Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
heikot etsii toisesta ihmisestä puolikastaan
08.01.2016 |
Kun totuus on se, että sä olet niin yksin kuin olla ja voi maailmassa. Sä synnyt ja sä kuolet, vain sä olet sä ja vain sä voit olla kokonainen ihminen itsessäsi. Kun kokee näin, voi toinen ihminen olla sun ystäväsi ja sä voit olla sille, mutta ei se osa sua ole koskaan.En ole sellasille kateellinen
Kommentit (9)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sulla on sun elämänfilosofia ja mulla mun. Jutskataan uudestaan sitten kuolinvuoteella.
Kaikki aikanaan eli kasvamassahan täällä ollaan ystävä kallis :) Osaaminen lisääntyy vähitellen, ei kukaan oo seppä syntyessään. Kuulostat vähäsen kitkerältä... ettet vain olisi sairastunut vahvuuteen?
Vierailija kirjoitti:
Sulla on sun elämänfilosofia ja mulla mun. Jutskataan uudestaan sitten kuolinvuoteella.
:D tehään näin ap
Vierailija kirjoitti:
Ooooo kun olet vahva. Me heikot ihaillaan sua!!!!
Mäkin moetin, mitä vahvaa tuossa on? Miksi pitäisi olla yksin? Eniten mietin sitä, miksi pitää elää jonkun kanssa, jos ei koe jotenkin olevansa yhtä hänen kanssaan? Sinä siellä ja minä täällä, samantienhän siinä voikin sitten panna kannat vastakkain ja alkaa kävellä.
Ehkä mä sitten sidon miestäni kun asun hänen kanssaan, mutta ei se ole miestä haitannut. Hän ei silti ole heikko, vaan päinvastoin vahva, kun minua jaksaa. Hän oli kuitenkin elänyt yli puolet elämästään yksin, kun tavattiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä lataa akkuni ollessani yksin, nautin ajoittaisista yksinolon hetkistä, tarvitsen sitä. Mutta tarvitsen myös miestäni, kaipaan hänen seuraansa, hän on minun kylkiluuni, sydäntäni lähelllä. Ollaan oltu naimisissa yli 10 vuotta, ja olen hänestä seksuaalisesti riippuvainen, ja henkisesti kaipaan jakaa elämäni hänen kanssaan, sanon sitä rakkaudeksi en heikkoudeksi.
Ensin pitää osata olla onnellinen yksin, ennen kuin kykenee olemaan onnellinen toisten kanssa. Aivan liian paljon on olemassa näitä riippuvuussuhteita, joissa ollaan toisten kanssa siksi, kun ei uskalleta olla yksin.
Jokainen ollaan omanlaisiamme, toiset tarvitsee enemmän omaa aikaa, kuin toiset. Se, että osaa olla itsekseen, on merkki henkisestä ja emotionaalisesta kypsyydestä. Itse on omat tarpeet täytettävä, niitä ei voi vaatia toista täyttämään, ellei ole pieni lapsi vailla vanhempiensa hoivaa ja suojaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä osaan olla kaikista parhaiten ilmeisesti yksikseni. Sosiaalinen en osaa olla, tulen siinä helposti ylikuormitetuksi ja satutetuksi. Mutta kärsin tilanteestani aina välillä, koska kuitenkaan kaipaan seuraa, hyvistä ihmissuhteista. Mutta niitä en ole vielä koskaan kyennyt luomaan, johtunee varmaan lapsuuteni häiriintyneistä kiintymyssuhteista vanhempiini. Mutta olen myös onnellinen yksin, monestikin.
Alue: Aihe vapaa
Olen nykyään sinkku ja viihdyn niin. En silti ole yksinäinen. Kenenkään ei myöskään tarvitse olla osa minua, riittää, että ovat osa elämääni.