Lue keskustelun säännöt.
Mikä sotakirja yläkoululaiselle tytölle. (Koulussa käsketään lukea.)
13.01.2016 |
Mikä olisi hyvä? Tuntematon sotilas on hänestä liian pitkä. (Lähemmäs 500 sivua.)
Kommentit (81)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilmeisesti kotimainen. En ole varma.
Ap
Anne Frankin päiväkirja tai Poika raidallisessa pyjamassa.
Kyllä tuon ikäisen pitäisi lukea Tuntematon Sotilas...
Veijo Meren Manillaköysi. jostain syystä pidin siitä kun koulussa "jouduttiin" lukemaan. Luin sen vielä uudestaankin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Länsirintamalta ei mitään uutta tai Tanssi yli hautojen (toi toka on vähän laveasti tulkittuna sotakirja, mutta tuskin se ope sitä on lukenut).
Kyösti Wilkunan Tapani Löfvingin seikkailut Isonvihan aikana -> tästä kirjasta me pojat suorastaan taisteltiin ala-asteella! Kirja on ns. perinteinen poikakirja ja sopii nuorelle lukijalle paremmin kuin Tuntematon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Länsirintamalta ei mitään uutta tai Tanssi yli hautojen (toi toka on vähän laveasti tulkittuna sotakirja, mutta tuskin se ope sitä on lukenut).
Miksi luulet, että ope ei ole lukenut Waltarin "Tanssi yli hautojen"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse luin Sotaromaanin. :D
T. Yläkouluikäinen tyttö
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuon ikäisen pitäisi lukea Tuntematon Sotilas...
Minkään ikäisen ihmisen ei tulisi missään nimessä lukea niin käsittämättömän paskaa kirjaa kuin Tuntematon Sotilas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sven Hasselin tuotannosta joku.
Kannatan. Hasseleissa on jopa hauskoja kohtia, vaikka sotakirjoja ovatkin.
Mä luin ihan huvikseni tuon ikäisenä Reino Lehväslaihon tuotantoa :D
Länsirintamalta ei mitään uutta.
Suosittelen. Itsekin lukenut tuon yläasteella ja tykkäsin. Anne Frankin päiväkirja myös hyvä vaihtoehto.
Kelpaisiko suomalainen naisnäkökulma? Irja Virtasen Kenttäharmaita naisia.
Hirveän vaikea sanoa iän perusteella. Itse yläasteikäisenä teinityttönä suorastaan ahmin sotaa käsitteleviä romaaneja, muistelmia ja elokuvia, koska halusin ymmärtää asioita, ilmiöitä ja ihmisyyttä. Kaikkia tällaiset asiat eivät tietysti jaksa kiinnostaa. Manillaköysi, Länsirintamalla ei mitään uutta ja Tuntematon sotilas ovat kaikki minusta sikäli helppolukuisia, että niitä on laadukkaan tekstin ansiosta nautinto lukea. Vaikea siksi samaistua ruikutukseen sivumääristä. Ellei kirjan tarvitse olla kotimainen, niin sitten Roald Dahl, hänellähän oli jotain omaelämäkerrallisia novelleja toisesta maailmansodasta, jossa hän taisteli hävittäjälentäjänä.
Malmi 1917 - Sen ajan nuorten elämää ja kaksi päähenkilöä on tyttöjä/naisia.
Kotimainen pitää olla?