Mitä muistatte koulun historiantunneilta LAPIN SODASTA?

Kiitos 1945. Natsit ajettiin silloin pois Suomesta.

Vierailija kirjoitti:

Maikkarilla käsiteltiin juuri aihetta, ja ainakin mulle suuri Lapin sodan vaiheista osa on jokseenkin uutta asiaa. Oliko niin että se oli vielä 70-80 -luvuilla arka aihe joka ohitettiin parilla lauseella. Muistan lapsena ihmetelleeni mitä ne saksalaiset siellä Lapissa teki. Vasta nyt on alettu yksityiskohdista puhua.

Onko nuoremmille sukupolville valaistu aihetta paremmin koulussa?

Minä kävin 1970-80-luvulla kouluni ja ei todellakaan ollut arka aihe, vaan käsiteltiin perusteellisesti. Ehkä et ole seurannut tunneilla?

Jollet siis ole joku ulkomaalainen joka yrittää rakentaa tästä jotain propagandaskandaalia.

Se oli niin karsea isku, kun liittolainen kävi kimppuun.

Ylipäätään 90-luvun alussa vielä opetuksessa ohitettiin aika nopeasti Suomen sisällissota (arka aihe ehkä paikkakunnallammekin) ja keskityttiin lähinnä julistamaan, kuinka pieni Suomi urheasti taisteli toisessa maailmansodassa.

Monella on varmasti sukulaisia, jotka kaatuivat tuossa sodassa natseja vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maikkarilla käsiteltiin juuri aihetta, ja ainakin mulle suuri Lapin sodan vaiheista osa on jokseenkin uutta asiaa. Oliko niin että se oli vielä 70-80 -luvuilla arka aihe joka ohitettiin parilla lauseella. Muistan lapsena ihmetelleeni mitä ne saksalaiset siellä Lapissa teki. Vasta nyt on alettu yksityiskohdista puhua.

Onko nuoremmille sukupolville valaistu aihetta paremmin koulussa?

Minä kävin 1970-80-luvulla kouluni ja ei todellakaan ollut arka aihe, vaan käsiteltiin perusteellisesti. Ehkä et ole seurannut tunneilla?

Jollet siis ole joku ulkomaalainen joka yrittää rakentaa tästä jotain propagandaskandaalia.

Hissa oli yleensä 9, joten ainakin suurimman osan ajasta olin hereillä. Sulla on ollut ilmeisesti hyvä opettaja. Olisi kiva löytää vanhat hissan oppikirjat, mitä niissä aiheesta oli. AP

Ainakin 90-luvulla käytettiin aikaa myös Lapin sodan käsittelyyn. Sehän se toisen maailmansodan lopullisesti lopetti Suomessa. Muistaakseni puhuttiin myös ihan avoimesti Suomen liittolaisuudesta Hitlerin Saksan kanssa. Mutta historianopetus vaihtelee paljon sen mukaan, miten perillä opettaja on asioista ja mitä asioita opettaja pitää tärkeänä. Historia ei muutenkaan ole helpoin aine opettaa: vaatii paneutumista opettajalta ja toisaalta oppilaiden motivoiminen historian opiskeluun on joskus hyvin vaikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Se oli niin karsea isku, kun liittolainen kävi kimppuun.

Ylipäätään 90-luvun alussa vielä opetuksessa ohitettiin aika nopeasti Suomen sisällissota (arka aihe ehkä paikkakunnallammekin) ja keskityttiin lähinnä julistamaan, kuinka pieni Suomi urheasti taisteli toisessa maailmansodassa.

Sama juttu kuin alkuperäisellä, hissa oli kiinnostava aine ja numero oli 9 ja 10 koko peruskoulun ja lukion. Peruskoulussa nuo asiat käsiteltiin, mutta ei mitään muistikuvaa oppikirjan nimestä. Ja tosiaan: muistan opettajan ilmeen edelleen, kun käytin sisällissodasta sen muitakin nimityksiä. Kansalaissota oli meidän open mukaan oikein. Taisi olla ainakin meidän opella hieman värittynyt tyyli puhua sekä siitä että toisesta maailmansodasta.

Lukiossa historia alkoi antiikin historiasta ja sieltä tultiin vähitellen kohti nykyaikaa. Lukiossa en enää lukenut Suomen historiaa, kun muut aineet veivät voiton.

Vierailija kirjoitti:

Monella on varmasti sukulaisia, jotka kaatuivat tuossa sodassa natseja vastaan.

Oli, ja lappilaisia siviilejä kuoli miinoihin vielä paljon sodan jälkeen.

Kävin kouluni 1970-luvulla , eikä silloin vielä toisen maailmansodan asiat olleet historiaa. Mulla oli historia vai 6, ja jostakin syystä mieleeni jäi vain 1800-lukua ja sitä edeltävää aikaa.

Vaikka omat sukulaiseni olivat sota-aikaa eläneet ja olleet evakossa, mulle selvisi vasta hyvinkin aikuisena, että saksalaisia pakoon täältä lähdettiin - tai siis todellisuudessa neuvostoliittolaisia, koska saksalaiset olivat hyvin ystävällisiä paikallisia siviilejä kohtaan toisin kuin neuvostoliittolaiset. Saksalaiset eivät varsinaisesti koskaan hyökänneet suomalaisia vastaan, vaan suomalaiset saksalaisia Neuvostoliiton vaatimuksesta välirauhansopimuksen perusteella. Muuten olisivat he tulleet miehittämään Lappia, ja nykytiedon mukaan Neuvostojoukkoja oli tullut ns. vanhan rajan yli Suomen puolelle jo Suomussalmen ja Ivalon kohdalla. Kyllä silloin tosissaan tapeltiin kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta ihan ketä vastaan tahansa.

