Vierailija

Viimeisen 2-3vkoa ollut kokonaisvaltaisesti ja suurimman osan ajasta tod ahdistunut ja paska olo. Tiedän, että se johtuu työstäni, en viihdy siinä enkä näe siitä ulospääsyä, kärsin työpaikallani päivittäin. Ed iltana ahdistaa ajatus aamusta ja näin lauantaisin mielessä pyörii, että kohta taas vkonloppu ohi ja uusi työvko edessä.

Mutta noiden psyykkisten juttujen lisäksi oireilen fyysisesti enkä tiedä miksi, olenko sairas vai johtuuko psyykeestä, en tiedä. Palelen, väsymys on suurta, jäseniä särkee ja kolottaa ja muutenkin omituista epämääräistä kipuilua siellä ja täällä. Päätyä särkenyt harva se päivä ja tällä viikolla ollut monena päivänä tod kovaa vihlovaa kipua päänupin oikealla puolen kestäen ehkä 5s ajan.

Tälläkin hetkellä särkee jalkoja, tai niiden niveliä tai jotain. Ja väsyttää.

En jaksaisi:´(

  • ylös 1
  • alas 1

Kommentit (15)

Vierailija

No kyllähän ahdistunut ja stressaantunut mieliala vaikuttaa myös vastustuskykyyn, kivun aistimiseen jne. Arvelisin että joko koet stressistä johtuen voimakkaampina sellaisetkin pienet kivut ja vihlaisut, joita et muulloin edes huomaisi, tai sitten olet juuri sairastumassa esim. virusinfluenssaan.

Vierailija

Voi kun oliskin influenssa tulossa, sais olla pois töistä. Mutta valitettavasti olen ottanut rokotuksen siihen.

ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Viimeisen 2-3vkoa ollut kokonaisvaltaisesti ja suurimman osan ajasta tod ahdistunut ja paska olo. Tiedän, että se johtuu työstäni, en viihdy siinä enkä näe siitä ulospääsyä, kärsin työpaikallani päivittäin. Ed iltana ahdistaa ajatus aamusta ja näin lauantaisin mielessä pyörii, että kohta taas vkonloppu ohi ja uusi työvko edessä.

Mutta noiden psyykkisten juttujen lisäksi oireilen fyysisesti enkä tiedä miksi, olenko sairas vai johtuuko psyykeestä, en tiedä. Palelen, väsymys on suurta, jäseniä särkee ja kolottaa ja muutenkin omituista epämääräistä kipuilua siellä ja täällä. Päätyä särkenyt harva se päivä ja tällä viikolla ollut monena päivänä tod kovaa vihlovaa kipua päänupin oikealla puolen kestäen ehkä 5s ajan.

Tälläkin hetkellä särkee jalkoja, tai niiden niveliä tai jotain. Ja väsyttää.

En jaksaisi:´(


Täällä kohtalotoveri samoilla oireilla. Itselläni lisäksi suolisto-oireita, oksettaa ja huippaa.
Sorry, en osaa auttaa.

Vierailija

Tuo pyörryttäminen on ollut välillä kuvioissa itselläkin, viimeksi tänään. Ja tuota mainitsemaani vihlovaa kipua oikealla puolen ohimon lähellä niin sitä ollut tänään useampaan kertaan. Eihän tämä elämä voi näin mennä, että olen itkuun asti ahdistunut aina sunnuntaisin kun alkamassa taas uusi työviikko ja lasken päiviä ja to eteenpäin tunteja vkonlopun alkuun:(

ap

Vierailija

Burnout ei vain oikeuta palkalliseen sairauslomaan:/ vaikka enköhän minä siinä masennustestissäkin aika mojovat pisteet saisi:( mutta mitä minä kotonakaan kökkisin, pää hajoaisi sielläkin, vähän sellainen olo että "suo siellä vetelä täällä". Sama paska se olisi edessä sen sairauslomankin jälkeen. Mutta kun ei vain jaksaisi/huvittaisi/kiinnostaisi, ihan voimaton olo:´(

ap

Vierailija

Onhan se helvetin kuluttavaa, jos joka päivä täytyy ahdistuneena lähteä töihin. Uskoisin, että väsymyksesi johtuu siitä ja ehkä muutkin oireet nivoutuvat tuohon ahdistukseen.

Vierailija

Lopeta se työ. Kyllä työttömiä jotka mielellään tekisivät riittää korvaamaan paikkasi.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Lopeta se työ. Kyllä työttömiä jotka mielellään tekisivät riittää korvaamaan paikkasi.

Valitettavasti se ei ole vaihtoehto. Minulla on vastuuni myöskin äitinä ja vaimona. Toisekseen työttömyyttä kokenut tarpeeksi tässä elämässä sitäkin ja ei se ainakaan paranna psyykkistä vointia. Mutta ilm tämä on asia josta ei saa olla ns onneton eli jos on työtä niin turpa kiinni ja hymyä huuleen aivan kuten vaikka sekin seikka tällä palstalla että jonkun julkkiksen on vain pakko olla kaikkien mielestä kaunis, muuten onkin kateellinen läski lehmä tms..

ap

Vierailija

Mua kanssa inhottaa mun työni.. En varsinaisesti vihaa sitä, mutta kehittymismahdollisuuksia ei ole ja epäilen että kenkää tulee lähiaikoina (itsestäni riippumattomista syistä). Ei jaksa enää kiinnostaa ja ympäristö masentaa.

Pyrin tekemään arjestani mieluisaa ja unohtamaan koko duunin täysin kun pääsen kotiin. Yritän parantaa elämänlaatua kotioloissa jotta jaksaisin paremmin. Näin on helpompi sietää sitä työarkea.

Etsi joku toinen homma - jos masennut tuon työn takia vahingoitat pitkässä juoksussa perhettäsi enemmän kuin työttömänä vahingoittaisit. Masennus on tauti josta on vaikea päästä eroon etkä varmasti halua kokea..

Vierailija

Minä olen jo masentunut, uskoakseni. Oireita on sen verran myöskin psyykkisellä puolella. En esim näe minkäänlaista valoa työelämäni suhteen ja todella ihmettelen miten jaksan työelämää eläkeikääni saakka. Ellen sitten sairastu ja kuole sitä ennen, sitäkin lähipiirissä.

ap

Vierailija

Kannattaa oikeasti vaan ottaa lopputili, toi tulee kalliiksi pitkällä aikavälillä. Tsemppiä! :')

Vierailija

Hop lääkäriin sitten ja kiireesti! Jos masennus pääsee äitymään pahaksi et kohta pääse edes sängystä ylös, saati pysty hoitamaan kotiasi tai lapsiasi. Hae apua ja pian, oikeasti. Olen itse sairastanut masennusta eikä se ole leikin asia. On paljon tärkeämpää että äiti on terve kuin se että on hyvät tulot. Sitä paitsi jos tilanne menee oikein pahaksi saatat päätyä työkyvyttömäksi jopa vuosiksi.

- viestin 12 kirjoittanut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla