Lue keskustelun säännöt.
Parisuhteessa reagoimme lapsuuden mallien mukaan – tästä on vaikea poiketa
19.01.2016 |
http://www.hs.fi/mielipide/a1453000250395
Kannattaisiko tässä mies/naisperhekiistassa miettiä väsyneiden ja turhautuneiden osapuolien myös omia ihmissuhdetaitojaan? Onko ongelmamme oikeasti kiinni toisen osapuolen haluttomuudesta vai oikeanlaisen kommunikaation puutteesta? Itse vetäydyin perheen kotitöistä takavasemmalle kun joka kerta kuulin tekeväni kaikki väärin enkä osannut asiasta riitelemättä puhua puolison kanssa, ajauduimme eroon. Nyt molemmat pitävät kotejaan omalla tyylillään ja ainakin minä olen uudessa suhteessa oppinut puhumaan ja sopimaan vaikeitakin asioista. Ehkä ei ole niinkään halun puute vaan ei vain osata ratkoa asioita yhdessä rakentavasti? Peiliin katsomisen paikka, oli ainakin minulla. t. suhteesta lähtenyt nainen.
Kommentit (2)
Ainakin minä olen toiminut lapsuudesta opitulla tavalla hyvin pitkään, ja ihan tiedostamatta. Vanhin lapsi, hoitaa muita, muiden hyvinvointi ohi omasta ja suu kiinni omista huolista. Pysyi pitkään käyttäytymismallina niin töissä kuin yksityiselämässä kunnes aloin ihmetellä omaa pahaa oloani, kävin terapiassa ja opin hoksaamaan tuon ja välttämään liikaa uhriutumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siirtyyköhän sama selviytymistyyli myös ystävyyssuhteisiin ja työpaikalle? Toistoa ainakin riittää ihmisten käyttäytymisessä.