menenkö "hukkaan" jos menen amikseen, vaikka olisin riittävän älykäs yliopistoon?

Moni korkeasti koulutettu menee, tai saattaa mennä hukkaan tahtomattaan, koska ei pääse näyttämään kykyjään ja osaamistaan, vaan päätyy työttömäksi monen muun työttömän maisterin ja muun ns. korkeakoulutetun joukkoon.  Anteeksi edellinen ei vastannut kysymykseen.

Minusta opiskelupaikan valinnalla amiksen ja yliopiston - välillä ei ole kyse sen todistamisesta tai näyttämisestä, että onko tai eikö ole älykäs. 

En usko, että menisit hukkaan valitsemalla kumman tahansa. Sen sijaan hukkaan saatat mennä jos jäät odottamaan, että jostain taivaista tippuisi suuri inspiraatio ja tulinen motivaatio, joka piiskaa sinusta hetkessä arvostutun ja kunnioitetun sankarin. Hukkaan saatat joutua myös, jos käytät hirmuisesti energiaa muiden arvosteluun ja siihen, että länkytät, kuinka sinua ja sinun osaamistasi ja viisauttasi ei arvosteta.

Epäonnistumista ei kannata pelätä. Olennaisempaa on se, mitä teet jos koet epäonnistumisen jälkeen; Jos kaadut niin jäätkö maahan makaamaan vai nousetko tai edes yritätkö nousta ylös ja pyrit jatkamaan matkaa ja yrittää uudestaaan.   

"Menet. Mä hain lukion jälkeen amikseen kun oli kaksi kiinnostavaa alaa ja toista pystyi opiskeleen amiksessa ja lukiopohjaisella se oli 2 vuotinen perustutkinto. Se oli ihan pelleilyä koko homma, vaivaa ei tarvinnut nähdä juuri yhtään minkään eteen ja kolmosia sateli, ei mitään haastetta ja järkeä ei juuri tarvinnut käyttää kun opet tarkisti jokaisen työvaiheen ja kertoi mitä seuraavaksi. Alasta tykkään yhä (vaatetusala), mutta kouluna amis oli ihan lastentarha. Nyt opiskelen sitä toista kiinnostavaa yliopistossa ja tää on ihanaa, kun saa oikeasti käyttää aivojaan ja on sopivasti haastettanäissä opinnoissa. Todella palkitsevaa. Opiskelen luokanopettajaksi ja luultavasti otan sivuaineeksi vielä vähän käsityötä niin saan sen amistutkinnonkin hyödynnettyä kässänopen pätevyyteen sitten."

- Kai tuo hieman myös vaihtelee, että mitä alaa ammattikoulussa haluaa ja aikoo opiskella ja millaiset opiskelukaverit sattuu ympärille...  - Vain pari pointtia nyt esille nostaneena

Kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Menet. Teet aikasi työtä jota tiedät tekeväsi minimivaivalla ja toisaalta samalla tiedät että kykenisit paljon enempäänkin. Ehkä kolmekymppiä ylitettyäsi pyrit yliopistoon kun kyllästyt siihen että edessä olisi vielä 30+ vuotta sitä tylsää suorittamista.

Näin käy aika monelle joka nuorempana on vakuuttunut siitä että ei ole lukumiehiä/naisia ja että ei edes pystyisi opiskelemaan.

Kummallinen oletus, että amiksen kautta päätyisi automaattisesti alisuoriutumaan johonkin kuolettavan tylsään rutiinihommaan. Itse olen amisdatanomi ja amk-inssi, joka olisi halutessaan päässyt yliopistoon tietotekniikkaa lukemaan pelkällä yo-todistuksella ja tällä hetkellä erittäin mielenkiintoisessa ja haastavassa työssä, jossa olen kansainvälisestikin niin kova tekijä, että työtarjouksia tulee tuttujen ja linkedinin kautta lähes viikottain ympäri maailman. Mitään kouluksestani johtuvaa "lasikattoa", joka typistäisi urani 30 vuoden tylsään suorittamiseen tulevaisuudessa ei ole myöskään näköpiirissä. Matematiikan osaamistani kävin kyllä avoimessa yliopistossa laajentamassa, koska siitä on työssäni hyötyä.

Vierailija kirjoitti:

Jos hyödynnät tuon analyyttisen ajattelun amiksessa, pääset helposti pitkälle. Sinunlaisia joilla on käytäntö hallussa ja analyyttinen ajattelukyky, tarvitaan työnjohtajiksi ja kun homman hoitaa hyvin pääsee nopeasti ylenemään. Ellei sellaiseen firmaan päädy töihin jossa on aina tehty tietyllä tavalla ja tehdään jatkossakin ja uudistuksia ehdottavat savustetaan pois.

Missä todellisuudessa johtajaksi pääsee amiksen papereilla?

Itse suosittelen lukioa, paitsi jos sinua kiinnostaa selkeästi joku tietty linja amiksessa, ja on kiire työelämään. Korkeakouluihin ja yliopistoihin on kuitenkin vaikeampi amispohjalta päästä. Lukio ei ainakaan sulje yhtään ovea.

Ammattikorkeakouluun ja lue vaikka inssiksi.

Yliopiston jälkeen Suomessa olisi todennäköisesti yksi ylikoulutettu alisuoriutuja lisää.

Täällä ois yks halukas vaihtamaan alaa... Pohjalla yo tutkinto sekä amk-tutkinto sos.terveys-alalta. Taloushallinto kiinnostaisi. Nyt arvon merkonomin ja tradenomin välillä, koska pienet lapset ja tradenomi koulutus 100km päässä, merkonomiksi vois opiskella kotikaupungissa. Kotiäitiyden jälkeen voisin siis päästä mahdollisesti opiskelee ansiosidonnaisella, jos siis antaavat....

Todennnäköisesti koulutus menee korkeakoulutus menee hukkaan jos olet nainen eli mars amikseen vaan!

.....

Ma me mo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos hyödynnät tuon analyyttisen ajattelun amiksessa, pääset helposti pitkälle. Sinunlaisia joilla on käytäntö hallussa ja analyyttinen ajattelukyky, tarvitaan työnjohtajiksi ja kun homman hoitaa hyvin pääsee nopeasti ylenemään. Ellei sellaiseen firmaan päädy töihin jossa on aina tehty tietyllä tavalla ja tehdään jatkossakin ja uudistuksia ehdottavat savustetaan pois.

Missä todellisuudessa johtajaksi pääsee amiksen papereilla?

Itse suosittelen lukioa, paitsi jos sinua kiinnostaa selkeästi joku tietty linja amiksessa, ja on kiire työelämään. Korkeakouluihin ja yliopistoihin on kuitenkin vaikeampi amispohjalta päästä. Lukio ei ainakaan sulje yhtään ovea.

Yliopistoon on lukio parempi reitti (edellyttäen tietysti, että arvosanat ovat hyviä tai kiitettäviä), mutta AMK:hon aikovien olisi monesti järkevämpää suorittaa ensiksi saman alan amistutkinto.