Lapsettomuus ja hajoaminen..

Ei pitäis noin nuoren naisen olla noin synkkä. Sulla on vielä koko elämä edessä. Puhuhan näistä tuntemuksistasi myös miehelles? Älä jää itekseen ton synkkyyden kanssa. Se vajottaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei pitäis noin nuoren naisen olla noin synkkä. Sulla on vielä koko elämä edessä. Puhuhan näistä tuntemuksistasi myös miehelles? Älä jää itekseen ton synkkyyden kanssa. Se vajottaa.

Ota vaikka koira seuraksi. Eläimet piristää maailmaa ihmeellisesti :3

Onko sinua tai miestäsi tutkittu ollenkaan mistä lapsettomuus voisi johtua? Vuoden yrittämisen jälkeen voi jo hyvillä mielin mennä tutkimuksiin. Yleensä suurin tekijä (jos ei löydy mitään rakenteellista "vikaa") on ylipaino.

Varmasti olet myös kokeillut kaikki niksit raskautumiseen tuon puolentoista vuoden yrittämisen aikana, joten niitä on turha lähteä tähän kirjoittelemaan.

Tsemppiä jatkoon!

Jos aiotte julkisen puolen hoitoihin, niin kannattaa saman tien varata aika omalääkärille lähetettä varten! Siinä nimittäin kestää, että pääsette niihin hoitoihin tai edes tutkimuksiin.

Meillä meni näin: soitin ajanvaraukseen viime syyskuussa ja aika omalääkärille varattiin lokakuulle. Sieltä saatiin lähete lapsettomuuspolille, jossa käytiin pari viikkoa sitten. Varsinaiset hoidot (IVF) aloitetaan aikaisintaan maaliskuussa. Välillä on ollut mieli maassa, mutta nyt odottelen ihan toiveikkaana hoitojen alkamista.

Meilläkin siis yritys aloitettu noin 1,5 vuotta sitten.

Jos itse en saa lapsia ni sitte en saa. Luultavasti niin on tarkoitettu. En ymmärrä miksi pitää väkisin yrittää tai vaikka toisaalta tekisikin kaikkensa ja silti ei lasta kuulu ni onko järkeä käyttää koko elämä murehtimiseen? Sulta jää kaikki hyvät asiat kokematta jos keskityt vaa ruikuttamaan. Mut omapa on elämäs. Toivon luot että toiveesi toteutuu ja saisitte lapsen koska se ilmeisesti on aika toivottu.

Siis toivon kuitenkin piti sanoa edelliseen

Kyllä olen puhunut miehelleni, ja hän kyllä yrittää kovasti ymmärtää. Olemme puhuneet koiran hankkimisesta, mutta pelkään että koiramme muistuttaisi koko ajan siitä mitä emme ole saaneet ja en koe että eläintä saisi ottaa korvikkeeksi.. Tuntuu vaan niin pahalta että miten elämä nyt tähän vei, ajattelin aina että tässä iässä olen iloinen töissäkäyvä nuorennaisen alku ja olen kaikkea sitä mistä olen haaveillut, mutta nyt elämä onkin päättänyt toisin. Ajatukset vaihtelevat niin paljon. Minua hävettää että minun keho on niin viallinen että se ei voi ees raskautta, ja että miten minä koskaan edes ajattelin että voisin raskautua..

-Ap

Me miehen kanssa olemme nyt vihdoin tulleet lapsettomuushoidoilla raskaaksi. Juuri olen menossa ekaan neuvolaan ja perjantaina näimme ultrassa pienen sydämen sykkivän. Ilman hoitoja en todellakaan olisi voinut raskaaksi tulla, hoidoillakin se oli vaikeaa ja vaati 8 yritystä (sitä ennen siis jo luomuyritystä takana). :)

Käyn myös muusta syystä terapiassa ja siitä on kyllä tämänkin aiheen kanssa ollut paljon apua. Ja soita nyt ihmeessä sinne lapsettomuuspolille niin teidät tutkitaan, voi olla että saatte avun ihan vaikka jostain pelkästä lääkkeestäkin (niin kuin me). :)

Tsemppiä!

Mahdatkohan edes olla valmis äidiksi jos jo nyt olet luovuttamassa etkä edes yritä tehdä asialle mitään (käy gynellä)? Arvaappa vain paljonko vaivaa joudut lapsen eteen näkemään kun se syntyy. Jaksaisitkohan edes käydä raskaudenaikaisessa seurannassa (äitiysneuvola) kun vaikutat niin saamattomalta ihmiseltä.

