Miehen sisko ei ymmärrä mitä tarkoittaa "ruuhkavuodet"
Mainostaa kovaan ääneen että elävät miehensä kanssa nyt niitä kuuluisia ruuhkavuosia ja että kyllä on niin helvetin rankkaa. Kyseessä on siis lapseton pari joka asuu vuokralla ja mies on normaalisti töissä ja tää nainen opiskelee. Jotenki pistää vihaks kun itse olen ajatellut eläväni niitä ns ruuhkavuosia tässä kahden alle 5v lapsen kanssa,kun pitäisi sovittaa työvuorot ja lasten päiväkodit ja kaikki muu yhteen ja joskus ei ehditä miehen kanssa muuta kuin tekemään läpsystä vaihto ovella. Että näin.
Kommentit (42)
Kukaan ei ole käskenyt hankkia lapsia, jos niistä on sellainen riesa, että kadehtii lapsettomien elämää. Itse kiitän siitä, ettei ole niitä lapsia riesana loppuelämää.
Ruuhkavuodet eivät ole mitenkään erityisesti sidottu lapsiperhe-elämään. Lapsethan eivät tuo kaksinkertaista kuormitusta elämään vaan ovat osan ajasta hoidossa, tuovat lapsilisän verran rahaa, eivät juurikaan nosta asumiskustannuksia kahden hengen asumiskustannuksista ja tuovat vapaa-aikaan ilmaista tekemistä maksullisten ja aikaa vievien harrastuksien tilalle. Lisäksi yleensä lapsiperhevaiheessa elämäntilanne ja -talous on jo jonkin verran vakiintunut. Sen sijaan ruuhkavuosiin (30-50 vuotta) kuuluu oma ikääntyminen ja hidastuminen, ikääntyvät vanhemmat hangoitteluineen, elämän isoin asuntovelka taitettuna, kiireisimmät työvuodet, paras hetki kerryttää varallisuutta, moni yrittää lisäksi keski-iässä kuroa niitä nuorena vaille jääneitä matkoja ym. umpeen. Kun tätä kaikkea tätä tekee vielä siinä lapsiperhevaiheessa niin ei ihme että elämä tuntuu kuormittavalta vaikkei sitä tekemistä niin hirveästi olisikaan. Pää vaan täyttyy liiaksi, tekemisen voi aina organisoida ja apua voi ostaa tuossa iässä ainakin silloin tällöin. Suomalaisilla vaan on sellainen jumiutunut käsitys että kaikki se netto mitä työnteosta tulee pitäisi saada käteen, omaa hyvinvointia ja työssäjaksamista lisääviä palveluja ei olla valmiita ostamaan edes väliaikaisesti vaikka työelämä, ruuhkavuodet, lapsiperhe-elämä ja koko elämän mittaiset tulot, menot ja jaksaminen ovat yhtä ja samaa kasaa joten tiukissa tilanteissa kannattaa tuostakin ajatuksesta joustaa. Elämä on niin paljon antoisampaa ja leppoisampaa.
"Kun minulla on jotain, niin muilla ei ole mitään"
Huvittaa nämä joille elämä on yksi iso kilpailu ja vastakkainasettelu. Ollaan jopa stressin määrästä närkästyneitä ja kateellisia, koska muilla elämä on silkkiä vaan ja kaikki tulee lahjana kun itse raataa marttyyriyden ikeessä.
Ihan v##un rasittava sana :DDD RUUHKAVUODET. RUUHKA. Hohhoijaa, LIIKENTEESSÄ on ruuhkaa.
Vierailija kirjoitti:
Inhoan koko ruuhkavuosi -sanaa.
Kuuluu samaan sarjaan kriisiryhmä -sanan kanssa, sekin on jotenkin inhottava sana.
Ruuhkavuodet, namskutarallaa, om nom nom nom
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hajoapa siihen lapsiperhearkeesi, ap. :D
En hajoa? Minä en yleisesti valita elämästäni ja kerää sääliä voivottelemalla sitä kuinka rankkaa meillä on tai ei ole. Aloituksen pointti oli se että ärsyttää kun käytetään totaalisen väärin tuollaista termiä niinkuin "ruuhkavuodet". En itse ikinä lapsettomana opiskelijana kehtaisi huudella tuollaista.
Valitathan parhaillaankin.
Teillä on kaksi pientä lasta, meilläpäin sitä kutsutaan elämäksi, eikä miksikään ruuhkavuosiksi.
Joo, haluat sympatiaa, mutta miksi hankit sitä haukkumalla muita?
En jaksaisi alkaa lukutaidottomalle vääntämään rautalangasta mutta jostain syystä nyt yritän silti.
