Miten amerikkalaiset saa kasvatettua lapsistaan niin

Ap on ihan oikeassa. Kaikilla kommentoijilla ei vaan taida olla omakohtaista kokemusta. Siis jos puhutaan ihan normaaleista perheistä niin lasten kunnioitus vanhempiaan kohtaan on eri maata kuin meillä Suomessa. Mutta myös päinvastoin: vanhemmat arvostavat lapsiaan siellä eri lailla!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mee kattomaan itä blokin maihin miten siellä oikeasti arvostetaan vanhempia. Myös mustalaispojat kunnioittavat äitejään sen verran, että jos sanot jotain pahaa äidistä saattaa kurkku livahtaa auki. Aina tulee tätä jenkki sontaa jonkun suusta, samalla tavalla kuin joka aamuinen ripulini pönttöön lentää. Hei käy oikeissa kulttuuri maissa katsomassa miten siellä eletään.

Miksi mun pitäisi käydä "oikeissa kulttuuri maissa", jos mua kiinnostaa vain tämä amerikan ilmiö?

Suomi on kyllä edelleen mulle se paras maa. Turha teidän on hiiltyä, jos sattuu näkemään jossain muussa kulttuurissa jotain vähän paremmin tai jos ei paremmin, niin kiinnostavaa.

ap.

Koska amerikassa ei ole mikään asia paremmin kuin muualla jos ei lasketa rasismia, orja historiaa, asekauppaa ja öljysotia. Siinä on sulle ilmiötä ja kulttuuria luettavaksi täksi illaksi.

Yhdysvaltalaisethan ovat nimenomaan sitä mieltä, että sikäläiset lapset ovat vapaalla kasvatuksella tuhottuja minäminä-hirviöitä ja vain ranskalaiset osaavat kasvattaa kohteliaita ja epäitsekkäitä lapsia. Tämän kyllä ymmärtää, jos on Yhdysvalloissa käynyt.

Vierailija kirjoitti:

Yhdysvaltalaisethan ovat nimenomaan sitä mieltä, että sikäläiset lapset ovat vapaalla kasvatuksella tuhottuja minäminä-hirviöitä ja vain ranskalaiset osaavat kasvattaa kohteliaita ja epäitsekkäitä lapsia. Tämän kyllä ymmärtää, jos on Yhdysvalloissa käynyt.

Mä olen kyllä vähän enemmän kuin käynyt siellä. Mutta eikö se niin mene, että se ruoho näyttää aina vihreämmältä aidan toisella puolella.

ap.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhdysvaltalaisethan ovat nimenomaan sitä mieltä, että sikäläiset lapset ovat vapaalla kasvatuksella tuhottuja minäminä-hirviöitä ja vain ranskalaiset osaavat kasvattaa kohteliaita ja epäitsekkäitä lapsia. Tämän kyllä ymmärtää, jos on Yhdysvalloissa käynyt.

Mä olen kyllä vähän enemmän kuin käynyt siellä. Mutta eikö se niin mene, että se ruoho näyttää aina vihreämmältä aidan toisella puolella.

ap.

Ei mene.

Myös lukuisat yhdysvaltalaiset kasvatustieteilijät ja psykologit ovat ottaneet kansakunnan asvatusongelmiin kantaa. Itsetunnon merkitystä ylikorostava kulttuuri on ollut tässä taustavoimana.

Ehkäpä heillä ei ole tätä uhriutumisen kulttuuria niin paljoa ainakaan perhe-elämässä. Meillä kun taitaa olla ihan kunnia-asia haukkua vanhempia, etenkin jos ei ole itse pärjännyt elämässä. Katkeruutta ja vihaa tuputetaan jo koulussa "ammattilaisten" toimesta. En sitten tiedä, tuo amerikkalainen kulttuuri on minulle ihan vieras. Etelä-Eurooppalainen on enemmän makuuni ja tunnen sen paremmin. 

Ap puhut asiaa. Tiedän, koska olen itsekin asunut Jenkeissä. Se tulee siitä niiden hierarkkisemmasta kulttuurista, jossa auktoriteettejä opitaan kunnioittamaan (esim. opettajat, poliisi, esimiehet, vanhemmat). Ja toisaalta siitä, että lapsia itseäänkin kunnioitetaan ja huomioidaan erilailla kuin meillä, siis pikkuisen yleistäen. Ympäristöllä, kulttuurilla ja mallioppimisella on iso vaikutus.

Vierailija kirjoitti:

Ap puhut asiaa. Tiedän, koska olen itsekin asunut Jenkeissä. Se tulee siitä niiden hierarkkisemmasta kulttuurista, jossa auktoriteettejä opitaan kunnioittamaan (esim. opettajat, poliisi, esimiehet, vanhemmat). Ja toisaalta siitä, että lapsia itseäänkin kunnioitetaan ja huomioidaan erilailla kuin meillä, siis pikkuisen yleistäen. Ympäristöllä, kulttuurilla ja mallioppimisella on iso vaikutus.

