Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En ole nähnyt naapurin lapsiperheen menevän ulos laisinkaan!
06.01.2016 |
Tämä ei ole provo, olen viisikymppinen kahden jo kotoa muuttaneen lapsen äiti. Asun kerrostalossa yksin omassa asunnossa. Tämä kotini on tässä melkein keskustassa, keskikokoisessa kaupungissa.
Mutta tuossa naapurissa on perhe, muuttivat joitakin kuukausia sitten. Ja minulla on jotenkin herännyt huoli. En ole mikään kerrostalokyttääjä, päinvastoin. Mutta: jos tuossa vieressä asuu lapsiperhe, niin miten se on mahdollista, että en ole koskaan nähnyt tätä lasta. Tosin en vanhempiakaan.
Lapsen itku sieltä kuuluu usein, kuuli äskenkin, kun lapsi parkui, nyt tuli hiljaista. Isän ääntä on joskus kuulunut, olen kuullut, kun isä sanoo EI, äsken lapsi huusi äitiä.
Tähän aikaan on kai normaalia laittaa lasta päiväunille? Voi ei, se lapsi itkee taas, on itkenyt ja parkunut jo kymmenisen minuuttia. Mutta olen tosiaan ajatellut, pikkuhiljaa olen ihan miettinytkin, että miten on mahdollista, että en ikinä ja koskaan ole näinä muutamina kuukausina nähnyt lastenrattaita, äitiä ja isää, en jollaintavalla minkäänlaista elettä siitä, että lasta ulkoilutettaisiin. Autoon en ole myös nähnyt koskettavan.
Mietin tätä omaa rytmiäni, teen töitä iltapäiväpainotteisesti, joten voihan se olla, että olen väärässäkin. Mutta en nyt oikeasti tiedä, että miten olisi mahdollista, etten kuulisi tai näkisi lastenrattaita? Vieläkin tuo lapsi itkee.
Minulla on vähän paha olla, en pysty kuuntelemaan tuota itkua. Aluksi itse ymmärsin, koska omakin lapseni oli varsinainen kiljukaula, mutta kun en koskaan ole nähnyt tuota lasta ulkonakaan. Nyt itku hiljeni, varmaan nukahti. En tosiaan tiedä, minkä ikäinen tuo lapsi on, enkä sitä, onko tyttö vai poika.
Mitä sanotte? Nyt on hiljaista. Minulla on vaan sellainen olo, että olen jotenkin huolissani. Siis siitä, että en ole nähnyt heitä ulkona laisinkaan. Voi ei, se lapsi itkee vieläkin.
Niin, saa tietenkin sanoa, että mitäs kyttäät jne. Mutta jokin ontto huoli minulla on, ihan niinkuin kaikki ei olis ihan hyvin. Vai enkö oikeasti näe, tai kuule, että lapsi on esimerkiksi päiväkodissa. Ihmettelen, että miten on mahdollista, että en ole lasta koskaan nähnyt.
Kommentit (31)
Minäkään en näe kaikkia naapureitani, kuin satunnaisesti kerran pari kuukaudessa. Mutta koetappa olla käytävässä muutama tunti putkeen, jos sattuisivat kulkemaan siitä. Lähtökohtaisesti naapureiden asioista ei kuulu olla erityuisen kiinnostunut mutta jos sinua noin vaivaa, niin ala vakoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällaisella pakkasella jos nykyy lapsia ulkona niin on lasun paikka lähellä
Vierailija kirjoitti:
Kirjoita nyt vielä pari jälkimainintaa, ettet ole nähnyt lasta ulkona. Tulee varmasti kaikille selväksi. Mutta mutta sinun havaintosi ei siltikään sano sitä , ettei lapsi ulkoile.
No auts! Niin, tätähän minä juuri tässä aloituksessani pohdiskelenkin. Juuri mainitsemaasi asiaa ---esimerkiksi sitä, jota ei voi enää kirjoittaa----.
Anteeksi toisteluni.
Jaa, enpä ole koskaan minäkään nähnyt yläkerran naapuria lapsen kanssa ulkona mutta eipä hetkauta. Ei vain satuta liikkumaan samaan aikaan, näin uskoisin.
Jos et koskaan ole nähnyt tätä lasta, niin mistä tiedät tämän kaiken?
Eli että on sen ikäinen, että käyttäisi rattaita ym. ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakkastahan on ollut nyt vaan pari päivää.
Nyt siellä on hiljaista, ehkä minä vaan stressaan. Mutta koska voin työaikani suunnitella hyvin, niin pitäisikö oikeasti vähän seurailla.'
Mutta tietenkin todennäköisesti siellä on kaikki hyvin, mutta joku jossain alitajunnassa vääntelee tiedoksi, että kaikki ei nyt ole ihan hyvin. Naurua ei kuulu, ei ilonpidon tai leikin ääniä.
No, ehkä olen ihan väärässä,
Vierailija kirjoitti:
Jos et koskaan ole nähnyt tätä lasta, niin mistä tiedät tämän kaiken?
