Te työttömät, mitä teette päivän aikana?

Vierailija kirjoitti:

Myönnän: olen hyvin lahjakas olemaan tekemättä mitään. Saan päiviä, viikkoja ja vuosia kulumaan niin, etten ole juuri muuta tehnyt kuin nukkunut, syönyt ja selaillut nettiä. Vihaan elämääni enkä edes halua mitään. Olisi mukavaa haluta.

Sama.

Olen kuluttanut näin, eli tekemättä mitään nyt viimeiset 15 vuotta. Ja koska olen itseni tähän tilaan ajanut on joko kulutettava koko loppuelämäkin samalla tavalla tai jätettävä se elämättä.

Päivät menevät netissä surffaillessa, tsekkaan myös pari kertaa päivässä kaikki uudet avoimet työpaikkailmoitukset ja teen hakemuksia. Telkkari on päällä koko päivän, vilkuilen sivusilmällä. Ulkoilen koiran kanssa, pari kertaa viikossa käyn kaupassa autolla vähän kauempana, siivoilen pari kertaa viikossa. Iltapäivästä sitten alan kokkailla niin että ruoka on valmiina about 16-17 kun mies tulee töistä. Ilta menee useimmiten telkkaria katsoessa, blogeja selaillessa, koiran kanssa ulkoillessa. Viikonloppuisin sitten on enemmän elämää kun muukin sosiaalinen verkosto on vapaalla ja voi tuntea olevansa samanlainen kuin muut sen pari päivää viikossa. Ensimmäistä kertaa elämässäni työttömänä, nyt alkoi jo 5. kuukausi.. Huoh.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teen kotitöitä, etsin työpaikkaa,lenkkeilen, odotan miestä töistä, näen kavereita, olen kummilapsen kanssa. Mitä milloinkin.

Ensimmäinen työtön, joka etsii työtä

Mikä pakkomielle kaikilla on töihin, kun ei ole edes työpaikkoja tarjolla? Jos ei kerran tarvita sitä työtekijää mihinkään, niin minkä takia pitäisi väkisin tekemällä tehdä jotain turhaa työtä? Tehkää vähemmän lapsia jos haluatte että ei synny ihmisiä keille ei riitä mitään järkevää tarkoitusta yhteiskunnassa. Kyllä minäkin voisin sen työpanokseni antaa mikäli sitä tarvittaisiin, mutta täällä on jo kohta miljoona toimetonta ihmistä ja työtä ei juuri kenellekkään.

Vierailija kirjoitti:

Mihinkähän mun vastaus katosi? En ole työtön mutta muuten ollut kotona kohta 2v. Kunpa joskus tulisikin hetki että olisi rauhallista ja "tylsää".

Tänään herätty 06, juotu kahvia ja katsottu meilit. 7.30 tehty aamupalaa ja viety teini kouluun. Sitten järjestelyt kamoja paikoilleen, käyty fyssarilla, tehty focacciataikina tulemaan, tehty lounasta, imuroitu, käytetty anoppia kaupassa, paistettu focaccia. Kohta toisen lapsen kanssa asioille ja sen jälkeen eilentehdyn ruuan lämmitys, ruokailu ja keittiön siivous. Sitten lopulta Emmerdale ja rauhoittumista iltaa kohti. Nukkumaan 22.

Tälle viikolle osunut myös lapsen lapsen hoitoa, 2 lekurikäyntiä, 2 iltaa opiskelua, huomenna tulossa ruokavieraita, sunnuntaina luvattu viedä teini shoppailemaan - huoh!

Ihan perusmenoa - ihmettelen todella miten olen ennen ehtinyt käymään töissä??

Anteeksi. En näe tässä mitään kiireitä. Sqit juoda kahvia aamulla rauhassa. Teinin aamupala ja kyskaus. Vähän järjestelyä ja asioita. Itselle ruokaa.

Ei kuulosta kovin kiireiseltä. Itselläni vähän sama tänään. Paitsi noudin viideltä. Tein töitä 5 tuntia kotona. Kävin kaupassa ja siivoonasda äidilleni. Äidin palaveri.

Aamulla kyllä tein teineille aamupalaa ja itsekin n olen syönyt. Helppo päivä tänään.

