Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttävä tuttava liioittelee aina omia juttujaa
01.02.2016 |
Mikä lie narsisti, opiskelee viittomakielen tulkiksi ekaa vuotta humakissa ja puhuu olevansa kieliasiantuntija ja kääntäjä. Myöskin puhuu olevansa yliopistossa vaikka koulutus käsittää vain pari kurssia siellä. Ärsyttävää kun yrittää olla niin paljon parempi kuin on, todellisuudessa yks typerimmistä ihmisistä mitä tunnen.
Kommentit (11)
Varmaan sinun kannattaa lopettaa yhteydenpito, kun se ei tuota sinulle iloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tiedän tällaisen ihmisen mutta ei kiinnosta kaveerata hänen kanssaan.
Pari perheenjäsentä on liioittelijoita. Eivät kai mulle asioita suurentele, mutta jos satun kuulemaan heidän puheluitaan, niin huh... Ollaan mm. asuttu jossain eri massaa, ei ole totta... Yleensäkin normitapahtumia liioittelevat. en ymmärrä miksi. Varmasti yhtä vähän/paljon vastapuolta kiinnostaa.
Olen sitä mieltä että jos ystävä ärsyttää niin paljon että pitää tulla vauvapaltalle hänet haukkumaan, kannattaa pistää välit poikki.
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä mieltä että jos ystävä ärsyttää niin paljon että pitää tulla vauvapaltalle hänet haukkumaan, kannattaa pistää välit poikki.
Jep, ensin tapaamisia vähemmäksi. Jotkut vaan tykkää liiotella ihan mitä tahansa asiaa. Ehkä ne hakee hyväksyntää tai haluavat olla mielenkiintoisempia ihmisiä kuin ovatkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri matalaa itsetuntoa luulisin tällaisten paikkailevan. Tiedän parikin naista, joilla on kaikki aina enemmän, isompaa, mahtavampaa tai upeampaa/hirveämpää kuin toisilla ja joka näperrys nostetaan huipputehtäväksi.
Siis valehdellaan suomeksi sanottuna.
Ollaan porukassa pohdittu, että näillä liioittelijoilla on erittäin huono itsetunto, jota yrittävät jutuillaan kohentaa tajuamatta sitä, että jäävät niistä kiinni. Mutta on ärsyttävää toden totta. Mistään et voi järkevästi keskustella, koska se on jatkuvaa kilpalaulantaa ja/tai omakehumista. Ihan tavallisista asioista. Sekä tietenkin muiden vähättelyä.
"Sain omenapuumme tuottamaan 158 ämpärillistä omenoita joista tein 52 purkkia hilloa ja 15 pulloa mehua."
"Onnistuin ostamaan Alepasta maitoa ja basilikaa!"
"Laskin pulkalla jopa 50 m pitkää mäkeä!"
"MINULLA oli flunssa, joka kesti 23 päivää. Meinasin kuolla. Synnytykseni taas oli aivan HIRVEÄ: lääkäri raateli kynsillään alapäätäni ja hoitaja hakkasi nyrkeillään, vauvakin ilkkui kun sai päänsä esille..."
Itse yritin päteä viimeksi yläasteikäisenä teininä. Sitten huomasin, ettei kukaan oikeastaan ole niin kauhean kiinnostunut juuri minun jutuistani, kaikki odottavat aina vaan sitä omaa puheenvuoroaan.
Aikuiselta en enää jaksaisi tuollaista. Kysäisisin varmaan ihmeissäni että mitä, oletko hakenut ja päässyt ylipistoon opiskelemaan, sehän on mahtavaa, koskas valmistut maisteriksi. Olen itsekin opiskellut kursseja avoimessa, enkä todellakaan yritä väittää kellekään että "opiskelen yliopistossa". Sehän on ihan eri asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osa pelkää olevansa epäkiinnostavia ja tylsiä ihmisiä tai etteivät kelpaa omana itsenään. Pelkäävät hulluna tulevansa hylätyiksi ja sitten liioittelu ja ihmisen viihdyttäminen yhä hurjemmilla jutuilla aiheuttaa sen hylkäämisen. So sad.
Vierailija kirjoitti:
Juuri matalaa itsetuntoa luulisin tällaisten paikkailevan. Tiedän parikin naista, joilla on kaikki aina enemmän, isompaa, mahtavampaa tai upeampaa/hirveämpää kuin toisilla ja joka näperrys nostetaan huipputehtäväksi.
Siis valehdellaan suomeksi sanottuna.
Ollaan porukassa pohdittu, että näillä liioittelijoilla on erittäin huono itsetunto, jota yrittävät jutuillaan kohentaa tajuamatta sitä, että jäävät niistä kiinni. Mutta on ärsyttävää toden totta. Mistään et voi järkevästi keskustella, koska se on jatkuvaa kilpalaulantaa ja/tai omakehumista. Ihan tavallisista asioista. Sekä tietenkin muiden vähättelyä.
"Sain omenapuumme tuottamaan 158 ämpärillistä omenoita joista tein 52 purkkia hilloa ja 15 pulloa mehua."
"Onnistuin ostamaan Alepasta maitoa ja basilikaa!"
Tämä on niin tuttua sillä erotuksella, että mun tutulla jopa se Alepaan meno on ihan hemmetinmoinen saaga: alkaen siitä miten lasten pukeminen oli yhtä tuskaa, auto ei meinaa käynnistyä, hullu naapuri tulee auttamaan, Alepan lähellä ei ole parkkipaikkoja mutta sitten löytyy joku mielikuvituksellinen kolo, Alepassa on ihan törkee ruuhka, just sen viimesen basilikan onnistuu nappaamaan sellasen basilika-intoilijan edestä, sama homma maidon kanssa. Kassat ei toimi, kortti ei toimi, mutta sitten jollain ihmeellisellä virityksellä Alepan esimies antaakin ne tuotteet niin että ne tullaan maksamaan myöhemmin, jolla välin se ihmekolossa olevan auton tuulilasiin on ilmestymässä sakkolappu, josta sitten neuvotellaan irti..................... no niin, tajusitte idean... voitte vain kuvitella, millaista on ollut synnytys, neuvolassa käynnit, koulun valitseminen, appivanhempien juhlat jne. AAAARRRRRGGGHHH!
Näitten kuuntelu on oikeesti yhtä tuskaa, koska suurin osa yksityiskohdista on ihan tuulesta temmattuja ja lisäksi ne toistuvat säännöllisesti. Eli ehkä jotain hassua on käynyt kerran, mutta jutuissa se toistuu viikottain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko muilla tällaisia haihattelijoita? Hän ei näe itsessään mitään vikaa, ja minua ärsyttää tuo leuhottaminen niin että tekisi mieli pistää välit poikki. Hän käyttäytyy yhä kuin teini ja itse olen tehnyt uraa ja edenny elämässä jo pitkälle. Jututkin on niin eri aaltopituudella, hän analysoi miksi poikaystävä jätti hänet kaksi vuotta sitten kun taas minua kiinnostaa keskustella enemmän järjellisistä asioista.