Yksi työkaveri pilasi koko harjoittelun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse esimiehenä sanoisin että koeta olla välittämättä. Turha käynnistää konfliktia. Pomo osaa muodostaa omat mielipiteensä ja muiden mielipiteillä tuskin on väliä.

Kivaa uhrin syyllistämistä, kiusaamisen reagoiminen olisi "konfliktin käynnistämistä". Eiköhän se, joka ilkeilee tuoduista herkuista, ole jo käynnistänyt konfliktin.

Tyypillistä naisvaltaisen työpaikan toimintaa... Joka ikiseen pieneen lausahdukseen tartutaan - vatvotaan, mietitään, 'Työpaikka on tarkoitettu työntekoa varten. Ei ystävyyssuhteiden solmimista varten. Jos joku ei tykkää niistä domino-kekseistä ja sen nyt sitten ääneen sanoo, niin so? Toisesta sisään ja toisesta ulos. Eri asia sitten, jos selkeästi työtehtäviä 'häiritään'.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse esimiehenä sanoisin että koeta olla välittämättä. Turha käynnistää konfliktia. Pomo osaa muodostaa omat mielipiteensä ja muiden mielipiteillä tuskin on väliä.

Kivaa uhrin syyllistämistä, kiusaamisen reagoiminen olisi "konfliktin käynnistämistä". Eiköhän se, joka ilkeilee tuoduista herkuista, ole jo käynnistänyt konfliktin.

Esimies tai ei, niin kyllä minäkin kehottaisin olemaan välittämättä. Tuollaisella käytöksellä haetaan yleensä reaktiota, jos sitten nostetaan kissa pöydälle, siitä että on väärät keksit, niin todellakin saatiin haluttu reaktio. Murtui ihminen testaa meneekö sulla hermo.

Aikuisuutta ja ammatillisuutta on se, että pikkumurheista mennään olankohautuksella ohi.

Yritinkin vaan vastata ystävällisesti ja niin etten välittäny, vaikka sisäisesti hänen sanat tuntu tosi pahalta ja varsinkin hänen vertailu kuinka hänen entiset oppilaat on ollu ihania ja täydellisiä ja aktiivisia satutti, sillä kuulosti siltä että hän pitäisi minua jonain vätyksenä ja hän muutenki vihjaili, että minun pitäisi olla samanlainen kuin ne. Minusta tuntuu, että hän aattelee olevansa vain opettavainen ja ei älyä että oikeasti se hänen "läppä" ja piikittely ei ole yhtään hauskaa, eikä saa mua tosiaan tekemään innokkaammin töitä. Tuntuu muutenkin, että teen tuolla ihan hirveästi töitä ja ei jaksa töitten jälkeen enää tehä mitään. Ap

Vierailija kirjoitti:

Itse esimiehenä sanoisin että koeta olla välittämättä. Turha käynnistää konfliktia. Pomo osaa muodostaa omat mielipiteensä ja muiden mielipiteillä tuskin on väliä.

Kuulostaa, että et tiedä paikkaasi esimiehenä. Kenen pitäisi käynnistää vielä lisää konflikteja? Hyvän esimiehen kuuluu päättää ne, eikä jättää yhtä kytemään.

t. Yrittäjä ja useamman esimiehen pomo

Voit myös harjoittelun aikana / harjoittelun jälkeen keskustella koulusi harjoitteluvastaavan kanssa. Koulun harjoitteluvastaavan pitää tietää jos joku ohjaaja / harjoittelupaikka on asiaton. Yritä jaksaa loppuharjoittelu tehdä hymyillen ja ole koko ajan mahdollisimman asiallinen. Tsemppiä! :)

se nainen on muutenki semmone tosi puhelias ja kovaääninen ja tuo itseään jatkuvasti esille tuolla ja en osaa erottaa tykkääkö muut hänestä oikeasti vai vaan mielistelee, mutta jokatapauksessa ei hän muille vaikuta yhtään piikittelevän ja tuntuu et hän koittaa näyttää mulle mun "paikkaa" eli sitä että oon vaan uus tulokas ja en osas vielä mitään ja että on mua parempia harjoittelijoita hänellä ollut (huom huom edelleen en oo työskennellyt kyseisen daamin kanssa kuin 2 vuorona). Ap

Oletko varma, että et ole ymmärtänyt puheita väärin? Esim. jos on vain kertonut, että aiemmat työharjoittelijat tekivät sitä ja tätä, niin eihän se tarkoita, että hän heitä kehuisi ja sinua lyttäisi. Ehkä otat liian herkästi itseesi. Ja jos siellä on ollut tapana kaikkien tuoda jotakin tiettyä keksimerkkiä ja nyt sinä toit jotain toista, niin ehkä normaalissa kahvipöytäkeskustelussa todennut, että "ai, nyt onkin eri merkkistä, maistetaanpa". Sitten alkanut puhe kekseistä pöydän kesken ja hän todennut pitävänsä enemmän suolaisista ja makeista. Vain onko suoraan sanonut sinulle kahvipöydässä, että nämä sinun tuomat keksit ovat pahoja, minä pidän enemmän suolaisista?