Eli että on sen ikäinen, että käyttäisi rattaita ym. ?
Tuosta itkusta tunnistan, että ei ole ihan vauva, mutta ei ihan leikki-ikäinenkään, ainakaan ei eskari-ikäinen. Niin, en ole puhetta kuullut, huutaessaan on itkenyt äitiä. Paha mieli on, turha ehkä stressata,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä luulen ettei meilläkään rapussa ole kukaan muu kuin alakertalainen akka nähnyt että liikutaan ulos( sekin kaksi kertaa)
Asutaan 8 asunnon kerrostalossa mutta en ole törmännyt kuin alakertalaiseen 2 kertaa sinä 8kk aikana kun ollaan täällä asuttu. Mutta kyllä ne ulkona käydään vaikkei naapuri näekään ;)
Lopeta kyttääminen. Kyllä ne sitten viimeistään päiväkodissa ulkoilee ja suomi on yksi niitä harvoja maita jossa vanhempien odotetaan vievän lapsiaan ulos säännöllisesti jonnekin pellon reunaan seisomaan sateella ja pakkasella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ap tässä:
Annetaanpa tämä keskustelu sitten olla tässä. Ärsyttää oikeasti, että alapeukkua satelee, niin mitäpäs tässä suotta jankuttamaan samaa asiaa.
Pidän nyt kuitenkin tuntosarvet ja hörökorvat sojollaan, seuraile vähän, koska asia jotenkin huolestuttaa. Ounastelen, ettei ole joku E suurinpiirtein.
voi höpö taas. Olet 50, kuinka kauan siitä on kun omat oli taaperoita, noin 25 vuotta? Siinä ajassa ne itkut unohtuu, munkin äiti väittää etten mä itkenyt vauvana/lapsena koskaan. Sitten kerran kilahdin siihen sanomiseen, ja sanoin, että taisin olla vähän epänormaali lapsi tai pelkäsin, ettei vanhemmat kestä itkua, niin en uskaltanut itkeä. Että kyllä normaalin pienen lapsen kuuluu itkeä ja sillä itkullaan hakea turvaa laumastaan.
Samoin anopilla on näitä vuosikymmenten värittämiä tarinoita mm. miten rakas aviomieheni oli suorastaan lapsinero joka oppi kaiken jo heti syntyessään ja lääkärit melkein pakotti vuoden etuajassa kouluunkin, kun oli niin viisas. Tätäkin jaksoin joku 10 krt kuunnella kunnes totesin, että nää meidän lapset on tainneet saada sitten enemmän näitä mun puolen tyhmiä geenejä...
Jollet näe vuoden pimeimpänä ja kylmimpänä ajankohtana perhettä pihalla, niin en vetäisi johtopäätöksiä. Toinen juttu, jollei keväämmällä tai kesälläkään ala taaperoa näkyä koskaan pihanurmella tai kiikussa. Kyllä meillä ainakin on ulkoilut tällä hetkellä aika vähissä pihassa. Jos talvella ulkoilemme, lähdemme pihasta pois, jotta päästään pulkkamäkeen tai hiihtoladulle tms. Pihalla ei ole mitään tekemistä tähän vuodenaikaan ja pimeää on, taloyhtiössä ei kunnon pihavalaistusta, niin esim. nyt klo 16:42 on ihan pimeää ja mittarissa -19, en viittis lapsia tuonne raahata seisomaan ollakseni "kunnon kansalainen"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itkeminen on taaperoille ja lapsille ihan normaalia. 2-3 vuotiaina ja vanhempanakin pillitetään ihan mistä syystä tahansa. Esim. jos vanhempi kieltää jonkun roskan tai syömiseksi kelpaavan syömisen. Tinttailu usein johtuu ihan tavallisista asioista, kuten siitä ettei lapsi halua pestä hampaitaan tai mennä nukkumaan. Toisekseen, en itsekään edes tiedä ketä omani talon alakerrassa asuu, koska aika harvoin sattuu samaan aikaan naapurin kanssa käytävään. Muutaman ihmisen ulkonäöltä tunnistan.
Toisekseen, monet ulkoilevat "tarhassa" sen pari tuntia päivässä ja ulkoilu ei myöskään tapahdu välttämättä juuri siinä teidän taloyhtiönne pihassa jos käyvät autolla muualla kaupungilla.
Vierailija kirjoitti:
Tällaisella pakkasella jos nykyy lapsia ulkona niin on lasun paikka lähellä
Mitä?? Millanen uusavuton idiootti lopettaa ulkoilut pakkasella...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi herranjestas. Lueppa nyt itse noi viestisi ja mieti! Olet huolissasi koska et ole kuullut naapurista seinän läpi ilonpitoa? Siis voi elämän kevät. Miks sun pitäis kuulla? Mä en ole ikinä kuullu yhdenkään naapurin ilonpitoa, muutamia riitoja kylläkin. Ihan normaaleja perheitä tässä kuitenkin asuu. Mun naapuristossa asuu paljon lapsia ja en kyllä välillä nää pitkiin aikoihin vaikka tiedän että kaikki ulkoillaan. Nauretaan hyvän ystävän kanssa kuinka vähän törmätään ulkona kun välillä voi mennä viikkoja ettei nähdä vaikka naapureina asutaan.
