Menin sekaisin kun menetin elämäni rakkauden?

Olet vissiin nainen? Itse yritin kans saada seksiseuraa, kun menetin elämäni rakkauden, mutta eihän kukaan lähtenyt minun mukaan. Tiedä sitten oliko se hyvä vai huono juttu? Mikään ei kyllä vieläkään tunnu miltään.

Masentunut mies

Ihan normaalia. Oletko mies vai nainen, ikäsi?

Itse varmaan tekisin samoin jos noin kävisi.

Vierailija kirjoitti:

Ihan normaalia. Oletko mies vai nainen, ikäsi?

Nainen, ja 35.

On jopa kyynel tirahtanut silmäkulmaan kesken seksin, kun kuvittelen rakastamani ihmisen siihen. Muutuin ihan holtittomaksi tämän tuskani keskellä..ja vaan nautin jos joku mies ihastuu kun itse olen tunteeton. Ap

Vierailija kirjoitti:

On jopa kyynel tirahtanut silmäkulmaan kesken seksin, kun kuvittelen rakastamani ihmisen siihen. Muutuin ihan holtittomaksi tämän tuskani keskellä..ja vaan nautin jos joku mies ihastuu kun itse olen tunteeton. Ap

Aivan normaalia. Mitä tapahtui? Haluatko kertoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On jopa kyynel tirahtanut silmäkulmaan kesken seksin, kun kuvittelen rakastamani ihmisen siihen. Muutuin ihan holtittomaksi tämän tuskani keskellä..ja vaan nautin jos joku mies ihastuu kun itse olen tunteeton. Ap

Aivan normaalia. Mitä tapahtui? Haluatko kertoa?

En oikeastaan muuta kuin että mies ei välittänytkään minusta niin paljon kuin minä hänestä. Ap

Kellään kokemusta vastaavasta ja miten teidän lopulta kävi? Löysittekö kuitenkin uuden rakkauden jossain vaiheessa? Ap

Kyllä uusi rakkaus löytyy, varmasti! <3 mutta pitkään voi pyöriä elämän rakkaus mielessä. Täytyy vain osata luopua. Jos seksi helpottaa, sekstaile pois. Rakastut kyllä taas sitten kun olet valmis. Sanotaan että suhteesta toipumiseen menee puolet siitä ajasta mitä suhde kesti. Se ei tarkoita että tarvitsee istua kotona selibaatissa kuitenkaan. Seksi tuottaa endorfiineja, kuhan et addiktoidu niin anna mennä ja sure ja pane pois. Sellaista on särkynyt sydän <3

Nyt kuule nainen lopeta tuo synkistely. Ja niinkuin sanotaan, ihmiset jotka antavat ohjeita toisille puhuvat vain itselleen menneisyydessä. Eli been there, done that. 1,5 vuotta oli eron jälkeen tuskaa ja mulla oli irtosuhteita ja yksi lyhyt seurustelukin, mutta haikailin vielä sen miehen perään. Pikkuhiljaa asiat muuttui paremmaksi ja tajusin kaikki ne negatiiviset asiat mitä ennen en.

Lopullisesti unohdin exän ja en enää häntä rakastanut kun nykyinen kumppani tuli kuvioihin ja ymmärsin miksi edelliset suhteet ei toimineet. Koska tämähän se ihminen jonka kanssa mun pitäisi olla olikin! Vaikka olin satavarma etta exä oli "se oikea". Ja nykyinen on näyttänyt mulle esimerkillään kuinka tämä parisuhdehomma tehdään kunnolla! Molemmilla takana sydänsuruja joten ollaan opittu virheistä ja tämä suhde on hyvin terveellä pohjalla.

Etta aikaa ja uuden "sen oikean" löytämisen se lopulta vaati. Pohjalla kaytiin mutta sinne ei jääty makaamaan. Ja vaikka epäilen että jaisit lopullisesti yksin, voit aina lohduttautua sillä että sulla on ollut jotain niin arvokasta että sitä voi muistella ja ikavoida. Never regret something that once made you smile jne. Ja vaikka sitä "lopullista" kumppania ei loytyisikaan, sulla on ainakin perkele ollut elämässäsi rakkautta ja kokemuksia!

Terkkuja happy bubblesta.

Joillekin naisille tulee tuollainen huorailuvaihe eron jälkeen, miehille harvemmin.

Vierailija kirjoitti:

Joillekin naisille tulee tuollainen huorailuvaihe eron jälkeen, miehille harvemmin.

Juu näin on muahhahhhahhaa

Elämään kuuluu ylä ja alamäkiä. Varsinisesti yhthä ja oikeaa ei todell ole olemassa. On jopa satoja yhtähyviä, mutta kuitenkin erilaisia kumppaneita. Iän mukaan ihminen muuttuu ja oppii tämän. Surut on surtaviksi, ilot loittaviki ja elämä elettäväksi. Toisia tarkoituksella loukkaamatta.

Vierailija kirjoitti:

Joillekin naisille tulee tuollainen huorailuvaihe eron jälkeen, miehille harvemmin.

Sä olet niin ihana ja sitten se on luotu paikka ja aika lailla Isännän kamari on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joillekin naisille tulee tuollainen huorailuvaihe eron jälkeen, miehille harvemmin.

Juu näin on muahhahhhahhaa

Miehillä se huorailuvaihe on aina tosin harvat sitä kykenee toteuttamaan tarjonnan puutteen takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joillekin naisille tulee tuollainen huorailuvaihe eron jälkeen, miehille harvemmin.

Juu näin on muahhahhhahhaa

Miehillä se huorailuvaihe on aina tosin harvat sitä kykenee toteuttamaan tarjonnan puutteen takia.

Miehillä on korkeampi seksuaalimoraali.

Vierailija kirjoitti:

Kukaan muu ei tunnu miltään, mutta turrutan tuskaani etsimällä kokoajan uutta seksiseuraa..mielessäni itken samalla kun teen tätä mutta saan siitä jotain hetken helpotusta kuitenkin. Onko tällainen normaalia menetyksen/eron jälkeen vai olenko seonnut? En ole koskaan ollut mikään yhden yön juttujen harrastelija.

Pelottaa että menetin kokonaan kykyni rakastua enää uudelleen.

Hei.  Minä voisin seksin ja myötätunnon lisäksi antaa keskustelu apua. Tiedän tunteen, joten jonkinlaista vertaistukea. Sekin vielä, että ne yhdenyön jutut alkaa kiusata, on tuttua kauraa.  JA kaikki eivät jaksa samojen juttujen kertaamista.

Noin puoltoista vuotta meni, et itse pääsin moisesta eroon. Uutta rakasta ei oo viel löytyny, mut pikkuhiljaa tuntuu et alkaa olemaan moiseen jopa ehkä valmiina. Mut niinku sanoin, siin kestää kyll tovi et hommast yli pääsee.