Spinaalipuudutus tai paracervikaalipuudutus - kokemuksia??
Yritän pähkäillä, mitä puudutuksia mahdollisesti uskaltaisin ottaa synnytyksessä - kipukynnykseni ei ole järin hyvä.
Mutta epiduraalia pelkään, etenkin siksi että ekassa synnytyksessä se vei sitten ponnistustarpeen kokonaan ja päädyttiin imukuppisynnytykseen. Ja se laitteissa kiinni oleminenkin vähän häiritsee.
(Toka synnytys oli muistaakseni ilman ihmeempiä puudutuksia mutta enhän voi taas tietää miten tämä kolmas menee joten kaikkeen varauduttava - edellisistäkin on pitkä aika).
Pelkopolin kätilö suositteli mulle, että olisi hyvä USKALTAA käyttää kivunlievityksiä tarpeen mukaan, koska muuten on ponnistusvaiheessa jo voimat ihan loppu jos on kipuillut pitkään (ja mulla on aina ollut ongelma tuo että ponnistusvaiheeseen ei oikeen oo riittänyt voimia).
Hän suositteli mulle esim. spinaalipuudutusta.
Mutta mua häiritsee kun en oo oikeen ole saanut mistään selkeää infoa, MIHIN spinaalipuudutus ja myös mahdollisesti mua kiinnostava paracervikaalipuudutus auttaa?
- miten laitetaan
- estääkö liikkumista
- missä vaiheessa voi antaa (esim. jos loppuvaiheessa avautumista ei enää jaksakaan kipuja)
- mahd. haitat vauvalle
- voiko spinaali haitata ponnistamista
Sen tiedän että spinaali on vähän niin kuin epiduraali, mutta miten se oikein eroaa siitä - eivät osanneet kertoa tästä edes neuvolan synnytysvalmennuksessa :-(.
Mukava ois tietty selvitä ilman järeitä puudutuksia, mutta pelkään että taas riskeeraan/sotken ponnistusvaiheen onnistumisen / pitkitän sitä, jos olen käyttänyt kaikki voimani avautumisvaiheen kärvistelyyn. (Mutta myös pelkään että liian tehokas puudutuskin sotkee ponnistusvaiheen :-(.
Kommentit (6)
Minulla on kokemuksia molemmista. Paracervikaalin sain ensimmäisessä synnytyksessä kaksi kertaa ja toimi loistavasti. Sain nukuttuakin mukavasti.
Toisessa synnytyksessä sai spinaalin joka sekin toimi loistavasti. Spinaalissa ja epiduraalissa on ainakin se ero että spinaalin vaikutus on noin kaksi tuntia eikä sitä voi uusia. Haittoihin voisi lukea sen että seuraavana päivänä toisilla on hillitön päänsärky, minulle ei ainakaan tullut mitään. Ponnistusvaiheessa en tuosta osaa sanoa mitään koska minulla vaikutus loppui juuri ennen vaikka toiveissa oli saada ponnistaa " puudutuksen alaisena" =). Saapas nähdä miten tämä kolmas sitten sujuu ja millä kivunlievityksillä. Joka tapauksessa voin noita kumpaakin suositella.
Sain sen 20 minuuttia ennen ponnistusvaiheen alkamista - jos vaan kätilö olisi viitsinyt kannustaa ja sanonut ettei tässä enää kauan mene, olisin varmasti jaksanut tsempata loppuun ilmankin mutta tämä nainen pikemminkin lannisti tyyliin " kyllä tässä vielä kestää kun vasta puolivälissä ollaan" , mutta kuka toisaalta olisi arvannut että kohdunsuu aukeaa 5 senttiä 20 minuutissa?
Joka tapauksessa puudutuksella ei ollut mitään vaikutusta mielestäni, tosin myöhemmin kuulin sen mahdollisesti johtuneen siitä että vauva syntyi kasvotarjonnassa ja pää painoi tässä asennossa jotain hermoa niin ettei puudute siksi tehonnut. Liikkumista puudute rajoitti sikäli että sen yhteydessä laitettiin tippaneula varmuuden vuoksi paikoilleen ja lapsen sydänääniä alettiin seurata sisäisellä anturilla. Tai ehkä sittenkin piuhoja enemmän liikkumista rajoitti kätilön asenne: " pysy nyt paikoillasi ettei sentäs koko huonetta sotketa lapsiveteen" .
Mutta sopii parhaiten nopeasti edistyvään synnytykseen. Itselläni tässä tokassa synnytyksessä kohdunsuu aukesi rivakasti ja kivutkin olivat ihan siedettäviä. Kun kohdunsuu oli 7cm auki halusin kuitenkin jonkun kunnon puudutuksen, koska toivoin (tällekin kertaa) kivutonta ponnistusvaihetta. Spinaalin sain ja se oli nappivalinta! Kivut kaikkosivat ja hetken päästä sain jo ponnistaa. Ponnistustarve ei ollut mikään mahdoton, mutta ponnistaminen oli yhtä kaikki helppoa ja tyttö putkahti hetkessä maailmaan.
