Lue keskustelun säännöt.
29v, 30v ja 42v äidiksi. Kysy jotain! :)
13.01.2016 |
29-vuotiaana synnytin kaksostytöt. 30-vuotiaana tytön. 42-vuotiaana pojan.
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tytöt suhtautuivat ? Tuliko irvailuja ? Hehän jo tietävät totuuden siitä, miten tälläistä tapahtuu. Miten elämänne nyt muuttuu ? Itse en kyllä enää tuossa iässä lapsia hankkisi. Vaikka olen 32, tunnen itseni jo ihan ikälopuksi ja suren vanhenemistani.
No mä täytän tänä vuonna 50v, mieti sitä. Onneksi en todellakaan kokenut 32-vuotiaana itseäni ikälopuksi, vaan nuoreksi vetävän näköiseksi naiseksi ja 3 pienen lapsen äidiksi.
Tytöt eivät todellakaan irvailleet siitä että saavat pikkuveljen, päinvastoin, ovat empatiakykyisiä ja fiksuja tyttöjä joten iloitsivat tulevasta pikkuveljestä, ymmärtävät miten suuri lahja sisarukset ovat!
Se miten elämämme on muuttunut, niin tytöt ovat lentäneet jo pesästä ja nyt minä, mieheni ja 7-vuotias poikamme asutaan kolmestaan omakotitalossa. :) ja meillä on myös 5-vuotias kultainennoutaja.
Taisin lukea aloituksen huonosti, sillä luulin, että tämä poika on vastasyntynyt. Suren ikääntymistäni, koska minulla on lyhyt eliniänodote ja noin 15-20 vuoden kuluttua siis viisikymppisenä sairastun oletettavasti huonoista geeneistäni johtuen vakavasti ja se muodostuu sitten kohtalokseni. Ei kuulemma ole väliä, millaista elämää vietän kun on kuitenkin edessä. Geenit kun hallitsee. Mutta ei tuossa mitään, olen hyväksynyt kohtaloni.
Toivotaan että lääketiede olisi tuossa vaiheessa taas paljon kehittyneempi ja saisit 50-vuotiaana ainakin 15-20v elinaikaa lisää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tytöt suhtautuivat ? Tuliko irvailuja ? Hehän jo tietävät totuuden siitä, miten tälläistä tapahtuu. Miten elämänne nyt muuttuu ? Itse en kyllä enää tuossa iässä lapsia hankkisi. Vaikka olen 32, tunnen itseni jo ihan ikälopuksi ja suren vanhenemistani.
No mä täytän tänä vuonna 50v, mieti sitä. Onneksi en todellakaan kokenut 32-vuotiaana itseäni ikälopuksi, vaan nuoreksi vetävän näköiseksi naiseksi ja 3 pienen lapsen äidiksi.
Tytöt eivät todellakaan irvailleet siitä että saavat pikkuveljen, päinvastoin, ovat empatiakykyisiä ja fiksuja tyttöjä joten iloitsivat tulevasta pikkuveljestä, ymmärtävät miten suuri lahja sisarukset ovat!
Se miten elämämme on muuttunut, niin tytöt ovat lentäneet jo pesästä ja nyt minä, mieheni ja 7-vuotias poikamme asutaan kolmestaan omakotitalossa. :) ja meillä on myös 5-vuotias kultainennoutaja.
Taisin lukea aloituksen huonosti, sillä luulin, että tämä poika on vastasyntynyt. Suren ikääntymistäni, koska minulla on lyhyt eliniänodote ja noin 15-20 vuoden kuluttua siis viisikymppisenä sairastun oletettavasti huonoista geeneistäni johtuen vakavasti ja se muodostuu sitten kohtalokseni. Ei kuulemma ole väliä, millaista elämää vietän kun on kuitenkin edessä. Geenit kun hallitsee. Mutta ei tuossa mitään, olen hyväksynyt kohtaloni.
Toivotaan että lääketiede olisi tuossa vaiheessa taas paljon kehittyneempi ja saisit 50-vuotiaana ainakin 15-20v elinaikaa lisää!
Siis aggressiivinen syöpä ja vakava verenkierron häiriö uhkaavat. En mm. saa syödä ehkäisypillereitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tytöt suhtautuivat ? Tuliko irvailuja ? Hehän jo tietävät totuuden siitä, miten tälläistä tapahtuu. Miten elämänne nyt muuttuu ? Itse en kyllä enää tuossa iässä lapsia hankkisi. Vaikka olen 32, tunnen itseni jo ihan ikälopuksi ja suren vanhenemistani.
No mä täytän tänä vuonna 50v, mieti sitä. Onneksi en todellakaan kokenut 32-vuotiaana itseäni ikälopuksi, vaan nuoreksi vetävän näköiseksi naiseksi ja 3 pienen lapsen äidiksi.
Tytöt eivät todellakaan irvailleet siitä että saavat pikkuveljen, päinvastoin, ovat empatiakykyisiä ja fiksuja tyttöjä joten iloitsivat tulevasta pikkuveljestä, ymmärtävät miten suuri lahja sisarukset ovat!
Se miten elämämme on muuttunut, niin tytöt ovat lentäneet jo pesästä ja nyt minä, mieheni ja 7-vuotias poikamme asutaan kolmestaan omakotitalossa. :) ja meillä on myös 5-vuotias kultainennoutaja.
Taisin lukea aloituksen huonosti, sillä luulin, että tämä poika on vastasyntynyt. Suren ikääntymistäni, koska minulla on lyhyt eliniänodote ja noin 15-20 vuoden kuluttua siis viisikymppisenä sairastun oletettavasti huonoista geeneistäni johtuen vakavasti ja se muodostuu sitten kohtalokseni. Ei kuulemma ole väliä, millaista elämää vietän kun on kuitenkin edessä. Geenit kun hallitsee. Mutta ei tuossa mitään, olen hyväksynyt kohtaloni.
Toivotaan että lääketiede olisi tuossa vaiheessa taas paljon kehittyneempi ja saisit 50-vuotiaana ainakin 15-20v elinaikaa lisää!
Siis aggressiivinen syöpä ja vakava verenkierron häiriö uhkaavat. En mm. saa syödä ehkäisypillereitä.
No minä en ole syönyt niitä koskaan, enkä ole suositellut myöskään kenellekään. Kondomi on ihan hyvä ehkäisy keino.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää (naisena) tehdä lapsia yli nelikymppisenä?
Siksi koska jos niitä haluaa silloinkin?
Kato mun mies on mua 4v nuorempi, joten kuopuksen syntyessä hän oli 38-vuotias ja ollessaan 37-vuotias, kun olin itse 41 niin hän ehdotti mulle että tehtäisiinkö vielä yksi, niin oisko mun pitäny kieltäytyä vaan ihan sen takia et oon 40+ kun kuitenkin itse vielä myös lasta halusin?
Jep!
Taisin lukea aloituksen huonosti, sillä luulin, että tämä poika on vastasyntynyt. Suren ikääntymistäni, koska minulla on lyhyt eliniänodote ja noin 15-20 vuoden kuluttua siis viisikymppisenä sairastun oletettavasti huonoista geeneistäni johtuen vakavasti ja se muodostuu sitten kohtalokseni. Ei kuulemma ole väliä, millaista elämää vietän kun on kuitenkin edessä. Geenit kun hallitsee. Mutta ei tuossa mitään, olen hyväksynyt kohtaloni.