Kohta teen ruokaa. Pari työasiaa vielä. Saan nyt notkua sohvalla. Lepposa päivä. Maanantaina taas koko päivä rannassa työssä

Mä herään siinä 7-12 aikoihin. Riippuu milloin nukahdan. Teen aamupalan samalla ku kahvi tippuu ja sen jälkeen meen sähköpostit kattoon. Katon mahdolliset työpaikat ja laittelen hakemukset. Sit siivoilen, tiskaan, pyykkään, järjestelen paikkoja. Sitten saatan pelata, värittää, askarrella. Jossain vaiheessa käyn tunnin tai kahden tunnin lenkillä tai sitten uimassa. Riippuu säästä. Sit taas tarkistan sähköpostit ja mahdolliset työpaikat jos on keksiny jotain minne vois laittaa vapaamuotoisen hakemuksen. Jos ei tarvi kaupassa käydä niin alan tekeen ruokaa kun mies tulee töistä. Sit harrastamaan tai kattoo telkkaria. Joskus pitää miehen takia siivoilla joka päivä. Pyykkiä ja tiskejä tulee päivittäin koneellisen verran. Mun päivät kuluu melko lailla samaa rataa.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen akataaminen työtön. Aika kuluu lähinnä treenatessa ja tietokoneella. Kavereita ei ole, eikä ole koskaan ollutkaan. Välillä teen pätkätöitä. En jaksa enää hakea pitempiaikaisia töitä, koska aina sama vastaus, eli et kelpaa meille. Itsetunto alkaa pikkuhiljaa laskea ja välttelen puolituttujakin, koska en kaipaa voivottelijoita elämääni. Tunnen epäonnistuneeni elämässä kaikin puolin. Väärät valinnat aina ja huono kotitausta. Mahdotonta rimpuilla tällä taustalla elämässä ylöspäin, koska olen introvertti ja tukiverkosta jo suhteet puuttuvat. Samalla ajattelen, että on haaskausta kouluttaa ihmisiä työttömiksi yliopistossa.Facebookista lähdin, koska en kestä sitä teeskentelyä, jota kaikki siellä harrastavat. Kukaan ei ole kaivannut perääni. Olen näkymätön muille ihmisille, ollut aina. Kaipa minussa on joku vika sitten, jonka muut huomaavat, eivätkä halua minusta ystävää. Fyysisesti olen ihan hyvännäköinen, joten ainakaan se ei voi olla syy yksinäisyyteeni. Toisaalta en kärsi yksinäisyydestä juurikaan, koska olen ollut tällainen koko elämäni. En jaksa olla tarpeeksi aktiivinen, joten kaipa sekin karkottaa puolitutut. Yöllä valvon yleensä kahteen tai kolmeen ja herään kymmenen ja yhdentoista välillä. Mutta näin mennään eteenpäin. En koe itseäni masentuneeksi, sillä olen kuitenkin optimistinen luonne, kaikesta huolimatta. Olen aina pärjännyt.

Höpsis, itse en ole missään feikkilifefacebookeissa, enkä missään muussakaan somessa, ällöä siirappi hapatusta, yrjö lentää..

Eli ala sellaisesta huoli, hankkiudu jonnekin muualle töihin, unohda nuo korkeakoulu "ystävät", itse en ole nänyt ketään koulujen jälkeen.

Käyn luennoilla (opiskelen avoimessa yliopistossa), teen koulujuttuja, luen pääsykokeisiin, siivoan ja istun koneella. Nukun enemmän kuin pitäisi. 

Ei kenellekään työttömälle ole tullut mieleen työllistää itseään? Perustakaa oma firma, varmasti työllistyy.

Vierailija kirjoitti:

Ei kenellekään työttömälle ole tullut mieleen työllistää itseään? Perustakaa oma firma, varmasti työllistyy.

Perusta sinä firma ja työllistä ne työttömät jos se on niin helppoa.

Olen yksineläjä ja ollut vuoden verran työtön. Herään yleensä ennen puolta seitsemään. Nousen ylös ja keitän kahvit ja syön aamupalaa. Avaan tietokoneen ja katson työpaikkailmoitukset ja totean taas kerran, että ei ole mitään minua varten. Puoli yhdeksän maissa menen puoleksi tunniksi lepäämään. Pari kertaa viikossa lähden kymmenen maissa kauppaan, joskus käyn myös kirpputorilla. Keväästä syksyyn käyn kävelemässä puistoissa ja hautausmailla. Talvella käyn silloin tällöin taidemuseossa, silloin kun sinne pääsee ilmaiseksi. Teen ruokaa, ja kotona riittää aina jotain järjesteltävää ja siivottavaa. Katson TV:tä ja vietän aikaa tietokoneella. Tapaan ystäviäni. Siinä se. 

Olen lomautettu, tiedän kokemuksesta ettei se ole sama asia kuin olla työtön. Tiedän koska työt jatkuvat, työttömänä ollessa elämä oli silkkaa epävarmuutta tulevasta. Lomautuksesta pystyy jopa nauttimaan, vaikka toisinaan onkin ihan helvetin tylsää.

Tänään olen pessyt pyykkiä ja laittanut tiskejä. Ulkoillut kissojen kanssa ja luonut lunta. Kävin kaupassa jossa törmäsin vanhaan sukulaisnaiseen, hänen kanssaan rupattelin. Kirjoittanut sähköpostia "kirjekaverille" ja nyt täällä av-palstalla itkemässä elämän kurjuutta ;) Oikeasti olen ihan tyytyväinen elämääni. Tsemppiä kaikille kohtalotovereille!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teen kotitöitä, etsin työpaikkaa,lenkkeilen, odotan miestä töistä, näen kavereita, olen kummilapsen kanssa. Mitä milloinkin.