Ekassa synnytyksessä sain epiduraalin hitaan aukeamisen takia ja myös siinä se vaikutti vielä ponnistusvaiheessa. Molemmissa synnytyksissä ponnistaminen on ollut minulle helppoa ja nopeaa. En siis usko itse siihen, että nuo puudutteet hankaloittaisivat tai pidentäisivät ponnistusvaihetta.
Vastauksia kysymyksiisi:
- Spinaali tuikataan (nopeasti ja helposti) piikillä selkärankaan.
- Ei estä liikkumista. Tosin tippa laitetaan aina verenpainetta säätelemään ja vauvan päähän sydänäänianturi. Se voi sinänsä rajoittaa liikkumista mutta esim. vessassa voi itse käydä.
- Annetaan silloin kun synnytys etenee hyvin ja kohdunsuu on jo jonkin verran auennut. Vähän ennen ponnistusvaihetta on varmaan se paras paikka spinaalille, jolloin myös ponnistusvaiheesta tulee parhaassa tapauksessa kivuton.
- Vauvalle ei spinaalista ole mitään haittaa.
- Itselläni spinaali ei todellakaan haitannut ponnistamista vaan helpotti sitä. Kun kivut eivät olleet kamalat, pystyin myös himmaamaan tiukimmassa kohdassa kätilön ohjeiden mukaan ja niinpä alapäähän ei tullut minkäänlaisia vaurioita synnytyksestä. Olo oli loistava heti saman tien.
3.x:
- miten laitetaan
- estääkö liikkumista
- missä vaiheessa voi antaa (esim. jos loppuvaiheessa avautumista ei enää jaksakaan kipuja)
- mahd. haitat vauvalle
- voiko spinaali haitata ponnistamista
eli siis sehän on suomeksi kohdunkaulanpuudutus ja laitetaan siis nimensä mukaisesti kohdunkaulaosaan. Käsittääkseni sitä ei voi laittaa enää jos paikat on täysin auki.
Minä sain tuon toisen lapsen synnytyksessä. En koe, että siitä olisi ollut kipuihin mitään apua, mutta vauva tulla tupsahtikin sen laiton jälkeen alle vartissa maailmaan. Ponnistukseen meni alta 5 minuuttia. Käsittääkseni sen kanssa voi joskus käydä noin ettei auta varsinaisesti kipuun, muuta rentouttaa ja sitä myötä loppu aukeaminen tapahtuu hetkessä. Minulla 8 sentistä täysin auki siis 10 minuutissa. Mulle jäi tuosta kyllä ihan hyvä mieli. Kyllä mä ilokaasun voimin tuon hetken jaksoin.
Enhän mä tietty varma voi olla johtuiko loppuvaiheen nopeus tuosta puudutuksesta. Olen vain ihan rauhassa antanut itseni jäädä siihen käsitykseen niin ei tarvi turhaa miettiä oliko tuo puudutus turha.
olen samaa mieltä kuin helmi_ja_hippu. Auttoi mua loistavasti. Sain spinaalin kun olin 8cm auki ja vaikutus loppui pikkasen ennen ponnistusta, mutta ponnistus oli kuitenkin melko kivuton.
Mulla ei ollut supistuksia koko raskausaikana, vaan ekat tuli kun synnytys käynnisty. Ja ne oli aika kipeitä alusta asti. Sain petidinin kun olin vajaa 2cm auki ja siitä aukesi taivas. Sain nukuttua 3h ja olinkin jo auennut 7cm. Tunnin kärvistelin kun odoteltiin anestesialekuria laittaa spinaali ja taas sain nukuttua reilu tunnin ku piti alkaa ponnistelee. Synnytyksen kokonaiskesto oli 9h15min. Tsemppiä synnytykseen :)
t.nia ja noora reilu 2kk
mutta itselleni yritettiin antaa tuota paracervikaalia kahdesti viime synnytyksessä aivan synnytyksen loppuvaiheessa. Ajankohta oli ilmeisesti auttamattoman myöhäinen, koska paracervikaali pitäisi kuulemma antaa supistusten välissä ja itselläni ei tuossa vaiheessa ollut supistuksilla enää mitään välejä. Puudutus ei siis enää tehonnut. Eli jos haluat pyytää paracervikaalin, se kannattaa laittaa riittävän ajoissa. Yhdellä ystävälläni se oli ekassa synnytyksessä tehonnut niin hyvin, että hän oli nukkunut synnytyksen viimeisen tunnin ja herännyt suoraan ponnistamaan! Toisaalta olen kuullut todella monesta, joilla paracervikaali ei ole auttanut lainkaan, tai on auttanut vain osittain.
Oma synnytykseni oli tosi pitkä ja rankka, enkä halunnut puudutteita ja kätilöt pelottelivat minuakin tuolla väsymisellä. Silti 28 tunnin kärvistelyn ja kahden vuorokauden valvomisen jälkeen vauvani syntyi alle kymmenen minuutin äärettömän helpon ponnistusvaiheen jälkeen. Eli ainakaan minun kohdallani väsymys ei vaikuttanut millään tavalla ponnistusvaiheen kestoon. Ja on toisaalta ihan totta, että epiduraalin ja spinaalin jälkeen imukuppia tarvitaan useammin, kuin " luomummissa" synnytyksissä. Eli valitsi kummin tahansa, molempiin tyyleihin taitaa liittyä riskinsä.