssa lukemisesta, askartelusta, leipomisesta ja leikkipuistossa tulee jumpattua itekkin. Mitä sellaista siellä päiväkodissa on, mitä ilman ei voi kehittyä? (Jonottaminen ja aamuherätykset toki jää vähän vähälle.)
Ja kun kerroin pk-tädeille, että otankin kotiin, olivatkin he sitä mieltä että paras ratkaisu ikinä (kaksi kolmesta kertoi itsekin hoitaneensa kotona nii-ja-nii-monta lastaan).
Jossain kerhossa/perhepuistossa/perhekahvilassa haluaisin kyllä käydä mutta kiirettää pitää muutenkin. Kyllä vauvan ja leikki-ikäisen kanssa näköjään pystyy ihan vilkasta sosiaalista elämääkin viettämään jos haluaa.