Lue keskustelun säännöt.
Keille kaikille nuo sosiaaliavustukset ja muut tuet menevät Suomessa? Meidän verorahoista siis?
18.01.2016 |
Tarkennan ensin että nyt en tarkoita mitään eläkeläisten eläkkeitä enkä opiskelijoiden opintotukia vaan sosiaaliavustuksia ja lisiä. Kenelle meidän työssäkäyvien verorahat menevät lopulta sosiaaliavustuksina täällä Suomessa?
Töissä tuli vaan puhetta, yksi väitti että suuri osa menee alkoholisteille ja narkkareille ja muille vastaaville työkyvyttömille, toinen että maahanmuuttajille, kolmas että ne menee niille sairaseläkkeelle jääneille alle 30-vuotiaille nuorille joilla käytöshäiriöitä kun eivät saa kovapalkkaisia pomon paikkoja heti valmistuttuaan, neljäs että yksinhuoltajille ja vastaaville joilla ei miehiä ja joilla saattaa olla lapsia monen eri miehen kanssa vaikka ovat yksin.
Jäin vaan ihmettelemään että miksi noin erilaisia näkemyksiä ja vastauksia.
Oliko jossain jotain julkista tietoa asiasta, ja jossa olisi eritelty nämä ns. kohderyhmät?
Kommentit (62)
Faktat esiin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiaali- ja terveysmenoista suurin osa on eläkkeitä ja hoitajien palkkoja. Asumistuet, toimeentulotuet jne. ovat hyvin pieni siivu näihin verrattuna.
Olen eri mieltä.
Jos puhutaan pelkästään Suomen valtion budjetista, joka on luokkaa 54,4 mrd kuluvalle vuodelle, ja josta 5,3 mrd (n. 10% !) katetaan siirretyllä verotuksella l. velanotolla jälkipolvien nimiin - niin jo pelkästään esimerkiksi miljardiluokkaa olevat asumistuet ja lapsilisät edustavat budjetista aika monta prosenttia.
Pistäpä pöytään faktaa eroavan mielipiteesi tueksi.
Ota huomioon sekin, että hoitajien palkoista suuren osan maksavat kunnat, ei valtio. Ja verovaroin niitä kuntiakin pyöritetään. Eli pelkkää valtion budjettia tässä ei kannata tuijotella. Harvempi palkansaaja valtionveroa enemmän maksaa kuin kunnallisveroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Suurimmat yksittäiset saajat olivat viime vuonna Tuuliwatti (25,8 miljoonaa euroa), Viking Line (24,5), Tallink Silja (14,2), Finnlines (12,5), Nokia (10,3), Fortum (9,8), Neste Shipping (6,5) ja Rajakiiri (5,8)."
Miksi hitossa ryyppyristeilyjä, jotka työllistää ruotsalaisia ja Ahvenanmaalaisia, tuetaan melkein 50 miljoonalla eurolla vuodessa? :O :O
Eikö tässä maassa olisi tässä tilanteessa tärkeämpiäkin kohteita :D Ei helvetti tää touhu tuntuu vaan sitä järjettömämmältä, mitä enemmän siitä joutuu tietämään. Ei ihme että tää maa on suonsilmässä!
Miten sä saat 24,5+14,2= 50 miljoonaa? Mitä koulua kävit? Finnlines ei kulje Suomi-Ruotsi väliä, eikä ole matkustaja-alus. Ja noilla tuilla tuetaan kuljetusta eli pidetään kuljetuskustannukset alhaalla että av-mammankin tuontitavarat eivät maksaisi aivan sitä, mitä niiden kuskaaminen tänne Euroopan laidalle oikeasti maksaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Suurimmat yksittäiset saajat olivat viime vuonna Tuuliwatti (25,8 miljoonaa euroa), Viking Line (24,5), Tallink Silja (14,2), Finnlines (12,5), Nokia (10,3), Fortum (9,8), Neste Shipping (6,5) ja Rajakiiri (5,8)."
Miksi hitossa ryyppyristeilyjä, jotka työllistää ruotsalaisia ja Ahvenanmaalaisia, tuetaan melkein 50 miljoonalla eurolla vuodessa? :O :O
Eikö tässä maassa olisi tässä tilanteessa tärkeämpiäkin kohteita :D Ei helvetti tää touhu tuntuu vaan sitä järjettömämmältä, mitä enemmän siitä joutuu tietämään. Ei ihme että tää maa on suonsilmässä!
