Vahvat ihmiset kylvävät iloa ympärilleen, heikot surua
Vahvoilla ihmisillä on itsetunto kunnossa ja siksi pystyvät kehumaan vaivatta muita ihmisiä ja olemaan avuksi muille. He ymmärtävät, että tällä tavalla elämä on kaikille mukavaa.
Heikoilla taas ei ole, ja omasta pahasta olosta kumpuavat ilkeydet toisia kohtaan. He etsivät jatkuvasti itsestään jotain parannettavaa ja sisäisesti ruoskivat itseään. Tämä johtaa katkeruuteen. Samat ihmiset myös ylianalysoivat kaikkea ja ovat mustavalkoisia. Näille ominaista on myös "hyökkäys on paras puolustus"-asenne. Saattavat hyökätä myös silloin, kun varsinaista loukkausta ei ole tapahtunut.
Hyvä uutinen on, että ihminen voi tehdä itsestään vahvan halutessaan.
Kommentit (6)
Jaa, noinkohan olis... Mun mielestä se on kyllä ihan päinvastoin...
Ihan reaalimaailmassa yhteiset ilkeilyt muita ihmisiä kohtaan sitovat ihmisiä yhteen.
En nyt sanoisi ihan noin. On totta, että ainakin itselläni silloin, kun on asiat suunnilleen kunnossa ja siinä mielessä elämä vakaammalla pohjalla, jaksaa olla muita kohtaan kivempi. Eli yksilötasolla varmaan niin, että mitä vahvempi oma mielenterveys on, sen helpompi on tuoda iloa muille ihmisille. Mutta ei vieraasta ihmisestä voi paljon päätellä tämän vahvuutta pelkästään sillä perusteella, millainen olo itselle on tullut kohtaamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Itsestään paranneltavan etsiminen ei ole heikkoutta, päinvastoin.
Tieto siitä että voi itse olla entistä parempi ja paremmuuden tavoittelu on ehkä suurin vahvuus mitä ihmisellä voi olla.
En suinkaan tarkoittanut tätä, tämähän on erittäin hyvä asia! Tarkoitin tarpeetonta itseruoskintaa ja itseinhossa rypemistä.
AP
Itsestään paranneltavan etsiminen ei ole heikkoutta, päinvastoin.
Tieto siitä että voi itse olla entistä parempi ja paremmuuden tavoittelu on ehkä suurin vahvuus mitä ihmisellä voi olla.