Miksi armeijassa on niin huonot varusteet? (erityisesti kengät)
Veljeni aloitti toissapäivänä palveluksen ja tänään kun oltiin vanhemmillani kylässä niin isä laittoi samalla veljelleni viestiä, ihan yleisesti miten menee, pääseekö viikonlopuksi kotiin jne. Vastaus oli että ei pääse kotiin, hyvin menee mutta jalat hiertymillä. Mikä siinä on että pitää olla noin paskoja kamoja? En ihan oikeesti oo kovinmontaa kertaa kuullut että täällä "normaalimaailmassa" ihmiselle tulis hiertymiä uusista kengistä vaikka käveliskin pitkiä matkoja niissä, poissulkien korko- ja urheilukengät. Miten se voi olla että intissä tulee samantien? Eikä tämä ole siis eka kerta kun kuulen että on ollut jalat rakkuloilla heti kättelyssä?
Kysymys kuuluu siis että mistä ne edes löytää niin huonoja kenkiä? Mä olen koko aikuisikäni kävellyt halvoilla rimpuloilla oli sitten kyse kesä-, juhla-, juoksu-, kaupunki- tai ihan mistä vain kengistä eikä mulla ole ikinä ollut yhtään rakkulaa... Mikä järki siinä on että tommoinen paikka missä tietää että joutuu kävelemään pitkiä matkoja, niin sitten ekana päivänä pitää kaikille alokkaille saada rakkulat jalkaan? Onko tää joku sisukoe? :D Antaisivat vaikka mahdollisuuden alokkaille maksaa 50e hyvistä kengistä ja ne joilla ei ole varaa tai eivät tahdo maksaa, saisivat käyttää käytettyjä. Mutta eihän tossa ole järkeä..
Tää ei nyt ollut ylisuojelevan isosiskon kirjotus (vaikka siltä kuulostikin) vaan järkeä ja realismmia rakastavan ihmisen vuodatus :D
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä poika pakkasi mukaan 8 ! paketillista rakkolaastareita. Niillä samoilla armeijan kengillä kun on kävellyt jo puolenkymmentä miestä, joten ne on muovautuneet ihan erilaisille jaloille. Kun on kunnon laastarit ja kotoa kunnon sukat (kalleimmat mahdolliset vaellussukat), niin pärjää paremmin kuin ne, joille kukaan ei etukäteen kertonut, että suurin osa varusteista ei sovi.
Omilla pojilla ongelmana pieni jalka: kokoa 42 ei löydy yhtä laajaa skaalaa kenkiä kuin kokoa 44 tai 46.
Jossain varuskunnissa sallitaan omat maastokengät, mutta ei aavistustakaan, mikä on se protokolla, jolla ne saa. Tuttava hankki ortopedin lausunnon jostain jalkaviasta ja perusteli sillä omien jalkineiden käytön.
Kyllä mun velikin otti rakkolaastareita reilusti mukaan mutta kun ei niitä oikein voi etukäteen laittaa kun ei voi tietää mistä kohdasta mahdollisesti alkaa hiertämään. Tai sitten pitää hölvätä koko jalat :D Sukista en tiedä millaisia sillä oli mukana, varmaan ihan tavallisia. Tuota tuskin osasi ajatella, en olisi osannut minäkään.
-ap
Sano sille veljellesi, että ottaa mukaan pohjallisia niihin kenkiin. Ne parantaa kummasti käyttömukavuutta. Ja ehdottomasti myös villasukat jalkaan kun maihareita pitää, ei mene sukat niin hiestä märiksi ja kenkä ei hölsky, joten sekin vähentää hiertymiä. Minulla on aina villasukat jalassa tukevammissa kengissä, töissä turvakengissä ehdottomat.
