Lue keskustelun säännöt.
Miten kestätte epäonnistumisen kokemuksia?
27.01.2016 |
Mä en kestä. Olen mokannut viime aikoina tosi monta asiaa, ja ihmettelen oikeasti mikä minulla on pielessä. En kestä siis itseäni enää.
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Kysyn teiltä muilta nyt, että miksi te kiellätte ja torjutte negatiiviset tunteet, miksi torjutte surun,tuskan,häpeän? Miksi te pelkäätte niitä? Ei niihin kuole. Kun elää niin ilman sitä tuskaa et tule koskaan kokemaan onnea.Olen oppinut rakastamaan tuskaa. Tiedän olevani elossa. Se antaa paljon.
Ne on kamalia, lamaannuttavia tunteita. Mielummin haluan kokea sellaista tasaista onnea kuin ääripään tunteita.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Narsistit eivät mieti epäonnistumisiaan. Ehkä parempi kuitenkin vähän miettiä ja ottaa opiksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta kun monia asioita sä et vaan voi korvata. Ja mä ainakin noista mun mokaamisistani ajattelisin kriittisesti jos joku toinenkin tekisi samoin... Eli mikään ei helpota kyllä oloa.
No jos aiheutat muille selvää kärsimystä, niin ei sen ole tarkoituskaan helpottua, vaan tuntua niin pahalta että muistat olla tekemättä sitä toiste.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta kun monia asioita sä et vaan voi korvata. Ja mä ainakin noista mun mokaamisistani ajattelisin kriittisesti jos joku toinenkin tekisi samoin... Eli mikään ei helpota kyllä oloa.
No jos aiheutat muille selvää kärsimystä, niin ei sen ole tarkoituskaan helpottua, vaan tuntua niin pahalta että muistat olla tekemättä sitä toiste.
Niin, mutta jos on vahinko, niin eihän sitä tiedä jos sattuu uudelleen?
Vierailija kirjoitti:
Kysyn teiltä muilta nyt, että miksi te kiellätte ja torjutte negatiiviset tunteet, miksi torjutte surun,tuskan,häpeän? Miksi te pelkäätte niitä? Ei niihin kuole. Kun elää niin ilman sitä tuskaa et tule koskaan kokemaan onnea.Olen oppinut rakastamaan tuskaa. Tiedän olevani elossa. Se antaa paljon.
Kun mojautat vasaralla sormeen, tiedät vielä enemmän olevasi elossa.
Mutta asiaan. Kaikki tekevät virheitä, se pitää hyväksyä. Täydellistä ihmistä ei ole vielä tehty, paitsi entinen pomoni. Hän piti aina kauhean saarnan virheistä. No, kerran sitten itse teki virheen, mikä tuli aika kalliiksi yritykselle. Minä sanoin hänelle, että älä xxxx ole liian ankara itsellesi, me kaikki teemme virheitä, se on ihmiselle ihan normaalia. Hän siihen vastasi, ettei virheitä saisi tehdä. Sanoin, ei tietenkään pitäisi, mutta niitä kumminkin tehdään. Tämän tapahtuman jälkeen saarnaaminen virheistä loppui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en kestä omia virheitäni!! Soimaan itseäni niistä ihan hirveästi. Tästä seuraa se, että en astu mukavuusalueeni ulkopuolelle. Teen "liian helppoa" työtä, enkä uskalla vaihtaa työpaikkaa, vaikka työ maistuu jo ihan puulle. Tiedän ainakin kaiken työstäni ja siksi vaikeampi tehdä virheitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hmmm
olet ylipainoinen?
haiset pissalle ja hielle?
naamas on kuin perunapelto, mutta punainen?
Olet epäempaattinen, mutta säälit itseäsi?
Hoardaat?
no menikö oikein?
Helposti.Eihän muita olekkaan ainakaan tässä iässä.
Kysyn teiltä muilta nyt, että miksi te kiellätte ja torjutte negatiiviset tunteet, miksi torjutte surun,tuskan,häpeän? Miksi te pelkäätte niitä? Ei niihin kuole. Kun elää niin ilman sitä tuskaa et tule koskaan kokemaan onnea.Olen oppinut rakastamaan tuskaa. Tiedän olevani elossa. Se antaa paljon.