Miten sä saat 24,5+14,2= 50 miljoonaa? Mitä koulua kävit? Finnlines ei kulje Suomi-Ruotsi väliä, eikä ole matkustaja-alus. Ja noilla tuilla tuetaan kuljetusta eli pidetään kuljetuskustannukset alhaalla että av-mammankin tuontitavarat eivät maksaisi aivan sitä, mitä niiden kuskaaminen tänne Euroopan laidalle oikeasti maksaisi.
Hehheh, mitäköhän koulua on itse kirjoittaja käynyt, kun kilpailua vääristävää tukiviidakkoa puolustelee :D Viking Line ei todellakaan ole mikään meidän tuontirahdin selkäranka, koska on niin henkitoreissaan, että pysyy ainoastaan elossa jättimäisillä tuilla.
Lisäksi, verovapaiden alkoholi yms. ostosten muodossa on noiden botskien laskettu maksavan meille noin 100 milj euroa vuodessa menetettyjä verotuloja.
työllisetidiootit kirjoitti:
En tajua tuota työttömien haukkumista kun töitä ei vaan riitä kaikille! Pitäisikö minunkin kuolla nälkään koska olen työtön luuseri ja en saisi kuluttaa yhteiskunnan varoja? Olen ylioppilas ja omistan ammatin, mutta töitä ei tältä alueelta löydy. Luuletteko oikeasti että on kivaa elää kun jää noin 100e kuussa rahaa laskujen jälkeen? Jos työssäkäynti risoo niin paljon että pitää haukkua kaikkia työttömiä luusereiksi niin jääkää työttömiksi niin me oikeasti töihin haluavat pääsemme töihin.
"Tältä alueelta?" Vaihda sitten aluetta, tuo ei ole mikään syy jos niitä töitä kerran muualta olisi saatavilla.
Yritystuista täytyy sanoa, että Mauri Pekkarisen ja vihreiden masinoima Tuulivoiman tolkuton tukeminen tulee älyttömän kalliiksi. Koko sähkömarkkina on ihan sekaisin, kun tukiaisilla pönkitetään tuulisähköä, kun sähkön hinta muuten alhaalla. Eli kiitos Mauri ja vihreät kun saitte satojen miljoonien kulut vuosittain veronmaksajille.
Näistä muista pitää sanoa sen verran, että esimerkkitapaus saa rahaa näistä monesta kohtaa.
-eläkkeet 4,25 miljardia
- lapsilisät 1,4 miljardia
- asumistuki 1,2 miljardia
- Työttömyysturva 2,9 miljardia
- Sairasvakuutus 1,2 miljardia
Esimerkki on työtön 2 lapsen yksinhuoltaja, joka asuu vuokralla. Hänelle maksetaan lapsilisät (korotettuina), lisäksi asumistukea maksimit neliöiden mukaan, koska on osannut valita ja saanut optimaalisen suuren (ja hintaisen) kämpän. Lisäksi pyörii työttömyysturva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Taloussanomien artikkelin http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/07/tyossakayvat-koy… mukaan vuonna 2010 toimeentulotuen saajista yli 10 % oli työssäkäyviä ihmisiä.
Aivan. Suomessa on jo yli puoli miljoonaa tällaista työssäkäyvää köyhää. Heidän osuutensa on vahvassa kasvussa.
Asumistukimenot ovat suuri osuus sosiaaliturvaa.
Yleistä asumistukea saaneet ruokakunnat (Findikaattori)
Yleistä asumistukea sai vuoden 2015 joulukuussa 246 357 ruokakuntaa, kasvua edelliseen vuoteen oli 20 %. Asumistuen saajien määrää lisäsivät heikon taloustilanteen jatkuminen sekä vuonna 2015 voimaantulleet lainmuutokset, joka muun muassa mahdollistivat tuen saamisen aiempaa suuremmilla tuloilla.
Joulukuussa 2015 yleistä asumistukea saaneista ruokakunnista valtaosa, 57 %, oli yksin asuvien ruokakuntia. Edellisestä vuodesta tuen saajien määrä kasvoi kuitenkin suhteellisesti enemmän lapsettomien parien sekä kahden huoltajan lapsiperheiden ruokakunnissa.