Noh, mammojen mukaan kaikki jotka kritisoivat hiemankin suomen armeijaa ovat automaattisesti vässyköitä, pullamössöjä, maanpettureita jne. Saattaisi olla eri ääni kellossa kun olet valvonut 2 vrk putkeen ja tetsaat -30pakkasasteessa metsässä syömättä kunnolla päiviin
Neuvo veljellesi. Älä nyöritä heti kenkiä ylös asti kiinni vaan nyöritä vaan nilkkaan asti. Peittää sitten housunpuntilla loput. Armeijassa jaetaan villasukkia ja niitä kannattaa käyttää. Tietysti jos on omat vaellussukat niin sekin voi auttaa... Jos kengät ei oo oikean kokoiset niin siihen ei nämä neuvot auta... Minulla on 42 kengät mutta käytän maihareista kokoa 41... Jos rakot tulee varpaiden sivuun tarvii suuremman koon. Jos kantapäähän todennäköisesti pienempi on parempi. Terveisin intissä töissä oleva nainen... :)
Maiharit on nahkaa ja niillä pitää kävellä että ne muotoutuu omaan jalkaan. Itselle ei niillä kengillä rakkoja tullut kun 50km marssilla ja sielläkin vasta viimeisillä kilometreillä. Muutenkin intin tarjoamat varusteet ovat hyviä, se on vaan omasta asenteesta kiinni ja siitä miten siellä pukeutuu kun ei ole äitiä neuvomassa.
Vierailija kirjoitti:
Täytyypä äitinä ostaa rakkolaastareita, hyviä sukkia ostinkin partioaitasta ja omat alusvaatteet kannattaa olla. Parin viikon päästä lomille poika saapuu. Hyvää se tekee armeija pojille. Olisin pettynyt jos olisi mennyt sivariksi.
Monesti armeijassa ennen leirejä puin kalsarit nurinpäin ylleni, että niitten saumat eivät hankaisi, tämän taisi neuvoa meille joku siellä armeijassa. Tuli minullekin hiertymiä siellä, käyttämämme rinkka ei ollut aivan minun malliani vaikka sitä kyllä sai jotenkin säädettyä, ja ensimmäisen paria päivää pidemmän leirin jälkeen alaselässäni oli sellainen vereslihalle hankautunut kohta. Tuon jälkeen sain säädettyä paremmin sen rinkan. M34, RJK:ssa.
Vierailija kirjoitti:
Veljeni aloitti toissapäivänä palveluksen ja tänään kun oltiin vanhemmillani kylässä niin isä laittoi samalla veljelleni viestiä, ihan yleisesti miten menee, pääseekö viikonlopuksi kotiin jne. Vastaus oli että ei pääse kotiin, hyvin menee mutta jalat hiertymillä. Mikä siinä on että pitää olla noin paskoja kamoja? En ihan oikeesti oo kovinmontaa kertaa kuullut että täällä "normaalimaailmassa" ihmiselle tulis hiertymiä uusista kengistä vaikka käveliskin pitkiä matkoja niissä, poissulkien korko- ja urheilukengät. Miten se voi olla että intissä tulee samantien? Eikä tämä ole siis eka kerta kun kuulen että on ollut jalat rakkuloilla heti kättelyssä?
Kysymys kuuluu siis että mistä ne edes löytää niin huonoja kenkiä? Mä olen koko aikuisikäni kävellyt halvoilla rimpuloilla oli sitten kyse kesä-, juhla-, juoksu-, kaupunki- tai ihan mistä vain kengistä eikä mulla ole ikinä ollut yhtään rakkulaa... Mikä järki siinä on että tommoinen paikka missä tietää että joutuu kävelemään pitkiä matkoja, niin sitten ekana päivänä pitää kaikille alokkaille saada rakkulat jalkaan? Onko tää joku sisukoe? :D Antaisivat vaikka mahdollisuuden alokkaille maksaa 50e hyvistä kengistä ja ne joilla ei ole varaa tai eivät tahdo maksaa, saisivat käyttää käytettyjä. Mutta eihän tossa ole järkeä..Tää ei nyt ollut ylisuojelevan isosiskon kirjotus (vaikka siltä kuulostikin) vaan järkeä ja realismmia rakastavan ihmisen vuodatus :D
Veljesi puhuu paskaa. Toisena päivänä ei armeijassa vielä kävellä kuin ruokalaan ja vaihtamaan varusvarastolle kaikki vaatteet sopiviksi. Muuten on pelkkää oppituntia tässä vaiheessa.