Niin, se on sitä porvari kulttuuria, pitäisi katsoa ylöspäin herroja. Minä en kumarra ketään puku pelleä sen takia, että hänellä on enemmän rahaa, vaan sylkäsen limat mun kurkusta naamalle.

Vaikkuttaisiko ehkä sekin, että naisia yleisesti kohdellaan naisina, eikä ihan niin tasa-arvoisina kuin pohjoismaissa? Eli siis poikien kasvatuksessa ajatellaan, että heidän tulee oppia huomioimaan tytöt/naiset hiukan sillä tavalla suojelevasti ja vastaavasti tytöt kasvatetaan odottamaan sellaista huomiota pojilta/miehiltä. Meille taas aina korostetaan tasa-arvoa ja itsekin naisina vaaditaan sitä, mutta käännettynähän se tarkoittaa, että pärjäät sitten itse kauppakassisikin kantamisessa ja ovetkin pystyt avaamaan... Eli ehkä naisten/äitien kannattaisi olla vähän vähemmän itsenäisiä joissakin tilanteissa. ;)

Toinen mitä tulee mieleen on se, että perheen sisäisiä asioita ei julisteta ääneen, vaan kulissit pyritään pitämään pysytyssä. Eli sellaista inhorehellisyyttä ei arvosteta kovin korkealle, mikä on aika tavallista Suomessa, missä sitä pidetään rehellisyyden mittarina, että arvostellaan suorin sanoin ja muiden kuullen.

Suomalaiset kunnioittavat, arvostavat, rakastavat toisiaan yleisesti ottaen paljon pienieleisemmin. USA:ssa lapset opetetaan jo pienestä siihen, että esim. puhelu äidille lopetetaan "Love ya mom / sweetie." Se kuuluu tapakulttuuriin.

SlimeBack kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap puhut asiaa. Tiedän, koska olen itsekin asunut Jenkeissä. Se tulee siitä niiden hierarkkisemmasta kulttuurista, jossa auktoriteettejä opitaan kunnioittamaan (esim. opettajat, poliisi, esimiehet, vanhemmat). Ja toisaalta siitä, että lapsia itseäänkin kunnioitetaan ja huomioidaan erilailla kuin meillä, siis pikkuisen yleistäen. Ympäristöllä, kulttuurilla ja mallioppimisella on iso vaikutus.

Niin, se on sitä porvari kulttuuria, pitäisi katsoa ylöspäin herroja. Minä en kumarra ketään puku pelleä sen takia, että hänellä on enemmän rahaa, vaan sylkäsen limat mun kurkusta naamalle.

Wt on wt Jenkeissäkin.

Vierailija kirjoitti:

Ap on ihan oikeassa. Kaikilla kommentoijilla ei vaan taida olla omakohtaista kokemusta. Siis jos puhutaan ihan normaaleista perheistä niin lasten kunnioitus vanhempiaan kohtaan on eri maata kuin meillä Suomessa. Mutta myös päinvastoin: vanhemmat arvostavat lapsiaan siellä eri lailla!

Mun piti tämä sanoa myös.

Mun suomalainen mies on tuollainen, että se on aina arvostanut paljon vanhempiaan, aina auttanut äitiään esim. kotitöissä jne. mutta ne sen vanhemmat on aina arvostaneet sitä paljon ja tuoneet sen esille.

Luulen tuon olevan se ydin. Usassa ja jopa ruotsissa myös esim. opettajat kehuvat oppilaita ihan eri tavalla kuin suomessa, siitä tulee varmaan sellainen arvostuksen jatkumo ja siihen opitaan?

Vierailija kirjoitti:

Vaikkuttaisiko ehkä sekin, että naisia yleisesti kohdellaan naisina, eikä ihan niin tasa-arvoisina kuin pohjoismaissa? Eli siis poikien kasvatuksessa ajatellaan, että heidän tulee oppia huomioimaan tytöt/naiset hiukan sillä tavalla suojelevasti ja vastaavasti tytöt kasvatetaan odottamaan sellaista huomiota pojilta/miehiltä. Meille taas aina korostetaan tasa-arvoa ja itsekin naisina vaaditaan sitä, mutta käännettynähän se tarkoittaa, että pärjäät sitten itse kauppakassisikin kantamisessa ja ovetkin pystyt avaamaan... Eli ehkä naisten/äitien kannattaisi olla vähän vähemmän itsenäisiä joissakin tilanteissa. ;)

Toinen mitä tulee mieleen on se, että perheen sisäisiä asioita ei julisteta ääneen, vaan kulissit pyritään pitämään pysytyssä. Eli sellaista inhorehellisyyttä ei arvosteta kovin korkealle, mikä on aika tavallista Suomessa, missä sitä pidetään rehellisyyden mittarina, että arvostellaan suorin sanoin ja muiden kuullen.