Tilastokatsaus
1 (4)
PL 450, 00101 Helsinki | puh. 020 634 1502 | tilastot@kela.fi
| www.kela.fi
/tilastot
Kela | tilastoryhmä
Lisätietoja:
11.02.2015
Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi
Kasvava joukko tuen saajia ja kallistuvat asumismenot lisäävät asumistukimenoja
Kela maksoi asumistukia vuonna 2014 yhteensä 1 523 miljoonaa euroa, mikä on 8 % edellisvuotta enemmän. Kelan asumistukimenot ovat kasvaneet kuusi vuotta peräkkäin, etenkin yleisen asumistuen menot ovat kasvaneet. Asumistukimenot olivat viime vuonna 33 % suuremmat kuin vuonna 2008 nykyrahan arvossa mitattuna.
Asumistukea myönnettäessä huomioidaan vain laissa määrätyt
asumismenojen enimmäismäärät, jotka ovat usein todellisia
asumiskustannuksia pienemmät. Joulukuussa 2014 vuokralla
asuvista asumistuen saajaruokakunnista 77 %:lla oli suuremmat
asumismenot kuin asumistuessa huomioitiin. Keskimääräiset vuok-
ra-asuntojen asumiskustannukset olivat 592 euroa kuukaudessa,
ja niistä huomioitiin asumistukea määrättäessä keskimäärin 488
euroa. Yksin asuvilla vuokramenoista huomioitiin asumistuessa
keskimäärin 75 % ja lapsiperheillä 89 %.
THL
Toimeentulotuen menot 2014
15.5.2015
Vuonna 2014 toimeentulotuen bruttomenot (ei siis ole vähennetty asiakkaalta takasin perittäviä etuuksia) olivat koko maassa yhteensä 744,8 miljoonaa euroa.
Toimeentulotuen menojen nousu oli käyvin hinnoin 1,2 prosenttia ja reaalihinnoin 0,1 prosenttia.
Toimeentulotuen menot käyvin hinnoin lisääntyivät eniten Pohjanmaalla (5,9 %), Ahvenanmaalla (5,8 %),
Pirkanmaalla (5,6 %) ja Uudellamaalla (4,4 %). Menot vähenivät Pohjois-Karjalassa (-16,8 %), Pohjois-
Savossa (-6,5 %), Lapissa (-6,3 %) ja Keski-Suomessa (-4,4 %). Toimeentulotukea maksettiin asukasta
kohden keskimäärin 136 €, eniten Uudellamaalla (203 €/asukas) ja vähiten Ahvenanmaalla (53 €/asukas),
Keski-Pohjanmaalla (61 €/asukas) ja Satakunnassa (78 €/asukas).
Toimeentulotuen saaminen on läheisesti työttömyyteen liittyvä ilmiö. Tilastoitu työttömyys lisääntyi
vuodessa 8,2 prosentista 8,7 prosenttiin vuonna 2014. Vuonna 2014 työttömiä oli keskimäärin 232 000
henkilöä.
Tuottaja: Kela
Tuorein julkistus 16.10.2015: Kelan ja työttömyyskassojen maksamia työttömyysturvaetuuksia sai vuoden 2014 lopussa 413 000 henkilöä. Saajia oli lähes 50 000 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Edellisen kerran määrä oli yli 400 000 henkilöä vuonna 1998.
Työttömyyskassat ja Kela maksoivat työttömyysturvaetuuksia yhteensä 4 760,2 miljoonaa euroa vuonna 2014.
Työttömyyskassojen osuus tästä oli 2 827,0 miljoonaa euroa ja Kelan 1 933,2 miljoonaa euroa (Kuvio 3). Vuonna 2014 maksettujen työttömyysturvaetuuksien määrä kasvoi 14,6 % vuodesta 2013.
Työttömyysetuuksien menot ja korvatut etuuspäivät ovat kasvaneet kolme viime vuotta (2012–2014) yli 10 prosentin kasvuvauhtia vuosittain.
Vuonna 2014 Kela maksoi perhe-etuuksia yhteensä 3 104,3 miljoonaa euroa.
Tästä lapsilisien osuus oli suurin, 1 495,2 miljoonaa euroa.
Vanhempainpäivärahoja maksettiin 1 033,6 miljoonaa, lakisääteisiä lastenhoidon tukia 371,3 miljoonaa, äitiysavustusta ja adoptiotukea yhteensä 10,5 miljoonaa euroa ja elatustukia 193,6 miljoonaa euroa.
