Miksi ne ihmiset, jotka ovat ilkeitä, sydämettömiä ja ahneita aina vaan porskuttavat eteenpäin?
Yhden tyypin kohdalla olen ajatellut, että kyllä karma kuittaa. Mutta mitä vielä, vuosia kulunut ja tyyppi vaan etenee urallaan nöyryyttämällä muita ja kiusaamalla.
Kommentit (18)
Jep, usein ne mulkut vielä ylenee esimies virkoihin. Kivat harvemmin pärjää.
Siksi en haluakaan ikinä lisääntyä. Kaikki on niin epäoikeudenmukaista. Mitä enemmän muita vahingoittaa ja loukkaa niin sitä paremmin pärjää. Ne kivat ja kiltit ihmiset jotka ansaitsisi kaikkea hyvää elämäänsä joutuu vain kärsimään.
Aivan! Miksi? Kyllä vaikkapa koulukiusaajat tai muuten ilkeät/röyhkeät/itsekkäät ihmiset näyttävät pärjäävän hyvin ja menestyvän elämässään. Itse olin kouluaikoihin kiltti lapsi ja uskoin, että paha saa palkkansa ja pyrkimällä hyvään pärjää ja saavuttaa hyvän elämän. No ei pitänyt paikkaansa. Asia tosiaan näyttää olevan päinvastoin. Muistan lukeneeni myös jostain tutkimuksesta, jossa oli todettu, että kiusaajat menestyvät paremmin elämässään kuin ne kiltit.
En usko tuota ap, enkä ole samaa mieltä. Ulospäin he toki esittävät menestyjää,mutta 100% varmasti takkiin tulee, mutta eihän sitä näytetä muille. Uskon Karman lakiin, itsellänikin on näitä ilkeitä puolia, ja osaan samaistua heidän ajatusmaailmaan. Oikeasti ovat onnettomia raukkoja, sisältä pehmeitä, joita peittää kova kuori. Usko pois. Hyvä palaa lähettäjälleen, jossain muodossa. Kynnysmatoksi ei saa alkaa, olet arvokas.
Vierailija kirjoitti:
En usko tuota ap, enkä ole samaa mieltä. Ulospäin he toki esittävät menestyjää,mutta 100% varmasti takkiin tulee, mutta eihän sitä näytetä muille. Uskon Karman lakiin, itsellänikin on näitä ilkeitä puolia, ja osaan samaistua heidän ajatusmaailmaan. Oikeasti ovat onnettomia raukkoja, sisältä pehmeitä, joita peittää kova kuori. Usko pois. Hyvä palaa lähettäjälleen, jossain muodossa. Kynnysmatoksi ei saa alkaa, olet arvokas.
Uskon myös näin ja olen myös nähnyt karman toteutuvan, mutta joskus se kehen se karma kolahtaa on niin tyhmä, että ei itse tajua sitä.
Mä vihaan liikaa niitä sydämettömiä paskoja jotka ei välitä kenestäkään
Mua on haukuttu kun itkin kerran koulussa ja oon sit 12.v miks ihmiset on niin tyhmiä aarrgghhh.........
Jos meidän luokkalaiset lukee tän niin saa olla asiasta varmoja että vihaan sydämettömiä ihmisiä ja kirjoitin tän varmaan koska 1.mua ärsyttää 2. Mä oon pelänny kuolemaa aina 3.mä en taho et mun koira kuolee mut onneks mä saan sit samanlaisen ka se elää vielä 4.vuotta tai 5,6 tai enemmän onneks hyvä että asutaan sellasella alueella missä ei oikeni voi jäädä auton alle jä meidän koira väistää autot ka osaa varoa jos ette usko niin oma on vikanne!!!!
Ja siis eli vielä tämä kaikki meidän luokalla on paskija idiootteja😖:-( :-(
Mitään karman lakeja joiden mukaan paha saa lopulta palkkansa ja hyvyys palkitaan ei ole olemassakaan. Nuo ominaisuudet jotka aloittaja luetteli ovat monen menestyneen poliitikon, liikemiehen tai muuten elämässä menstyneen ominaisuuksia.
Koska ne mielistelee ja nuolee persettä taas toiseen suuntaan.
