Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapsen hankkiminen masentuneena
07.01.2016 |
Vielä puoli vuotta sitten halusimme molemmat kovasti lasta ja aloimme yrittää. Nyt syksyn aikana olen sairastunut masennukseen, kyllästynyt elämääni ja vaipunut epätoivoon ja apatiaan. Mikään ei huvita.
Vauvakuumeeni on tipo tiessään koska pelottaa vastuu lapsesta ja se että sitten olen "kahlittu" kohtalooni ainakin 18 vuodeksi. En voisi enää vain lähteä etsimään uutta elämää. Mies on sitä mieltä että jos psyykeni ei kestä äitiyttä niin hän hoitaa lapsen (ja minut). Hän on terve ja vahva ihminen. Hän myös on sitä mieltä että ehkä lapsen saaminen toisi elämääni toivomaani muutosta ja uutta sisältöä.
Mielestäni aika iso riski.
Mitä mieltä olette.
Kommentit (4)
Samaa mieltä kuin edellinen, hoida itsesi ensin terveeksi. Ehdit hankkia lapsia myöhemminkin jos siltä tuntuu. Ja jos sinusta vielä kaiken lisäksi tuntuu nyt siltä et halua olla kahlittu 18 vuodeksi, niin sitten et missään nimessä hanki nyt lasta. Moni tervekin sairastuu masennukseen synnytyksen jälkeen, joten ei masentuneen kannata ryhtyä masentuneena lastenhankintaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Raskaus ja synnytys sekä pikkulapsiaika ei ole masentuneelle sirkushuveja. Sitä kun se ei ole monelle ns. terveellekään. Miksi tietentahtoen lähteä venettä keikuttamaan juuri nyt? Hoida ensin itsesi kuntoon. Mikä sinut muuten sairastutti?
No jotenkin tuntuu että jos ei nyt niin sitten ei koskaan. Vaikken ole vielä yli-ikäinen. Mutta en tästä varmaan koskaan paremmin voivaksi muutu, jos ja kun asiat pysyvät ennallaan. En voi hoitaa itseäni kuntoon, en yhtään keksi mikä elämästäni tekisi parempaa:/ Elämä se minut sairastutti, kun oli aikaa mietiskellä niin tajusin että tässä ei ole mitään järkeä.
Masennuksen hoitaminen ei välttämättä käy käden käänteessä, joten itsensä terveeksi hoitaminen ei ehkä onnistu hedelmällisten vuosien puitteissa. Sairaana ei kuitenkaan lapsia mielestäni kannata hankkia, se ei ole hyväksi kenellekään.
Olen itse 30-vuotias ja joutunut aloittamaan lääkityksen uudelleen, vaikka olin olevinani "terve". Vain lääkitys tekee minut terveeksi, enkä usko ihmeellisesti parantuvani seuraavan kymmenen (hedelmällisen) vuoden aikana. Lääkityksellä olisin täysin kelpo ja pätevä äiti, versus sairaana olen haudan partaalla roikkuva kasa surullista nahkaa ja läskiä. Mielialalääkkeitä ei kuitenkaan suositella syötäväksi raskauden ja imetyksen aikana, joten asia on minun kohdaltani sitä myöten selvä.
Jos olet alle nelikymppinen, sanoisin, että odota.
Alue: Aihe vapaa
Raskaus ja synnytys sekä pikkulapsiaika ei ole masentuneelle sirkushuveja. Sitä kun se ei ole monelle ns. terveellekään. Miksi tietentahtoen lähteä venettä keikuttamaan juuri nyt? Hoida ensin itsesi kuntoon. Mikä sinut muuten sairastutti?