Lakiin perustuvia muita lapsiperheiden etuuksia Kela maksoi vuonna
2014 seuraavasti: erityishoitorahoja 5,2 miljoonaa euroa, lapsen vammaistukea 82,6 miljoonaa euroa, eläkkeisiin sekä työttömyysturvaetuuksiin maksettavia lapsikorotuksia yhteensä 132,8 miljoonaa euroa ja lapseneläkkeitä 18,3 miljoonaa euroa.
Lisäksi kunnat maksoivat vuonna 2014 lastenhoidon tukiin liittyviä kuntalisiä Kelan kautta yhteensä 92,0 miljoonaa euroa.
HUolestuttavaa valtion sosiaalimenojen kehityksessä on koko ajan voimakkaasti kasvava asumistuki sekä työttömyyskorvausmenot.
Molemmista päästäisiin eroon tai ainakin reippaasti vähennyttyä niitä, jos työn tarjonta lisääntyisi.
Olen usein miettinyt, että pitäisikö valtion tehdä yritystuet vastikkeelliseksi. Eli saadun yritystuen suhteessa yritys palkkaisi tietyn määrän henkilöitä. Tällaisiin ajatuksiin päädyin, kun ensin sekä yritysten Kela-maksun poisto markkinointiin kansalle sen työpaikkoja lisäävällä vaikutuksella, samoin tehtiin yhteisöveron (yritysten maksama tulovero) kohdalla. Niitä työpaikkoja vaan ei koskaan tullut lisää, päinvastoin.
2014 vuoden alussa yhteisävero laskettiin 20%:iin, alle EU-maiden keskitason. Samalla valtio menetti verotuloja 800 miljoonaa, mikä on muuten täsmälleen sama summa, jolla osinkojen maksu kasvoi....
Vierailija kirjoitti:
työllisetidiootit kirjoitti:
En tajua tuota työttömien haukkumista kun töitä ei vaan riitä kaikille! Pitäisikö minunkin kuolla nälkään koska olen työtön luuseri ja en saisi kuluttaa yhteiskunnan varoja? Olen ylioppilas ja omistan ammatin, mutta töitä ei tältä alueelta löydy. Luuletteko oikeasti että on kivaa elää kun jää noin 100e kuussa rahaa laskujen jälkeen? Jos työssäkäynti risoo niin paljon että pitää haukkua kaikkia työttömiä luusereiksi niin jääkää työttömiksi niin me oikeasti töihin haluavat pääsemme töihin.
"Tältä alueelta?" Vaihda sitten aluetta, tuo ei ole mikään syy jos niitä töitä kerran muualta olisi saatavilla.
Onko sinun noin vaikea tajuta, että töitä ei ole tarjolla edes kasvukeskuksissa?
Suosittelen sinua tutustumaan aiheeseen kunnolla, niin pääset noista luuloon perustuvista ajatuksistasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä vielä faktaa, jos joku epäilee...
Päivitetty 9.4.2015 02:52, julkaistu 9.4.2015 02:30
Yhteisöveron alennus valuukin osinkoihin
Hallituksen yksi iso veropoliittinen uudistus oli yhteisöveron alentaminen 20 prosenttiin yrityksen tuotosta. Viime vuoden alusta voimaan tulleen veroprosentin alennuksen arvioitiin kääntävän yritysten investoinnit kasvuun.Teollisuuden investoinnit osoittavat tälle vuodelle lievää kasvua Elinkeinoelämän keskusliiton kyselyn mukaan.
Teollisuuden ja energiahuollon investoinnit kasvavat ennusteen mukaan noin kuudella prosentilla 5,2 miljardista 5,5 miljardiin.Vastaavasti Helsingin pörssissä listatut yritykset maksavat osinkoja omistajilleen, jos esitykset hyväksytään yhtiökokouksissa, hieman yli 10 miljardia euroa. Se on 800 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2014.Näyttää siltä, että yhteisöveron alennusten suurin hyöty menee osakkeenomistajille eikä yritysten investointeihin. Kolmannes osingoista maksetaan ulkomaisiin veroparatiiseihin tai hallintarekisteröidyille osakkeille.Hallintarekistereihin
piiloutuvista ulkomaisista omistajista ei ole tietoa.
Väitetään, että osa omistajista olisi suomalaisia sijoittajia, jotka näin onnistuvat kiertämään veroja.
http://www.satakunnankansa.fi/Paakirjoitukset/1194972616858/artikkeli/y…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ainakaan mulle, t: kahden lapsen työssäkäyvä yh.