Ennen lääkärintarkastuksia ei armeissa tehdä mitään oikeasti kuormittavaa. Ellei vässykkäveljesi sitten ole koko ikäänsä kulkenut jossain kangaskengissä jolloin jalat eivät kestä edes sitä ruokalaan marssimista.
Armeijan maiharit ja Nokian kumisaappaat ovat ihan ok kamaa. Samoilla töppösillä kulkee tuhannet ihmiset ihan siviilissäkin. Maiharitkin maksavat ihan älyttömästi, eli ei ole hinnasta kiinni.
Itse käytän maihareita joka päivä ja pidän tuplasukkia. Kitka menee sukkiin eikä jalkoihin.
Tässäkin huomataan, että jos olisi se ammattiarmeija, niin sen nykyistä pienemmälle joukolla voitaisiin kyllä hankkia ihan ensiluokkaiset nykyaikaiset varusteet niinkuin muidenkin maiden armeijoissa.
Itse kun olin aikanani palveluksessa armeijassa laivastossa, ja silloin meillä ei siellä jalkineita ollut kuin:
1) ihan tavalliset ,oikein perinteiset monot. Niitä käytettiin palveluksessa
pääsääntöisesti yleisjalkineina ja niitä lankattiin ahkerimmin .
2) kumisaappaat, (Nokian mustat, pitkävartiset, joita käytettiin pääasiassa maastokoulutuksessa)
(Kaikki nuo varusteet olivat muuten olleet ties jo kuinka monella käyttäjällä .)
Käyttäjien määrä ja jalkineiden käyttöaste siis huomioiden, ei taatusti maksanut nykysatasta enempää koko setti/käyttäjä .
3) lomajalkineet, jotka olivat lähinnä niiden miesten tavallisten juhlapikkukenkien yksinkertainen
perusmalli
ja
4) ne tennistossut, eli sillä intin virallisella varusnimikekielellä: 'urheilujalkineet' (varusmieskielellä taas ns. 'kusiluistimet')
Sukilla ja pohjallisilla voi vähän auttaa asiaa, kun ottaa tarpeeksi väljät kengät että mahtuu sitten tuunaamaan. Tositilanteessa tietenkin käyttäisi moni omiakin varusteitaan, joten sikäli tuo ammattiarmeijan paremmat varusteet on vähän epäoleellinen huomio.
Ekat pari viikkoa vedetään lenkkareissa, että koko ikänsä himassa pleikkaa hakannu junnu edes tottuu jotenkin kävelemään matkat ruokalalle ja takas. Ite olin tottunu kävelemään pidempiä matkoja jo ennen armeijaa, joten ei marsseilla mulla hitsannu pakarat kiinni tai jalkoja polttanu niinkuin useimmilla ympärillä. Tietenkään yleensä tykinruokaan ei kannata kauhean arvokkaita kamppeita uhrata.
pullamössö veljesi ei vain ole koskaan kävellyt kotitalon ja auton väliä pidemmälle.
Rakkoja tulee vaikka oli mitkä fakiirin kengät kun ei ole tottunut.
No eihän ne varusteet parhaita ole mutta jos ei kestä kävellä niin itse ostin omat pohjalliset ja ainakin missä itse palvelin ja olen nyt töissä oli sallittua käyttää omia maihareita kunhan vain väri oli musta.
On sisukoe. Lisäksi kenkien pitää istua joten kuten, ja ennenkaikkea kestää, käyttäjältä toiselle. Tosipaikan tullen saa toki käyttää vaelluskenkiä, tosin mitä järkeä siinäkään on jos lunta on suurin piirtein metrin nietos. Ja kun sukkia pitäisi mahtua vähintään kunnon vaellussukka ja paksu villasukka, ja jäädä vähän tilaakin ettei tule kylmä.