Pikkutyttö tuli juttelemaan minulle kun olin töissä kaupassani
Pieni noin 4-5-vuotias tyttö tuli sisälle pieneen kauppaani (kauppakeskuksessa) ja katseli ihmeissään ympärilleen. Huomasin, että tytön äiti puhuu puhelimessa kaupan ulkopuolella joten en sen kummemmin asiaa ihmetellyt. Tyttö tutkiskeli kaupan tavaroita ja tuli sitten aika nopeaan siihen myyntitiskin luokse juttelemaan. Tytöllä oli sylissään pieni pehmoinen pupupehmolelu. Kertoi että tää pupu on todella ihanan pehmeä ja tosi ihana muutenkin. Aloin sitten siinä jutustelemaan tytön kanssa ja kysyin lisää tuosta pupusta. Tyttö sanoi, että sai pupun juuri äsken ja nyt on menossa yhteen paikkaan pariksi päiväksi. Siellä on kuulemma muitakin lapsia ja leluja ja sinne on kiva mennä kun niitä molempia löytyy. Ja oli saanut pupun itselleen unileluksi niin ei pelota niin paljoa.
Kysyin sitten, että onko se jokin sukulainen vai kaveri kenelle on menossa. Tyttö vastasi saman tien yhtään epäröimättä että ei ole kumpikaan, se on vaan sellainen paikka mihin hän menee kun äidin pitää saada omat asiat kuntoon. Oikeastaan heti tämän jälkeen äiti tuli kaupan ovelle sanomaan tytölleen että nyt lähdetään. Tuli jotenkin todella surullinen olo. Vaikka enhän minä voi tietää mistä on kyse. Tyttö oli vaan selvästi niin mielissään kun sai puhua minun kanssa. Ja se avoimuus tuosta asiasta yllätti kanssa. Toki lapsethan ovat tunnettuja "möläyttelystään", mutta silti tuntui jotenkin pahalta.
Kommentit (25)
Vaikka surullista, niin oon kyllä onnellinen jokaisesta, joka ymmärtää ajoissa hakea apua, jotta joku päivä saisi asiansa järjestykseen. Vaikka se tarkoittaisi eroa lapsista yms. Mieluummin traumat erosta, kuin bussin alle loppunut elämä. Ja mieluummin myös vielä muistot "hyväkuntoisesta" vanhemmasta, kuin viimeiseen asti taistelleista, joka ei enää kuitenkaan ole jaksanut oikeasti hoitaa lapsiaan ja itseään.
Suotta murehdit. Tyttö on varmaan menossa tukiperheen luokse.
Ap jatkaa.
Sitä jotenkin kuvittelee, että pystyy muka päällepäin näkemään ihmisistä millainen tilanne heillä on. Tämä äiti ei kuitenkaan vaikuttanut millään tavalla esim. tän palstan kehittämältä mielikuvalta "wt-mamma". Nopeasti nähtynä tyylikäs, noin 30-35-vuotias kaunis nainen.
Ja edelleen, en tietysti voi tietää, mikä tuossa oli taustalla, voihan olla että tyttö puhui ihan höpöjä päähänsäkin. Mutta vaikutti niin vilpittömältä, että vaistomaisesti uskoin.
Ap ne asiat voi olla mitä tahansa. Vaikka sairauden hoitoa.
mutta onhan tuo ''saada asiat kuntoon'' aikas laaja ilmaus. ensimmäisenä tulee mieleen mt-ongelmat, mutta voihan se olla paljon muutakin.
Minkä "tilanteen" sä ap nyt lapsen kertomuksen perusteella kuvittelet tällä perheellä olevan?
Ehkä se tytön kanssa ollut nainen olikin hänen saattajansa, kuten sosiaalityöntekijä, perheystävä tai sukulainen; joka tapauksessa hyvä että perhe saa apua.
Rohkea tyttö. Minä olisin ollut tuon ikäisenä aivan paniikissa jos olisin joutunut eroon äidistäni.
Siis kertooko vanhemmat ihan yleisesti lapsilleen ongelmista... Esim. terveys (jos ei ole ihan saattohoidossa), raha, mt-ongelmista, suhdeongelmista tai ongelmista työpaikoilla? Mulla ei ainakaan ollut koko lapsuuteni aikana mitään hajua mistään ongelmista kun vanhemmat eivät sellaisista puhuneet halaistua sanaa.