Lisätään tähän vielä se, että maksan kuukaudessa enemmän veroja, kuin mitä lapsilisinä saan. Kuinka moni työtön maksaa veroja enemmän kuin mitä työttömyyskorvauksena saa?
Sinun lapsesi koulutus x 2 on aika kallis piikki yhteiskunnalle. Lisäksi ne ravaa hammaslääkäreissä, terveysasemilla ja sairaaloissa. Käyttää meidän rahoilla rahoitettuja teitä ja kuluttaa niitä. Että ihan hyvä, että maksat veroja. Niin sun pitääkin.
Sinä jätit kommentissasi huomioimatta, että lapset ovat yhteiskunnan sijoitus tulevaisuuteen.
Suomessa syntyvyys on laskenut useita vuosia peräkkäin. Tämä on myös syy siihen, että meille halutaan ottaa näitä pakolaisia. Ihmisten kannattaisi miettiä tätä seikkaa ja ymmärtää, että suomlaisten syntyvyyden tukeminen (niin, mm. niillä lapsilisillä, ym.) on sekä kansantaloudellisesti kannattavaa että kansalaisvaltion kannalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
jotenkin väärin kirjoitti:
Ansiosidonnaiset maksavat helvetisti. Jotenkin väärin että työssäkäyvä saa vähemmän kuin joku ansiosidonnaista vetävä.
Kukaan työssä käyvä ei saa vähemmän palkkaa kuin samasta työstä ansiosidonnaiselle jäänyt. Jos harmittaa, kannattaa valita ammattinsa niin, että ansiosidonnainenkin on kunnollisen kokoinen.
Vai onko sinusta väärin sekin, että eri töistä maksetaan erisuuruista palkkaa?
Ansiosidonnaisen päivärahan sitä ansiosidonnaista osuutta sitä paitsi ei makseta verovaroista, joiden käytöstä aloittaja kyseli.
Niin ansioitunut ammattikunta ei voi olla että työtä tekemättä saa enemmän kuin matalapalkka-alan hommista.
Antaa ihan väärän kuvan työnteon kannattavuudestakin. Sen lisäksi tämän ympärille on kehittynyt ihan oma kultuurinsa jossa käydään vähän pakolla pätkähommissa ja sitten vedetään lonkkaa ja nostellaan korkeaa ansiosidonnaista.
Väärinhän se on kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jotenkin väärin kirjoitti:
Ansiosidonnaiset maksavat helvetisti. Jotenkin väärin että työssäkäyvä saa vähemmän kuin joku ansiosidonnaista vetävä.
Kukaan työssä käyvä ei saa vähemmän palkkaa kuin samasta työstä ansiosidonnaiselle jäänyt. Jos harmittaa, kannattaa valita ammattinsa niin, että ansiosidonnainenkin on kunnollisen kokoinen.
Vai onko sinusta väärin sekin, että eri töistä maksetaan erisuuruista palkkaa?
Ansiosidonnaisen päivärahan sitä ansiosidonnaista osuutta sitä paitsi ei makseta verovaroista, joiden käytöstä aloittaja kyseli.
Niin ansioitunut ammattikunta ei voi olla että työtä tekemättä saa enemmän kuin matalapalkka-alan hommista.
Antaa ihan väärän kuvan työnteon kannattavuudestakin. Sen lisäksi tämän ympärille on kehittynyt ihan oma kultuurinsa jossa käydään vähän pakolla pätkähommissa ja sitten vedetään lonkkaa ja nostellaan korkeaa ansiosidonnaista.
Mieti nyt vähän mihin johtaisi ansiosidonnaisen lopettaminen.
Uskaltaisiko kukaan ottaa esim. asuntolainaa? Se on realismia nykyään, että milloin tahansa voi joutua työttömäksi. Ja ettei uutta työtä saa sormia napsauttamalla. Ja peruspäivärahalla ei mitään asuntovelkoja maksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myönnän käyväni sossun "luukulla". Työttömönä en pysty maksamaan tällä hetkellä sairaalalaskuja. Suurin osa sossussa jonottavista ihmisistä on siistejä ja normaalin näköisiä suomalaisia. En kadulla erottaisi suurituloisista ulkonäöstä. Aluksi oli todella noloa käydän sossussa, mutta pakko on laskut maksaa ja syödä. Haluan töihin, jotta tämä tilivelvollisuus sossuun loppuisi.
jotenkin väärin kirjoitti:
Ansiosidonnaiset maksavat helvetisti. Jotenkin väärin että työssäkäyvä saa vähemmän kuin joku ansiosidonnaista vetävä.