Vierailija kirjoitti:

Oletko varma, että et ole ymmärtänyt puheita väärin? Esim. jos on vain kertonut, että aiemmat työharjoittelijat tekivät sitä ja tätä, niin eihän se tarkoita, että hän heitä kehuisi ja sinua lyttäisi. Ehkä otat liian herkästi itseesi. Ja jos siellä on ollut tapana kaikkien tuoda jotakin tiettyä keksimerkkiä ja nyt sinä toit jotain toista, niin ehkä normaalissa kahvipöytäkeskustelussa todennut, että "ai, nyt onkin eri merkkistä, maistetaanpa". Sitten alkanut puhe kekseistä pöydän kesken ja hän todennut pitävänsä enemmän suolaisista ja makeista. Vain onko suoraan sanonut sinulle kahvipöydässä, että nämä sinun tuomat keksit ovat pahoja, minä pidän enemmän suolaisista?

Siis enemmän suolaisista kuin makeista

Kannattaa ainakin viimeistään harjoittelun päätteeksi jättää esimiehelle kirjallinen palaute kyseisen työntekijän toiminnasta. Ei siis mitään valitusvirttä suurine draamoineen, vaan selkeästi erittelet, kuinka mielestäsi tämän kyseisen henkilön asiattomalta tuntuva palaute pilasi mielestäsi työilmapiirin, joka oli kaikkien muiden osalta hyvä ja miellyttävä. Kannattaa toki myös liittää palautteeseen, että minkä koit harjoittelussa hyväksi (ne toisilta työntekijöiltä saadut kannustukset, opastukset, palautteet).

Jos asioista ei ilmoiteta eteenpäin, voi tuo työntekijä jatkaa samanlaista "terroria" seuraavankin harjoittelijan kohdalla. Esimiehen tehtävä on viedä asia eteenpäin.

Oikeasti tässä tilanteessa ei mentäisi ensimmäisenä esimiehen luo, vaan mentäisiin puhumaan suoraan tälle kiukkupussille, että miltä hänen puheensa sinusta tuntuu. Jos se ei tehoa, niin esimiehen puheelle. Faktahan on se, että jos suoraan menee esimiehelle puhumaan, tämä kiukkupussi tulistuu lisää ja tekee harjoittelusta helvettiä. Valitettavasti sellasia me useammat ihmiset ollaan. Vedetään herne nenään, eikä osata ottaa vastaan kritiikkiä.

Luultavasti vanha ämmä on kateellinen, kun olet nuori ja kaunis ja elämä edessä. Ja luultavasti ei ole ihan varma omasta pätevyydestäänkään. Tsemppiä, onneksi sinun ei tarvitse

kuunnella sitä kauan.

Sinuna en antaisi tämän henkilön masentaa. Ikävä kyllä monissa työpaikoissa - varsinkin naisvaltaisissa - on tuollainen työntekijä. Toisaalta tässä on nyt vain sinun näkemyksesi asiasta. On hyvin mahdollista, että seuraavalle harjoittelijalle hän kertoo, miten hyvin sinä teit työsi ja opit nopeasti. Mulla on vähän samanlainen kokemus yhdeltä harjoittelujaksolta. Kun jakso oli lopuillaan, satuin kulkemaan kanslian ohi, jossa tällainen masentava työntekijä jutteli osastonhoitajan kanssa. Kuulin, miten hän sanoi osastonhoitajalle minun olevan todella näppärä, ahkera, huolellinen ja nopeasti oppiva ja ehdotti, että minut palkattaisiin osastolle kesälomasijaiseksi. Näin kävikin ja kun kesä koitti, tämä työntekijä oli minua kohtaan aivan erilainen, ystävällinen ja mukava. Tuo minun mielestäni masentava käyttäytyminen oli vain ollut hänen tapansa saada minusta esille parhaimmat ja tehokkaimmat puoleni ja siinä hän kyllä onnistuikin.