Partisaani-iskuista itärajan läheisyydessä ei kai puhuttu ennen kuin vasta 1980-luvulla, ei ainakaan historiankirjoissa. Minäkin tulin tietämään niistä vasta silloin, kun tapasin partisaaneilta karkuun päässeitä ihmisiä, jotka kertoivat tapauksesta.

Jälkikäteen muistellen Lapin sotaa ei koulussa käsitelty kuin just jollain lauseella että semmonen käytiin.

Aikuisiällä olen tutustunut asiaan tarkemmin, koska tuttavapiiriin on tullut ihmisiä joita Lapin sota kosketti läheisemmin. Jotenkin on jäänyt sellainen mielikuva, että talvisodan jälkeen kansakunta yritti vaan toipua sodasta ja jälleenrakentaa, joku kaukainen Lappi jätettiin tarkoituksella jonnekin pohjan perukoille.

Talvisota, jatkosota ja Lapin sota on itselläni käsitelty yhtenä könttänä, eikä niihin mihinkään ole kovin syvällisesti perehdytty. Kertottu milloin on alkanut ja miten, mistä on tullut apua, johtavat sen aikaiset päättäjät, menetetyt alueet ja paljonko on ollut kaatuneita. Veteraanien pitämiä luentoja aiheesta omien kokemusten perusteella oli myös ja silloin sai esittää kysymyksiä.

Kirjoitin ylioppilaaksi 1987 ja historiasta sain kympin. Mutta minullakin on sellainen muistikuva, ettei Lapin sotaa kovin paljon käsitelty. Kyllä talvi- ja jatkosotaa käsiteltiin enemmän, ajopuuteoriaa ja muuta sellaista. Vasta myöhemmin olen kuullut Lapin tapahtumista enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Se oli niin karsea isku, kun liittolainen kävi kimppuun.

Ylipäätään 90-luvun alussa vielä opetuksessa ohitettiin aika nopeasti Suomen sisällissota (arka aihe ehkä paikkakunnallammekin) ja keskityttiin lähinnä julistamaan, kuinka pieni Suomi urheasti taisteli toisessa maailmansodassa.

Suomihan siinä kävi saksalaisen liittolaisen kimppuun Neuvostoliiton painostuksesta. Neuvostoliitolle ei sopinut saksalaisten hidas vetäytyminen pois Suomesta, vaan he vaativat sotatoimia saksalaisia joukkoja vastaan. Saksalaiset vetäytymistaisteluissa käyttivät poltetun maan taktiikkaa, eli tuhosivat alueelta perässään sillat, rakennukset jne haitatakseen suomalaisia joukkoja.

Saksalaisia joukkojahan oli ollut Suomessa noin 200.000 miestä, ja koko Pohjois-Suomen rintama oli saksalaisten vastuulla ja osa suomalaisista joukoista alistettuna saksalaiselle johdolle.

Vierailija kirjoitti:

Jälkikäteen muistellen Lapin sotaa ei koulussa käsitelty kuin just jollain lauseella että semmonen käytiin.

Aikuisiällä olen tutustunut asiaan tarkemmin, koska tuttavapiiriin on tullut ihmisiä joita Lapin sota kosketti läheisemmin. Jotenkin on jäänyt sellainen mielikuva, että talvisodan jälkeen kansakunta yritti vaan toipua sodasta ja jälleenrakentaa, joku kaukainen Lappi jätettiin tarkoituksella jonnekin pohjan perukoille.

Tota joo, Lapin sota ei nyt ihan talvisodan perään tullut...

Muistan että joku poltti jotain. En muuta. Historia 10, muisti huono :D

Sen että saksalaiset miinoittivat tavallisten ihmisten pihoja ja polkuja kaivoille. Vedenhakumatkalle kuoli ja silpoutui lapsia. Ai niin eihän näistä lissää ole puhuttu kun olivat suomalaisia

Olen käynyt keskikoulun ja lukion jo 60-luvulla ja silloin Lapin sota oli vielä niin lähellä, että siitä puhuttiin hyvin lyhyesti eikä oppikirjatkaan jakaneet sen enempää tietoa. Opiskelin sitten yliopistossa mm. saksan kieltä ja opintoihin kuuluin kurssi Saksan historiasta. Tenttikirjana oli saksalaisille lukiolaisille tarkoitettu historian oppikirja. Suu loksahti auki, kun kirjassa kirjoitettiin mm. että Suomi ja Saksa taistelivat rinta rinnan aseveljinä toisen maailmansodan loppuun asti. Se mitä Lapissa tapahtui, oli vaiettu.

Saksassa olen aikoinani tavannut joitakin henkilöitä, jotka olivat sodan aikaan Suomessa. Kun vastasin hyvin kierrellen ja kaarrellen sotaa koskeviin kysymyksiin, niin nämä vanhat herrasmiehet totesivat, että puhu tyttö vaan, niin kuin asia on, sillä me tiedämme kyllä, vaikka asiat mielellään pyritään lakaisemaan maton alle.

Eniten Lapin sotaan liittyvää tietoa olen saanut vasta paljon myöhemmin lukemalla aikalaiskuvauksia ja muistelmia sodan ajasta ja sodan jälkeisistä vuosista. Olen myös asunut useita vuosia Lapissa ja saanut sitäkin kautta paljon tietoa. - Lapin sota koskettaa minua sikälikin, että isäni kuului ensimmäiseen kokonaiseen ikäluokkaan, jota ei kutsuttu missään vaiheessa sotapalvelukseen, mutta sinne vain poika karkasi rintamalle ja valehteli ikänsä, että ei palautettu äidin luo kotiin. Isä ehti olla jonkin aikaa myös Lapin sodassa, ennen kuin haavoittui.