Tuossa katkeruudessako te vellotte päivästä toiseen? Miksei ajattelisi mieluummin niin, että joku ei ehkä ole hyvä ihminen, mutta sinä tiedät olevasi. Tehdä hyviä asioita vain tekemisen ilosta. Mitä sitten, että "joku saa kaiken"? Se on sellaista. En ymmärrä miksi kuluttaa aikaa sellaisen märehtimiseen.
Mun kokemukseni mukaan ap:n kaltaiset märisijät taas ovat niitä vaikeita tapauksia, jotka käyttävät aikansa muista juoruamiseen.
No nyt varmaan ymmärrät miltä kilttimiehistä tuntuu
"Älä vihastu pahain tähden, älä kadehdi väärintekijöitä. Sillä niinkuin heinä heidät pian niitetään pois, ja he lakastuvat niinkuin vihanta ruoho. Turvaa Herraan ja tee sitä, mikä hyvä on, asu maassa ja noudata totuutta; silloin sinulla on ilo Herrassa, ja hän antaa sinulle, mitä sinun sydämesi halajaa. Anna tiesi Herran haltuun ja turvaa häneen, kyllä hän sen tekee."
"Hiljenny Herran edessä ja odota häntä. Älä vihastu siihen, jonka tie menestyy, mieheen, joka juonia punoo. Herkeä vihasta ja heitä kiukku, älä kiivastu, se on vain pahaksi. Sillä pahat hävitetään, mutta jotka Herraa odottavat, ne perivät maan." - http://raamattu.fi/1933,38/Ps.37.html
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko tuota ap, enkä ole samaa mieltä. Ulospäin he toki esittävät menestyjää,mutta 100% varmasti takkiin tulee, mutta eihän sitä näytetä muille. Uskon Karman lakiin, itsellänikin on näitä ilkeitä puolia, ja osaan samaistua heidän ajatusmaailmaan. Oikeasti ovat onnettomia raukkoja, sisältä pehmeitä, joita peittää kova kuori. Usko pois. Hyvä palaa lähettäjälleen, jossain muodossa. Kynnysmatoksi ei saa alkaa, olet arvokas.
Uskon myös näin ja olen myös nähnyt karman toteutuvan, mutta joskus se kehen se karma kolahtaa on niin tyhmä, että ei itse tajua sitä.
No silloinhan siitä karmasta ei ole mitään hyötyä:DD
Näin. Kivoja on jo kuollutkin.
Kusipäät porskuttaa, eivät mieti menneitä eikä tekojensa oikeutuksia.
Eivät masennu, ei ole sairasloman tarvetta. Pärjäävät vähällä unella ja tarmoa riittää: onhan oma ylivoimaisuuden tunne niin palkitseva.
Kiusaajan ainoa tunne on itsesääli, muista viis.
Tuskin ovat karmavapaita esim indigolapsia. Ja se mikä kilttien moraalilla olisi sopiva rankaisu, ei ole sitä niille.
Ainoa mitä voi on suojella itseä. Eikä syyttää itseä jos on pahan kynsiin joutunut. Syy on aina kiusaajan.
Koska menestyminen vaatii yleensä ainakin jossain määrin kovuutta, häikäilemättömyyttä, itsekkyyttä ja ahneutta. Et koskaan vaurastu, jos jaat kaiken saamasi enemmän tarvitseville. Et etene urallasi, jos et kykene tekemään päätöksiä, joista on haittaa joillekin muille, mutta jotka ovat edellytyksenä omalle tai yrityksen menestykselle.
Sen sijaan että miettii päivät pitkät miksi joku menestyy ja etenee elämässä, voisi miettiä miksen minä menesty ja etene.
Itse me ollaan sen oman itsemme esteenä.
Ehkä niissä juuri minun mielestäni kusipäissä ja ilkeissä ihmisissä on se piirre että he eivät jää miettimään kokemaansa tai tekemäänsä pahaa ja vellomaan siinä katkeruudessa ja itsesäälissä.
Elämä ei ole reilua. Kaikki me aikuiset se opitaan, usein jo lapsina, mutta millaiseksi se elämä muodostuu on omalla vastuulla.
Voihan sitä itkeä peiton alla ja vihata ihmisiä, menee se elämä siinäkin.
Tulee mieleeni suomalainen lausahdus, että mikäs pahan tappais.
Amerikassa lauletaan, että only the good die young.
Kuinka kauan olet odottanut asian suhteen? Ja kysyn tätä siis ihan tosissaan. Vuosia?