Vierailija kirjoitti:
Minkä "tilanteen" sä ap nyt lapsen kertomuksen perusteella kuvittelet tällä perheellä olevan?
Voihan se olla mikä vaan. Nyt kun tarkemmin muistelen niin tytön tarkat sanat olivat että "kunnes äiti saa asiat järjestykseen". Voihan tuo siis olla vaikka muutto tai jokin muu vastaava normaali juttu. En vaan ole koskaan ollut vastaavassa tilanteessa että täysin tuntematon pikkutyttö tulisi minulle mistään spontaanisti avautumaan. Toki, minähän se olin joka kysyi kenen luokse menee, mutta kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
mutta onhan tuo ''saada asiat kuntoon'' aikas laaja ilmaus. ensimmäisenä tulee mieleen mt-ongelmat, mutta voihan se olla paljon muutakin.
miksi alapeukku? miksei kyse voisi olla vaikka jostakin vaikeasta tapahtumasta, esim. jos äiti on menettänyt jonkun läheisen ihmisen ja tuntuu raskaalta huolehtia vielä lapsestakin? kun tyttökin sanoi että ''pari päivää''. tuskin parissa päivässä hoidetaan mitään masennusta.
Ja tietty joo, enhän minä tiedä oliko se nainen tytön äiti. Ei tullut missään vaiheessa esiin, oletin vain.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Siis kertooko vanhemmat ihan yleisesti lapsilleen ongelmista... Esim. terveys (jos ei ole ihan saattohoidossa), raha, mt-ongelmista, suhdeongelmista tai ongelmista työpaikoilla? Mulla ei ainakaan ollut koko lapsuuteni aikana mitään hajua mistään ongelmista kun vanhemmat eivät sellaisista puhuneet halaistua sanaa.
No ehkä sulle olis jotain pitäny mainita, jos olisit joutunut pois kotoasi pidemmäksi ajaksi? Ei kai tuolle pikkutytöllekään sen kummemmin oltu asioita valaistu, kunhan oltiin sanottu, että äidin pitää saada asiansa kuntoon...
En tiedä. Voi olla ihan joku normaali asiakin kuten muutto tai sitten hoitopaikkaan vienti jos kyseessä on yh tai perhe, jossa ei ole hoitajaa lapselle kun vanhempien pitää käydä jossain. Jos tyttö oli 4-5 vuotias niin ei välttämättä täysin ymmärrä jos käydään välillä jossain vanhemmalla tai kaukaisemmalla sukulaisella että missä ollaan ja kenen luona.
Tietenkin voi olla muitakin asioita, kuten sijoitus tai tukiperhe kyseessä. Luulisi kuitenkin että olisi osannut hieman enemmän kertoa ainakin jos ei olisi menossa täysin uuteen paikkaan. Ainakin tukiperheet ovat melko kodinomaisia, joten luulisi että lapsi olisi sanonut että äidin ystävälle, hoitajalle tms. vai kerrotaanko sitten lapselle että kyseessä on tosiaan juuri tukiperhe johon on menossa sosiaalisista syistä?!
Tytön olemus oli hyvin lapsenomainen koko muun keskustelun ja kaupassa olon ajan. Kun sanoi että menee sinne paikkaan niin näytti ja kuulosti yhtäkkiä paljon vanhemmalta kuin oli. Se vaan tuli niin selkeästi ja yhtenäisenä lauseena poiketen siitä kun puhuimme esim. siitä pupusta. Ehkä juuri siksi tuntui pahalta keskustelun jälkeen.
Ap
En tekisi turhan isoja olettamia vielä tuon keskustelun pohjalta.
Ehkäpä kyseessä oli yksinhuoltaja-äippä, joka on juuri muuttanut kaupunkiin jossa sukulaisia ei ole. Tai sitten mies on joku projektipäällikkö, joka on työkomennuksella ulkomailla kuukausia kerrallaan. Nainen itse on jatko-opiskelija eli tohtorikoulutettava, jonka tarttee valmistautua seminaariin pari päivää Tukholman yliopistossa opettavan tutorinsa ohjauksessa. Siksi tyttö menee perhepäivähoitoon, jossa on muitakin lapsia. Paitsi että ne muut ei ole yötä, siksi unilelu.
Miksei?
Asia selvästi mietityttää häntä paljon ja halusi jutella. Itsekin muista lapsena kun olin huolissani jostakin niin höpisin kaikille ja kaikkialla jotakin asiaan liittyvää.