No mä kun olin lapsen kanssa vielä kotona ja ulkoiltiin yleensä aamupäivisin ja mies sitten lapsen kanssa iltaisin niin kerran tuli eräs mummo päivittelemään miten hieno isä onkaan kun viitsii lapsen kanssa ulkoilla. Minua kun ei kuulemma ollut koskaan ulkona nähnyt..
Naapureita harvoin näen itsekään, nyt kun mietin niin viimeksi näin yhden naapurin viime keskiviikkona ja yllätyin kun asutaan samassa kerroksessa.
Voihan olla että lapsi päiväkodissa päivät jossa kuitenkin ulkoillaan ainakin kerran päivässä, joten siksi ei iltaisin ulkoilua..
Tässä talossa ainakin läpi kuuluu vain kovimmat äänet, normaali puhe ei. Omakin lapsi kova huutamaan ja varmasti kuuluu naapuriin mutta normaalista leikkimisestä ei niin paljoa ääntä lähde että naapuriin kuuluu, jos ei mene ihan riekkumiseksi.
En mä nyt usko että tuossa on mitään hälyyttävää, koska mitään " hengenhädässä kiljumisen, huudon tai väkivallan ääniä ei kuulu". Tavalliset lapset itkevät ihan arjessakin ja se ei ole vielä mitenkään hälyttävää. Tulee ap:stä lähinnä erään kaverini hieman sekava äiti mieleen, joka tykkää keksiä mielikuvitustarinoita erilaisista asioista ja ihmisistä jotta saisi tukea omille kuvitelmilleen ja keksimilleen tarinoille. Hän on juuri sellainen ihminen, joka on helposti "huolissaan". En nyt väitä että ap on kuitenkaan yhtä tärähtänyt, mutta mahdollisesti samanlaista ylireagointia ja tarinoiden kehittelyä päässään.
Tää on vähän samaa sarjaa kun yks päivä mietin roskia viedessä (rivari) etten ole kertaakaan tässä vuoden aikana nähnyt kenenkään naapurin vievän roskia :) Ja siitä jatkotuumailin, että en myöskään ole nähnyt yhdenkään naapurin kantavan kauppakasseja kotiin! :D
Vierailija kirjoitti:
Tää on vähän samaa sarjaa kun yks päivä mietin roskia viedessä (rivari) etten ole kertaakaan tässä vuoden aikana nähnyt kenenkään naapurin vievän roskia :) Ja siitä jatkotuumailin, että en myöskään ole nähnyt yhdenkään naapurin kantavan kauppakasseja kotiin! :D
Hmm... sun naapureillasi on varmaan asunnot täynnä p*skaa ja he ovat hyvin anorektisia tai ovat jo nälkiintyneet kuoliaiksi. Varmaan hirveä haju rappukäytävässä. Taitaa sanoa etten ole itsekään tainnut nähdä ketään kauppakassien kanssa. Mitenhän ne pärjää?
Ensinnäkin kirjoitat hieman liian paljon ajatustesi mukaan, eli tekstisi on hieman omituinen. Mutta niin.
Se ettei perhettä näy, ei todellakaan kerro vielä mitään. Eikä muuten myöskään se, ettei asunnosta kuulu ääniä. Kaikki lapset eivät metelöi leikkiessään, eivätkä huuda puhuessaan. Jos lapsi on taapero, on itku luultavasti uhmaitkua, joka alussa ajoittuu eniten nukkumaanmenoihin.
Kun itse asuin kerrostalossa lapsen kanssa, ei meilläkään ollut rattaita, kaikki kun eivät niitä käytä. Itse käytin kantoliinaa (talvellakin, erityisen takin kanssa) ja myöhemmin kantorinkkaa lapselle, koska ne olivat käytännöllisempiä, eikä niiden säilytys ollut ongelma. Eikä varmasti minu ja lasta näkynyt muille naapureille, koska rytmimusiikin oli niin paljon erilainen muiden asukkaiden kanssa. Heräsimme viideltä aamulla, menimme oikeaan kotiimme tekemään remonttia ja hoitamaan eläimiä, tulimme päivällä nukkumaan päiväunet, lähdimme taas remontoimaan ja tulimme vasta illalla takaisin. Taisin tuon puolentoistavuoden aikana tavata vain yhden naapureistani, hänkin vain päivitteli, ettei edes tiennyt että asunnossani oli lapsi.
Alue: Aihe vapaa
Kirjoita nyt vielä pari jälkimainintaa, ettet ole nähnyt lasta ulkona. Tulee varmasti kaikille selväksi. Mutta mutta sinun havaintosi ei siltikään sano sitä , ettei lapsi ulkoile.