Vinkkejä sokeririippuvuuden voittamiseen?

Jos se makeanhimo oikeasti menee parilla keksillä tai muutamalla palalla suklaata, niin mitä ihmeen järkeä on pyrkiä tavasta eroon? Tuollaisista määristä ei ole mitään haittaa, ja ne voivat lisätä arkeen mielelle hyvää tekevää nautintoa. 

Sitten jos haluaisit kyllä syödä muutaman palan suklaata, mutta pakkomielteenomaisen himon vallassa vähän väliä ahmisitkin 200 g levyn kokonaan, voisi olla asiassa ongelmaa.

Hyväksy se tietty pieni määrä päivässä, tai lopeta kokonaan. Napostelu on muutenkin ihan turha tapa, ei siihen mitään korvikkeita tarvita. Parempi oppia olemaan kokonaan ilman kahvileipiä.

Minun piti tehdä niin, että jätin kaikki hiilihydraatit tosi vähälle pariksi viikoksi. Tärkein poisjätettävä oli leipä, sillä sitä tulee ihan huomaamattakin syötyä paljon ja kaikki hiilihydraatti tuntuu kuitenkin pitävän yllä kehon tottumusta sokereihin.

ALuksi oli vaikeaa ja ruoan syömisenkin jälkeen oli "nälkä" eli siis hiilihydraattihimo. Silloin meinasi tulla päänsärkyäkin, jota torjuin syömällä jotain maltillista hiilihydraattia, esimerkiksi tomaatin.

Sittenpä olikin ihmeellistä, kun se sokerihimo todella loppui. Kaupan kassalla ei tehnyt mieli suklaata eikä pullat juuri houkutelleet. Nyt syön kohtuumäärin leipää ja kaikkea muutakin hiilihydraattipitoista. Jos huomaan, että sokerinhimo nostaa päätään, olen taas muutaman päivän tiukemmilla hiilihydraateilla.

Jos se pysyy vain ihan noin pienessä määrässä, niin miksi ihmeessä pitäisi varta vasten päästä eroon. Ei elämän kuitenkaan tarvitse pelkkää kieltäytymistä olla.

Tai jos haluat päästä eroon tuosta, niin ole vain syömättä. Itselläni ei varsinaisesti herkkujen naposteluongelmaa ole, mutta sen olen huomannut, että jos syö parina päivänä peräkkäin jotain makeaa, niin se voisi jäädä päälle ja sitten voisi joka päivä syödä jotain. Mutta sitten kun on ilman, niin se mieliteko lakkaa, nytkin on tainnut mennä jo melkein kuukausi, kun viimeksi olen esim. Karkkia syönyt.