Paljon onnea teille :)

-Ap

Kannattaa mennä ensin tutkimuksiin. Syy voi olla hyvinkin pieni ja helposti hoidettavissa. Mikäli on vaativampi, niin teille osataan kertoa vaihtoehdot. Käykää tutkimuksissa molemmat.

Ja ihan erityisesti, koska olet noinkin nuori. Lähipiirissäni on useampi lapsettomuudesta kärsinyt, jotka ovat joutuneet käymään hoidoissa pisimmillään 7 vuotta. Ja lopulta näillekin lapsi tuli hoidoilla.

Mitä nuorempana hoidot aloitetaan, sen todennäköisempää on saada se lapsi. Julkisen puolen jonot ovat n. puoli vuotta pituudeltaan (muistelen näin). Mutta ensi gynelle ja siittiöt kannattaa tutkia myös.

Oletkin varmaan jo syönyt raskaus- ja imetysmonivitaaminia sekä foolihappoa, jota myös miehelle suositellaan?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä olen puhunut miehelleni, ja hän kyllä yrittää kovasti ymmärtää. Olemme puhuneet koiran hankkimisesta, mutta pelkään että koiramme muistuttaisi koko ajan siitä mitä emme ole saaneet ja en koe että eläintä saisi ottaa korvikkeeksi.. Tuntuu vaan niin pahalta että miten elämä nyt tähän vei, ajattelin aina että tässä iässä olen iloinen töissäkäyvä nuorennaisen alku ja olen kaikkea sitä mistä olen haaveillut, mutta nyt elämä onkin päättänyt toisin. Ajatukset vaihtelevat niin paljon. Minua hävettää että minun keho on niin viallinen että se ei voi ees raskautta, ja että miten minä koskaan edes ajattelin että voisin raskautua..

-Ap

Käy nyt hyvä ihminen edes kuuntelemassa lääkärin tuomio ennen kuin heität kirveen kaivoon!

Voi luoja. Tottakai kävisin raskauden seurannassa jos joskus raskautuisin. Hyvää päivää sinullekkin.

Ap

Se on tosi rankkaa. Olin monessa kopetukihedelmöityksessä ja lopulta kuitenkin onnistui, luovutetuilla munasoluilla. Eli todella erittäin tehokkaita hoitoja on, mutta ne ovat tietysti kalliita ja myös ne hoitoprosessit ovat äärimmäisen raskaita henkisesti.

Klinikoilla on yleensä terapeutti tai psykologi, jonka kanssa voi mennä juttelemaan. Lue jotain kirjallisuutta aiheesta myös, googlaa kirjoja lapsettomuudesta, vaikka Vauvaa vailla tms.

Tiedän että lapsettomuushoidot ovat edessä enemmin tai myöhemmin. :) tuntuu vain et asia konkretisoituu kun menemme sinne.

Ap

Onnea teille :) olen selannut kaikki mahdolliset sivut liittyen raskauteen, lapsettomuuteen ja kaikkeen mahdolliseen asiaan liittyvään, katsonut ohjelmia, videoita ja lukenut kirjoja.

Ap

En ole yleensä mikään pakkomielteinen parittaja, mutta yksi miehen kaveri on sellainen että haluaisin niin kovasti löytää hänelle jonkun kiltin naisen!

Tosi mukava, kivannäköinen, vähän ujo, mutta seurassa hauska ja erittäin hyvä keskustelija. Tietää paljon asioista ja on elämästä kiinnostunut.

Sen jälkeen kun mun mies kertoi että kaveri oli kännissä ilmaissut että suurin haave olisi löytää joku kiva nainen ja että haluaisi elää avioliitossa ja lapsiakin, niin mua on häirinnyt tän tyypin sinkkuus ihan hirveästi!

Henkilö on itse luovuttanut, takana yksi parisuhde riitapukarin kanssa, joka onneksi petti ja jätti (ettei tullut lapsia tms), mutta jotenkin pelästytti niin pahasti että ei oo uskaltanut kunnolla suhdetta etsiä.

Missä on ne kaikki aidosti kiltit, vähän ujot ja herttaiset naiset? Tuo mies on juuri sellainen, todella herttainen ihminen, eikä silti yhtään nössö.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän että lapsettomuushoidot ovat edessä enemmin tai myöhemmin. :) tuntuu vain et asia konkretisoituu kun menemme sinne.

Ap

Nyt sitten aikaa varaamaan! Varsinkin julkisella puolella kestää ennen kuin hoidot aloitetaan.

Tutkimuksiin mars! Minulta löytyi iso polyyppi, jonka poiston jälkeen tulin raskaaksi heti. Yritystä takana 3v.