Kelan taskutilaston mukaan keskimääräinen ansiosidonnainen työttömyystuki 2014 oli 1440€/kk.
Ansiosidonnainen määräytyy seuraavasti:
Se sisältää peruspäivärahan 705€ ja loppu ( eli 735 €) on sitten sitä ansiosidonnaista.
Ansio-osa on pienimpien palkkojen kohdalla 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Päiväpalkasta vähennetään kuitenkin palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksua vastaava osuus (n. 4 prosenttia) ennen ansio-osan laskemista.
Tästä vähennyksestä seuraa, että ansio-osa jää todellisuudessa keskimäärin 42 prosenttiin päiväpalkan ja perusosan erotuksesta.
Minusta tuossa 1440 eurossa ei ole mitään kadehtimista. Tuolla tulolla suurin osa heistä ei ole edes oikeutettu asumistukeen, jolloin helposti käy niin, että peruspäivärahaa ja asumistukea saava saakin enemmän käteen/kk.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä saan toimeentulotukea. Olen 18-vuotias 2-vuotiaan lapsen yh äiti. Opiskelen aikuislukiossa ja valmistun keväällä. En saa opiskelijaetuuksia ja etsin nyt osa-aikatöitä muutamaksi kuukaudeks ja tietenkin kesätöitä, myös sellaisia joissa mahdollisuus jatkaa syksyllä.
Anteeksi, että tuhlaan teidän verorahoja. Yritän kyllä kovasti, että pääsisin eroon tuista, olen hakenut juuri töihin puhelinmyyjäksi. Eli en ole valikoiva työstä, kaikki käy, kunhan lapseni hoito järjestyy.
Varmaan kaikille aloituksessa mainituille. Riippuu paljon siitä, mikä lasketaan "sosiaaliavustukseksi". Niin kuin joku jo mainitsi, maatalouttakin tuetaan miljardeilla jotta kannattamattomasta tulosi kannattavaa.
Sitä ei ole kukaan koskaan avannut, minkä verran maajussille jää viivan alle tukiaisten ja myyntitulojen jälkeen. Jos bisnes ei ilman tukia kannata mutta tukien jälkeen jää voittoa, kuinka paljon sitä voittoa sitten noiden jälkeen jää? Miksi tätä ei kerrota?
Samaa voisi kysyä pakolaisbisneksestä. Lienee vielä mahdottomampaa saada vastausta.
Muistaakseni kuitenkin varsinaisen toimeentulotuen osuus on kaikista menoista varsin pieni, harkinnanvaraisen miltei olematon.
Asumistukikin on aika valtava menoerä, sitä saavat monet muutkin kuin erittäin köyhät. Onko se sosiaaliapua?
Väärinhän se on kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jotenkin väärin kirjoitti:
Ansiosidonnaiset maksavat helvetisti. Jotenkin väärin että työssäkäyvä saa vähemmän kuin joku ansiosidonnaista vetävä.
Kukaan työssä käyvä ei saa vähemmän palkkaa kuin samasta työstä ansiosidonnaiselle jäänyt. Jos harmittaa, kannattaa valita ammattinsa niin, että ansiosidonnainenkin on kunnollisen kokoinen.
Vai onko sinusta väärin sekin, että eri töistä maksetaan erisuuruista palkkaa?
Ansiosidonnaisen päivärahan sitä ansiosidonnaista osuutta sitä paitsi ei makseta verovaroista, joiden käytöstä aloittaja kyseli.
Niin ansioitunut ammattikunta ei voi olla että työtä tekemättä saa enemmän kuin matalapalkka-alan hommista.
Antaa ihan väärän kuvan työnteon kannattavuudestakin. Sen lisäksi tämän ympärille on kehittynyt ihan oma kultuurinsa jossa käydään vähän pakolla pätkähommissa ja sitten vedetään lonkkaa ja nostellaan korkeaa ansiosidonnaista.
Tuomitsen kommenttisi. Se oli asiaton. Moraalista puhumattakaan, syyllistit kaikki reilut 500 000 työtöntä.
