Lue keskustelun säännöt.
Minkä kokoisena "havahtuisit" ylipainoon?
12.01.2016 |
Kerro myös pituutesi.
Itse havahduin 73-kiloisena, että olenpas pullea. Naamassa oli läskiä niin paljon, että kaksoisleuka alkoi näkyä. Päätin alkaa laskea kaloreita suuntaa antavasti, ja nyt puolitoista vuotta myöhemmin mittani ovat 170/59.
Kommentit (59)
Kun koon 46 housuista ei enää mennyt nappi kiinni, jouduin ostamaan kokoa 48. Tarkotus on laihduttaa takaisin kokoon 40-42. Rankka urakka. Lihoin masentuneena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli tapana käydä päivittäin vaa'alla joten huomasin joka ikisen gramman siitä lähes 40 kilosta mitä lihoin takavuosina. Edelleenkin tiedän varsin hyvin kuinka paljon painan.
Mittasin vyötäröni ympäryksen pitkästä aikaa, ensimmäisen kerran vuosiin. Se oli aina ollut "jonkin verran alle 70 cm" ja mitatessani se olikin lähellä 80 senttiä. Laihdutin reilut 10 kiloa ja vy on taas minulle turvallisella alueella, eli alle 70 cm.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun olin 160/70.
Siis olin kärsinyt painokompleksista jo aiemmin ja pitänyt itseäni lihavana, tuossa vaiheessa pakotin itseni laihduttamaan 57-kiloiseksi, mihin olin enemmän kuin tyytyväinen.
Olisi mielenkiintoista tietää ketjuun vastanneiden ikä.
Itse en varmaan pääse painoon, jossa olin parikymppisenä. Muistan, kun olin kauhuissani, kun olin mitoissa 160/52.
Nyt olen viisikymppinen, ja viisi vuotta sitten järkytyin, kun painoin 74. Nyt painan 66, ja koen itseni pullukaksi, tavoite on 62. Haaveissa kyllä on jatkuvasti 58 kg.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Havahduin, kun olin lähemmäs 70 kg (pituuteni 157 cm). Nyt paino on noin 58 kg ja tavoitteena pudottaa vielä sinne noin 54 kg:n.
Viime kesällä havahduin yhtäkkiä siihen, että olin 163/64. Rankka kevät oli takana ja tuli sitten syötyä sen mukaisesti. Oli outoa olla yhtäkkiä selkeemmin pyöreä naamasta ja vatsasta varsinkin. Vuosia painoni on liikkunut jossakin 54-57 kilossa ja tällä hetkellä vaaka näyttää 58. Tuntuu paremmalta. Ikää on 26 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 158 pitkä ja urheiluvuosinani olin luonnollisesti erittäin hyvässä kunnossa ja painoin n. 52kg. Lopetettuani kilpaurheilun 16-vuotiaana, alkoi taistelu painoni kanssa. Koska olin nuori ja tottunut, että voi syödä mitä vaan, koska lajini oli niin rankka, jatkoin samalla syömismallilla ja painoni nousi n. 65kiloon. Sen seurauksena sairastuin ensin ortoreksiaan joka pikkuhiljaa muuttui anoreksiaksi. Alimmillani painoin n. 37kiloa. Seuraavaksi kuvaan astui ahmiminen ja painoni nousi 50kiloon. Sitten alkoi tervehtyminen ja painoni nousi vielä 5kiloa. Vielä viime kesän alussa painoin n. 58 kiloa mutta kesän jälkeen havahduin, että vatteet eivät istu enää ja punnitsin itseni pitkästä aikaa ja vaaka näytti 62 kg. Oli se pieni järkytys mutta ei kumminkaan yllätys kun mietti miten olin kesäni viettänyt juhlien ja syöden kaikkea roskaa. Nyt tavoite palata siihen 55 kiloon. Tsemppiä muillekkin kilojen kanssa kamppaileville!
Vierailija kirjoitti:
Ylipainoiset usein väittävät, että heidän hoikat kaverinsa voivat syödä mitä tahansa ja kuinka paljon tahansa lihomatta. Kuitenkin tästä keskustelusta huomaa, että normaalipainoiset tarkkailevat painoaan ja eivät päästä itseään lihomaan useita kiloja.