Minusta tämä pohjoismainen tasa-arvo on juuri passeli tapa elää. En ole koskaan kokenut kauppakassien kantamista tai oven avaamista rasitteeksi tai ikäväksi asiaksi. Enkä odota suojelua muilta kuin viranomaisilta, mutta enpä ole niiltäkään sitä tarvinnut vielä viisikymppiseksi mennessä. Itsenäisyyteni ei ole vaihdettavissa ovenavaajaan.

Vierailija kirjoitti:

Perustatko tuon olettamuksen tv-sarjoihin vai mihin? :D

En usko, että jenkeissä sen useampi lapsi on erityisen hyvä-/tai huonokäytöksinen kuin täällä Suomessakaan.

Kyllä ovat perhettä, sukua, naapureita, opettajia kohtaan merkittävän paljon paremmin käyttäytyviä kuin suomalaiset. Vastaavasti he ovat kyllä selvästi vähemmän itsenäisiä. Perhesuhteet ovat paljon läheisemmät ja tunnesiteet lujemmat.  Ja miksi näin? Koko kylä kasvattaa. Eletään sosiaalista elämää, muiden kanssa ollaan paljon tekemisissä ja kaikilla on sama tilanne. 

Sitä sopii miettiä, miksi me suomalaiset ollaan vasta nyt herätty vertailemaan itseämme tässä suhteessa muihin. Vasta nyt aika on kypsä muutokselle esim. siinä, miten lapsia pitää oikeasti kohdella, arvostaa ja rakastaa, jotta ne tekee lapsina meille samoin ja voi aikuisena hyvin.

Vierailija kirjoitti:

vanhempiaan kunnioittavia ja arvostavia?

Aina ylistävät ja arvostavat äitejään ja myös näyttävät sen julkisesti. Suomessa näkee koko ajan vain enemmän ja enemmän sitä kuinka nuoret vain huutavat vanhemmilleen vastaan ja dissaavat, kun "ei ne mitään tajuu".

Varsinkin amerikkalaiset pojat tuntuu arvostavan äitiä ihan eri tavalla kuin suomipojat. Suomipoikaa pitää käskemällä käskeä, että vie roskat, jos vie sittenkään. Amerikanpoika sanoo "mom, let me help you".

Noin niin kuin yleistäen.

Miten ne tekee sen?

Tsiisos mitä tuubaa!

Koita nyt rakas lapsonen ymmärtää, että se kaikki on pelkkää feikkiä, ei mitään muuta. Se mitä amerikkalainen sanoo, on ihan eri asia mitä hän tarkoittaa. Siinä kulttuurissa nimenomaan opetetaan valehtelemaan! Ei ole väliä mitä sanot, kunhan sanot sen mahdollisimman kauniisti ja kermakuorrutuksin, totuudesta viis.

Itse taas arvostan huomattavasti enemmän suomalaista kulttuuria, joka perustuu rehellisyyteen. Sanotaan vähemmän, mutta se mitä sanotaan, sitä myöskin oikeasti tarkoitetaan.

Suomalainen poika ei varmasti usein ylistä vanhempiaan, mutta arvostaa varmasti vähintään yhtä paljon kuin se dollarihymyä ylistyssanoja lausueessaan vääntävä jenkkiteinikin ja kun hän joskus jotain ylistävää sanoo, niin se tulee varmastikin suoraan sydämestä ja lämmittää ainakin minua huomattavasti enemmän, kun ainainen tyhjän jauhaminen.

Tuolta voit lukea vähän siitä, minkälaisia nämä unelmavävyt ja hellanteltut oikeasti ovat:

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/01/03/dokumenttiprojekti-uhka-kampuks…

Valitettavasti suomiteksteillä olevaa versiota ei enää Areenassa ole, mutta alkuperäisen dokumentin linkki löytyy tuolta kyllä. Tiivistettynä asiasisältö käy selville kyllä linkin tekstistäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

vanhempiaan kunnioittavia ja arvostavia?

Aina ylistävät ja arvostavat äitejään ja myös näyttävät sen julkisesti. Suomessa näkee koko ajan vain enemmän ja enemmän sitä kuinka nuoret vain huutavat vanhemmilleen vastaan ja dissaavat, kun "ei ne mitään tajuu".

Varsinkin amerikkalaiset pojat tuntuu arvostavan äitiä ihan eri tavalla kuin suomipojat. Suomipoikaa pitää käskemällä käskeä, että vie roskat, jos vie sittenkään. Amerikanpoika sanoo "mom, let me help you".

