Tätä se on

Kerrankin, minä peruspessimisti, päätin ajatella mahdollisimman optimisesti. Kokeilin viikon. Töissä, kotona ja harrastuksissa: tämä on hyvä päivä, pärjään hyvin. Kaikki sujuu, kunhan ajattelen kaikesta hyvää ja teen parhaani.

Tämän seurauksena olen töppäillyt ihan ääliömäisesti töissä, hyvä etten asiakkaita karkottanut. Kotona kaikki mulkoilevat mua kuin vähäjärkistä ja olen suututtanut ihmisiä tietämättäni. Harrastamaan en ehtinyt (korjailin niitä ääliömäisiä virheitäni). Kyllä se vaan on niin että mun luonteelle sopii pieni epävarmuus, pysyn paljon terävämpänä kun ajattelen että mitähän nyt taas möhlin, etten taida selvitä tästä.

Pöljä aloitus, mutta menköön.