Uuvun herkästi sosiaalisuudesta
En jaksa paljoa yhtään olla sosiaalinen ihminen ja väsyn nopeasti jos täytyy olla jotenkin skarppina ja keskustella. Tietysti lapsimurut vie aikaa ja yötkin ovat mitä ovat.
Äänetkin ottavat usein korviin.
Muita?
Kommentit (3)
Vierailija kirjoitti:
Minä olen myös. Ja luultavasti meitä on vaikka kuinka paljon, introverttejähän on arvion mukaan noin kolmasosa ihmisistä, ja introverteille uupuminen sosiaalisista tilanteista on tavallista.
Aha sillä on nimikin. Onko vaarallistakin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen myös. Ja luultavasti meitä on vaikka kuinka paljon, introverttejähän on arvion mukaan noin kolmasosa ihmisistä, ja introverteille uupuminen sosiaalisista tilanteista on tavallista.
Aha sillä on nimikin. Onko vaarallistakin?
Ei ole tosiaan. Tuo jakohan on ekstrovertti-introvertti, ja ihmiset kuuluvat tuolla asteikolla johonkin, kaikki ei toki kumpaankaan ääripäähän. Ekstrovertti on sellainen sosiaalinen ihminen, joka saa voimaa sosiaalisesta kanssakäymisestä, ja taas alkaa helposti pitkästyä ja väsyä yksinolosta. Introvertilla asia on toisin päin, hän saa voimiaa rauhasta ja yksinolosta, ja joutuu kuluttamaan sitä aina kun on sosiaalisessa kanssakäymisessä. Muut kuin ääri-introvertit kyllä tykkäävätkin silloin tällöin mieleisestään sosiaalisuudesta, mutta silti vaikka tykkäisivät, kaipaavat sen jälkeen aikaa rauhassa ja yksin.
Introvertithän on nykymaailmassa helposti halveksittuja, koska heitä pidetään ujoina, outoina "nyhjäleinä". Mutta introverteilläkin on vahvuutensa, esim. on todettu että keskimäärin introverttityypeillä on korkeampi älykkyysosamäärä ja enemmän luovuutta kuin ekstroverteillä. Hyvin monet nerot ja huippuasiantuntijat on introverttejä, sillä neronleimaukset syntyy usein yksikseen pohdiskellessa, eikä bileissä ja harrastuksissa liihottaessa.
Minä olen myös. Ja luultavasti meitä on vaikka kuinka paljon, introverttejähän on arvion mukaan noin kolmasosa ihmisistä, ja introverteille uupuminen sosiaalisista tilanteista on tavallista.