Totta, mutta esim. minä en tarkkaile painoani millään lailla enkä edes omista vaakaa. Vain lääkärissä saan muistutuksen alipainostani. Syön kuitenkin oikeasti isoja määriä lihomatta enkä liiku. Ei sillä että olisin varsinaisesti ylpeä epäterveellisestä elämäntavastani - yritän parantaa tilannetta ja nyt olen sentään lopettanut Mäkkärillä käymisen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 30-vuotias nainen, 166 cm ja paino vaihdellut aikuisiällä 49-57 kilon välillä. Nyt n. 55kg. 60kg on minulle raja, jota en halua koskaan ylittää.
29 v, 170/67. Painoin kuopuksen syntymän jälkeen 84 kg. Oli erittäin läski olo ja toivoton urakka edessä. Nyt vuoden kuluttua olen tyytyväinen painooni. 70 kg on minulle ehdoton läskiraja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Havahduin kun olin lomalla meren äärellä ja ymmärsin, mitä valaat puhuvat. Kyselin asiasta ja paljastui, että valtaosa suominaisista ymmärtää ryhistä!
Olen itse 161 cm pitkä, normaalisti paino välillä 54-57 kg. Nyt olen kuitenkin vaihtarisyksyn aikana lihonut lähemmäs kymmenen kiloa, ja BMI huitelee juuri ylipainoisen rajamailla. Olin jonkinlaista lihomista odottanut, mutta tämä vaatteiden kireys ja levenneet posket tulivat kyllä järkytyksenä. Todella ruma ja tukala olo, nyt keväällä aion pitää kovan dieetin.
Olen nyt 173 cm/69 kg. Jos 70 menee rikki, alan varmasti itkeä, vaikka kyseessä on vain kilon ero. Uudelle kymmenluvulle en anna painoni nousta, vaan tavoitteena on noin kymmenen kilon karistus. Tavoitemitoissani olen ollutkin ja oli tosi hyvä fiilis. Löhöily ja mässäily näkyy vaa'assa, vaatteiden kiristyksenä ja turpeana ulkonäkönä :( Ei tee mieli katsoa kuvia, joissa on...
Mutta eiköhän me kaikki tiputtelijat päästä tavoitteisiimme :) Tsemppiä!
Eli av-mamma on MAX 70kg. Just just.
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ollut hoikka 167cm 53-55kg joten kyllä heti kun paino nousi 59 kiloon niin huomasin. Sen lisäksi että paino näkyi valokuvissa niin puolet vaatteista ei enää mahtunut päälle. Miten esim juuri vaatekoon kasvua voi olla huomaamatta?
Mulla ihan sama! Vaattet näytti erilaiselta päällä ja valokuvista vasta havahtui. Koko ikänsä kun on muuten ollut hoikka, niin tuudittautuu vaarallisesti siihen turvallisuuden ja tyytyväisyyden tunteeseen eikä tajua heti lihomistaan. Mä 165cm ja 58kg (lihasten kanssa - 54kg olisi ilman salilla huhkimista) on ihanteeni ja "normaali" painoni. 64kg on korkein painoni koskaan ja silloin olin kyllä myös tosi onneton. Kyllä sen vaan tietää, milloin on parhaimmillaan, siis peilikuvahan sen loppupeleissä kertoo, mutta paino antaa hyvää osviittaa, vaikka ennen en siihen uskonutkaan..
Mä havahduin vasta kun olin 165 cm/päälle 80 kg.
Olen siis teini-iässä ja opiskeluaikaankin ollut ihan hoikka/normaalipainoinen (165 cm ja alle 60 kg) ja lihonnut vähitellen 2-3 kg/vuosi -tahtia. Ruumiinkuvani on kuitenkin aina ollut ihan pielessä, olen aina ajatellut olevani "läski" ja yrittänyt laihduttaa jne. Niinpä tuo paino kertyi ikäänkuin salakavalasti vuosien varrella: Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, peilikuva on omaan silmään näyttänyt aina ihan samalta, ainoastaan vaaka on näyttänyt rumia lukemia ja koska en moneen vuoteen edes omistanut vaakaa, en tosiaan huomannut tuota 70 > 80 kg lihomista kuin jälkikäteen :) Eli näinkin voi käydä! Valokuvista kyllä huomaa nyt sen 25 kg eron, mutta edelleenkin peilistä mua katsoo se samankokoinen ihminen kuin aina ennenkin, jolla on ne samat "muutama kilo ylimääräistä" kuin silloin 57-kiloisenakin.
Vaatekoko on toki muuttunut vuosien varrella, mutta sen verran hitaasti eikä ehkä niin paljon kuin voisi kuvitella (olen kapeaharteinen ja päärynävartaloinen ja kilot kertyvät tosi tasaisesti) ettei sekään herättänyt kuin noin myöhään.