Noin niin kuin yleistäen.

Miten ne tekee sen?

Tsiisos mitä tuubaa!

Koita nyt rakas lapsonen ymmärtää, että se kaikki on pelkkää feikkiä, ei mitään muuta. Se mitä amerikkalainen sanoo, on ihan eri asia mitä hän tarkoittaa. Siinä kulttuurissa nimenomaan opetetaan valehtelemaan! Ei ole väliä mitä sanot, kunhan sanot sen mahdollisimman kauniisti ja kermakuorrutuksin, totuudesta viis.

Itse taas arvostan huomattavasti enemmän suomalaista kulttuuria, joka perustuu rehellisyyteen. Sanotaan vähemmän, mutta se mitä sanotaan, sitä myöskin oikeasti tarkoitetaan.

Suomalainen poika ei varmasti usein ylistä vanhempiaan, mutta arvostaa varmasti vähintään yhtä paljon kuin se dollarihymyä ylistyssanoja lausueessaan vääntävä jenkkiteinikin ja kun hän joskus jotain ylistävää sanoo, niin se tulee varmastikin suoraan sydämestä ja lämmittää ainakin minua huomattavasti enemmän, kun ainainen tyhjän jauhaminen.

Tuolta voit lukea vähän siitä, minkälaisia nämä unelmavävyt ja hellanteltut oikeasti ovat:

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/01/03/dokumenttiprojekti-uhka-kampuks…

Valitettavasti suomiteksteillä olevaa versiota ei enää Areenassa ole, mutta alkuperäisen dokumentin linkki löytyy tuolta kyllä. Tiivistettynä asiasisältö käy selville kyllä linkin tekstistäkin.

Tämä viesti oli kyllä niin totaalista sontaa.

Se, että on käytöstapoja, ei tarkoita sitä, että ihminen on valehtelija!

Ja toisekseen kampusraiskaukset sen kokoisessa maassa ei tarkoita, että amerikkalaiset pojat olisivat jotain megaraiskaajia, tilastollisesti naisilla on pienempi uhka joutua raiskatuksi kampusalueella kuin sen ulkopuolella.

Ylen "dokumentit" ovat yksisilmäistä propagandap*skaa ja olleet sitä 60-luvulta saakka. Samoin lehtijutuissa on aina sama vassarisuodatin päällä: tuodaan esiin pelkkiä epäkohtia. Kyllä se Venäjä on vaan parempi. Ja suomalainen rehellinen suoraanpuhuminen!  USAssa ei sanota että poimi idiootti koirasi sonnat, vaan sanotaan kohteliaasti ja iloisesti että et varmaan huomannut, haluat varmasti kerätä ne.  Jos lapsi on kylässä ruoka-aikaan, siellä tarjotaan ilman muuta syötävää, ja ruokavieraana olleen äiti ei tule puhelinlankoja pitkin raivoomaan, että nyt meidän Tapanyllä ei ole ruokahalua kotona ollenkaan. Siellä osataan antaa ja saada palautetta, sekä hyvää että rakentavaa,  ja epäonnistuminen ei ole sellainen katastrofi kuin meillä, olennaista on se että siitä ottaa opikseen.  Oppilaan ei tarvitse pelätä puolta vuotta liikkatunnin kokeita tai laulamista luokan edessä.  

Vierailija kirjoitti:

ja epäonnistuminen ei ole sellainen katastrofi kuin meillä, olennaista on se että siitä ottaa opikseen.  Oppilaan ei tarvitse pelätä puolta vuotta liikkatunnin kokeita tai laulamista luokan edessä.  

Tämä on ihan totta, siellä epäonnistumista pidetään normaalina asiana, ja esim. konkurssi ei ole maailmanloppu.

Suomessa jopa aikuiset naureskelee ihmisten epäonnistumiselle, ihan niin kuin epäonnistuminen jossakin asiassa tarkoittaisi sitä ettei onnistuisi ikinä missään.

Olen samaa mieltä kuin tuo yksi aiempi kirjoittaja. Arvostan suomalaisia juuri aitouden ja rehellisyyden vuoksi. Esim.romanikulttuurissa nuorten on ehdottomasti kunnioitettava vanhempiaan ja yleensäkin vanhempia romaneja. Miten voit tietää kunnioitetaanko sinua oikeasti, kun nuoren on PAKKO esiintyä edessäsi siisteissä vaatteissa ja puhuteltava kohteliaasti, muuten nuori menettää heimon kunnioituksen? Ja se että amerikkalaisissa kouluissa rehtoria kutsutaan nimellä principal Skinner on ihan sama kuin reksi, sitä ne lapset kuitenkin mielessään ajattelevat.