Minun neuvoni on, että anna olla. Asianomaisella on ongelmia itsellään. Hän käyttäytyy varmasti muutenkin asiattomasti, ja syystä tai toisesta työyhteisö sen hänelle sallii.

Itse sain vain paskaa niskaan, kun julkesimme joukolla ottaa lepsun esimiehen kanssa puheeksi ilmapiirin pilaavan 50+ tyrannin käytöksen puheeksi. Jos esimieskin pelkää alaistaan, ei muillakaan ole toivoa. Vaihtuvuus on ollut tiimissä suurta, itse yritän seurailla tilannetta ironisen huvittuneesti. Jollain tavalla myös säälin tätä naista.

Vierailija kirjoitti:

Jee kirjoitti:

Minua ärsyttää suunnattomasti eräs vanhempi rouva työpaikallani, jossa olen ns. Harjoittelussa. En osaa ostaa oikeita tuotteita työpaikalle, kahvi väärää, ostin keksejä vaikka hän olisi halunnut suolaista jne.En ole hänen kanssaan paljon tehnyt samoja vuoroja, mutta aina jos teen , hän vertailee minua muihin ja kertoo esimerkkejä miten aiemmat hänen harjoittelijansa ovat olleet parempia siinä ja siinä, vaikka hän ei minun ohjaajani edes ole ja teen kaikki työt kunnolla ja tunnollisesti ja olen aktiivinen, sekä saanut muilta paljon kehuja. Meni maku koko työpaikasta, koska tuntui että täytyy olla varpaillaan hänen seurassaan. Olen puhelias ja itsevarma ainakin aiemmin tuossa työpaikalla ollut, mutta hänen läsnäolo saa minut hiljenemään ja olemaan epävarma. Harmittaa hirveästi, että vain yhden ihmisen kommentit pilaavat muuten täydellisen harjoittelun ja vertailu sai heti vanhan epävarmuuden palaamaan minuun ja ajattelen nyt, että kaikki ovat hänen kanssaan samaa mieltä ja että harjoitteluni ei mennytkään niin hyvin mitä olen ymmärtänyt.. Onko tämä ihan tyhmää pahoittaa mieltä hänen kommenteistaan? Ja miten tuollaiseen "kriitikkiin" tulisi vastata rai suhtautua?

Mulla oli työharjoittelun ohjaajana vähän vastaava 50+++ tantta. Huomasi heti, että koko työyhteisö oli varpaillaan sen hapannaaman takia. Sanomattakin oli selvää, että sain harjoittelusta vähemmän mairittelevan arvosanan kurssikavereiden vedellessä täysiä pisteitä. Vaikka akka oli vain ohjaaja niin hänhän sen kokonaisarvosanan päätti. Kukaan muista vakituisista työntekijöistä ei uskaltanut olla sen kanssa eri mieltä.  Henkisesti oli tosi raskasta olla siellä töissä, mutta loppupeleissä ajattelin, että ihmisellä itsellään on jatkuvasti huono olo ja siksi ilkeilee.

Joo, huonot arvosanasi oli muiden syy. Kuinkas muuten, heh heh.

Olin päiväkodissa harjoittelussa ja siellä oli juuri ap:n kuvaama iäkkäämpi henkilö, josta näki että hänellä oli henkinen yliote jopa päiväkodin johtajasta. Siellä olisi ollut aivan turhaa mennä puhumaan asiasta johtajalle. Henkilön käytös oli jatkuvaa enemmän tai vähemmän hienovaraista piikittelyä, pilkallisuutta, mulkoilua, epäystävällisyyttä ja tietynlaista ailahtelevuutta. Eli välillä kun tuntui, että olit saavuttanut jonkinlaisen yhteisymmärryksen henkilön kanssa, se oli turha luulo, sillä seuraavalla hetkellä hän oli taas oma ilkeä itsensä.  Paha juttu, kun tämä viivasuu oli myös ohjaajani, joten häneen sitä sitten oli pakon edestä tukeuduttava. Mutta ihan alusta asti antoi kaikella tavalla ymmärtää, kuinka olin hänelle ärsyttävä vaiva, rasite ym. Tietysti hän suhtautui samalla "rautaisella ammattitaidolla" myös lapsiin. Mottona oli, että on asetettava niin tiukat rajat, joita voi sitten vähitellen höllentää, kun lapselta oli ensin otettu luulot pois. 

Paikassa vallitsi jotenkin sellainen yleinen pelon ilmapiiri. Tuskin kukaan muista työntekijöistä piti hänestä, mutta sieti ja kesti. Kaikki olivat jotenkin vapautuneen onnellisia kun tyyppi oli poissa sairaslomalla tmv.