Jokaisella järjestelmällä on väärinkäyttäjänsä. Työttömyysturvan väärinkäyttäjien ryhmä on oikeasti pieni. Luin jostain, että vuonna 2009 1500-2000 työtöntä olisi kuulunut tuohon väärinkäyttäjien ryhmään. Pisara valtameressä.
Seuraavasta linkistä löydät yritykset, jotka ovat irtisanoneet. Aika vaikea edes kuvitella, että kaikkien niiden palveluksessa olisi ollut työhaluttomia ihmisiä....
https://irtisanotut.wordpress.com/lista/
Irtisanomissuoja on muuten Suomessa Euroopan heikoimpia. Lisäksi irtisanominen ei maksa Suomessa yrityksille oikeastaan mitään, Saksassa työnantaja voi korvaamaan jopa kahden vuoden palkan irtisanomalleen työntekijälle.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan kaikille aloituksessa mainituille. Riippuu paljon siitä, mikä lasketaan "sosiaaliavustukseksi". Niin kuin joku jo mainitsi, maatalouttakin tuetaan miljardeilla jotta kannattamattomasta tulosi kannattavaa.
Sitä ei ole kukaan koskaan avannut, minkä verran maajussille jää viivan alle tukiaisten ja myyntitulojen jälkeen. Jos bisnes ei ilman tukia kannata mutta tukien jälkeen jää voittoa, kuinka paljon sitä voittoa sitten noiden jälkeen jää? Miksi tätä ei kerrota?
Samaa voisi kysyä pakolaisbisneksestä. Lienee vielä mahdottomampaa saada vastausta.
Muistaakseni kuitenkin varsinaisen toimeentulotuen osuus on kaikista menoista varsin pieni, harkinnanvaraisen miltei olematon.
Asumistukikin on aika valtava menoerä, sitä saavat monet muutkin kuin erittäin köyhät. Onko se sosiaaliapua?
Ruotsi maksaa vastaanottokeskusta pyörittävälle yritykselle hieman vähemmän/turvapaikanhakija kuin Suomi.
Ruotsalaiset vastaanottokeskuksia pyörittävät kehuvat tekevänsä hyvää bisnestä, mutta suomalaiset väittävät tekvänsä sitä ainoastaan humaaneista syistä (sic).
Asumistuki nykymuodossaan on lähinnä tulonsiirtoa varakkaille, eli vuokranantajille.
Faktat esiin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiaali- ja terveysmenoista suurin osa on eläkkeitä ja hoitajien palkkoja. Asumistuet, toimeentulotuet jne. ovat hyvin pieni siivu näihin verrattuna.
Olen eri mieltä.
Jos puhutaan pelkästään Suomen valtion budjetista, joka on luokkaa 54,4 mrd kuluvalle vuodelle, ja josta 5,3 mrd (n. 10% !) katetaan siirretyllä verotuksella l. velanotolla jälkipolvien nimiin - niin jo pelkästään esimerkiksi miljardiluokkaa olevat asumistuet ja lapsilisät edustavat budjetista aika monta prosenttia.
Noissakin menoerissä olisi leikkaamisen ja järkeistämisen varaa vaikka kuinka paljon.
Lapsilisiä maksetaan jokaiselle työttömästä yh:sta herliinien sukuun, se ei ole mikään köyhille rajattu etuus. Samoin asumistuen jakautuminen ulottuu hyvin laajalle työssäkäyviin ja keskiluokkaan, ei koske vain työttömiä tms.
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2014 toimeentulotuen bruttomenot (ei siis ole vähennetty asiakkaalta takasin perittäviä etuuksia) olivat koko maassa yhteensä 744,8 miljoonaa euroa.
Toimeentulotukea ei maksa valtio vaan kunta. Kaikki julkiset menot (kuntien menot mukaan luettuina) vuonna 2014 olivat 119,5 miljardia euroa. Toimeentulotuen osuus tästä on 0,6 prosenttia, eli vaikka kukaan ei saisi toimeentulotukea senttiäkään, se ei vaikuttaisi kokonaismenoihin pillunkarvan vertaa.
Eikös ansiosidonnaiset ole omaan palkkaa sidottu, ihan samalla tavalla, kuin sairaus- tai äitiyspäivärahat.
Ansiosidonnainen taitaa olla 50% palkasta eli työssä käynti kyllä kannattaa ja myös verotus on alhaisempi, sut.vähennysten myötä.