Ensimmäinen työtön, joka etsii työtä

Suosittelen sinuakin hakemaan ensin kahtasataa työpaikkaa vastauksella "et kelpaa meille" ennen kuin alat moralisoimaan. 

T no15

En moralisoi. Olen pahoillani

Mutta muista, että saat korvauksen, koska olet työtön Työnhakija.

Korvaus tulee työnhakemisesta. Se ei ole mikään oikeus tai ansaittu etuus

mies:

Toisinaan vahdin ainokaistamme. 

Eniten istun koneella, kuuntelen musiikkia ja kirjoittelen palstoille. Ajelen myös usein kaveria tapaamaan. Harrastan urheilua niin paljon kuin vain jaksan, koska työttömänä todella on aikaa päästä huippukuntoon ja nauttia siitä olosta. Joskus ajelen vain jonnekin valokuvaamaan, joskus kotityöt vievät suurimman osan ajasta. Kaikenlaista siis. Työttömyydessä minua ei häiritse mikään muu kuin ajoittainen kassavaje.

nainen:

Tänään herätty 06, juotu kahvia ja katsottu meilit. 7.30 tehty aamupalaa ja viety teini kouluun. Sitten järjestelyt kamoja paikoilleen, käyty fyssarilla, tehty focacciataikina tulemaan, tehty lounasta, imuroitu, käytetty anoppia kaupassa, paistettu focaccia. Kohta toisen lapsen kanssa asioille ja sen jälkeen eilentehdyn ruuan lämmitys, ruokailu ja keittiön siivous. Sitten lopulta Emmerdale ja rauhoittumista iltaa kohti. Nukkumaan 22.

Tälle viikolle osunut myös lapsen lapsen hoitoa, 2 lekurikäyntiä, 2 iltaa opiskelua, huomenna tulossa ruokavieraita, sunnuntaina luvattu viedä teini shoppailemaan - huoh!

LOL

Mulla on 4 v ja 7 v lapset, joista nuorempi on kotihoidossa. Siinähän se päivä menee, aamusta iltaan kiireitä ja kädet täynnä töitä (lue:kotitöitä)

Nukun n. 9-12 tuntia, ajankohta satunnainen, koska valvon usein 20+ tuntia. Seurailen netissä suomen ja enkun kielellä monen tyyppisiä juttuja (tai sitä vähää mitä sieltä nyt siis löytyy). Juon kahvia, poltan tupakkaa. Joskus syön pari ateriaakin/päivä tai juon olutta, en kovin paljon koskaan. Käyn romuautollani kaupungilla juomassa kahvia kahdella eurolla, jos varaa. Saatan joskus lenkkeillä tai ajaa autolla paremmalle lenkkipaikalle. Joskus haen keittiöstä paprikaa, kurkkua ja tomaattia. Mitään suurempia odotuksia ei ole siten, että olisin umpikatkera tai täysin muusta maailmasta jäljessä. Koska onhan sitä saanut joskus huomattavasti parempaakin elämää viettää. Toivon kyllä, että maailma ympärillä muuttuisi ja ihmiset saisivat töitä, mutta en halua olla ensimmäisten työllistettävien joukossa. Pidän vapaa-ajasta, vaikka se liian suurissa määrin voi myöskin ahdistaa.

Mulla on puoliso, perhe ( lapset jo aikuisia), monenlaisia elukoita piha täynnä ja puulämmitys, paljon lukemattomia kirjoja ja valmistumattomia käsitöitä. Näiden parissa päivät kuluvat, toisinaan muutamia työhakemuksiakin teen.

Eläkettä ja kuolemaa minäkin odotan. Kumpi sitten ensin ennättää. Eläkkeeseen enää noin vuosikymmen, kuolemasta ei vielä tarkempaa tietoa, mutta pari kertaa viikatemies on jo huitaissut melko läheltä.

Remontoin, ulkoilutan koiraa, laitan ruokaa, luen pääsykokeisiin ja pelaan.

Käyn kaupassa, siivoilen, soitan paljon pianoa, kokkaan ja valokuvaan mahdollisimman paljon. Toivon että tulevaisuudessa saisin kuvata leipätyöksi asti.

Oli pakko kertoa, kun muutaman kuukauden työttömyyden jälkeen sain tänään kutsun haastatteluun ja se on videohaastattelu! Juuri omaa tuuriani, toisesta silmästä katkesi verisuoni yön aikana, naama on rutikuiva ja muutenkin näytän valkoiselta kuin jauholaivan kapteeni. Tein kokeilumielessä minivideon ja olin niin koominen näky, ettei tosikaan. Viikonloppu aikaa tehdä haastattelu, voi taivas.

Kuvaa video luonnonvalossa ja kohdista vielä lämminsävyinen keinovalo kasvoihin niin iho saa vähän lämpimiä sävyjä. Tsemppiä! 😊