Ensinnäkään en itse ole KOSKAAN sanonut ääneen sanaa "ruuhkavuodet". En siis kuvaile omaa elämääni koskaan kyseisellä termillä. Vertasin aloituksessa omaani ja tämän mieheni siskon tilannetta ja olen sitä mieltä että minulla tämä ruuhkavuodet termi täyttyisi kuitenkin paremmin kuin lapsettomalla opiskelijalla joka istuu päivät kotona kirjoittamassa. Anteeksi jos pahoitin mielesi ja sait vaikutelman että valitan. En vaihtaisi omaa elämääni kenenkään kanssa, koska olen oikein tyytyväinen siihen kaikinpuolin.
Oletko itse opiskellut aikoinasi kun kirjoitat miehesi siskon "istuvan päivät kotona kirjoittamassa"? Ymmärrätkö yhtään mitä se opiskelu voi olla?
T: neljän lapsen äiti
Mistä tulee oletus, että työssäkäyvä perheenäiti ei olisi koskaan opiskellut?
Minä olen jotenkin mieltänyt aina tuon ruuhkavuodet käsitteen siten, että se meinaa sitä aikaa elämässä kun työ, lapset ja kaikki arkiset velvollisuudet vie kaiken ajan ja elämä vaan tuntuu valuvan ohi hirvittävää vauhtia. Pointti on se kiire ja ruuhkautunut aikataulu, mistä sitten kelläkin johtuukaan.
Itsellä ei vielä lapsia ja välillä tuntuu että päivät vaan vaihtuu seuraavaan, mitähän se sitten tulee olemaan niiden lasten ja ikääntyvien vanhempien kanssa, huh.. ehkä tämä on joku tulevien ruuhkavuosien esiaste. Työ vie elämästä leijonanosan, toista se oli silloin nuorena opiskelijana, muuta ollut kuin aikaa :D ja joo, inhoan myös koko ruuhkavuodet sanaa. Ahdistava. En tosiaan ottaisi mitään kisaa siitä, kuka elää pahimpia ruuhkavuosia, koska en olisi niinkään varma että se ruuhkavuosien eläjä olisi mikään todellinen voittaja.. tsemppiä ja jaksamista kaikille kiireeseen, koittakaa välillä muistaa elää hetkessäkin!
Vanhoillapiioilla on ruuhkavuodet, kun pitää oma takapuoli pyyhkiä. Jestas tuota valitusta mitä yks tuttava vanhapiika ( yli viiskymppinen) pitää ja hokee miten on ruuhkavuodet raskaita, käy kyllä töissä.
Onhan se hiukan hassua, että ihminen, joka on vastuussa vain itsestään ja ehkä hiukan miehestään puhuu ruuhkavuosista. Silloin ruuhkaa ei aiheuta kukaan muu kuin itse. Mutta varmasti lapsettomilla ihmisillä onkin paremmin mahdollisuus hankkia monenmoista menoa ja aktiviteettiä, jotka pitävät niin kiireisenä, ettei hetkeäkään ole omaa aikaa. Perheellinen joutuu yleensä keskittymään lapsiin, kotiin ja työhön ja joutuujättämään turhat ylimääräiset menot pois.
Minä olen ajatellut ruuhkavuodet silleen, et sillon on yleensä kiirettä töissä, saattaa olla ehkä avioero tai vaikka avioliitto, moni pääsee töihin ulkomaille, ehkä tulee lapsia, rakennetaan taloa yms
Yleistä isojen muutosten aikaa elämässä, joka ajoittuu muutamiin vuosiin.
Enpä ole ajatellut että termi olisi yksinomaan perheille, joilla on x määrää enemmän lapsia.
Onko monillakin sellainen vaihe elämässä, että lapset ovat pieniä, mutta vanhemmat hoidon tarpeessa. Itse en mielestäni mikään teiniäiti ole ollut. Olen saanut lapset 25-27 -vuotiaana. Nyt lapset ovat koululaisia ja omat vanhemmat ovat kyllä ihan toimintakykyisiä. Kymmenen vuoden päästä lapset ovat muuttaneet pois kotoa ja vanhempani ovat tuolloin alle 80-vuotiaita. Missä vaiheessa minulle olisi siis tulossa ne "oikeat" ruuhkavuodet, jolloin huolehdin pienistä lapsista, mutta samalla ikääntyneistä vanhemmista? Sairastuminenhan tietysti on mahdollista, mutta mietin, onko tämä tilanne tosiaan yleinenkin, että vanhemmat ovat huonossa kunnossa jo siinä vaiheessa, kun lapset ovat vielä päiväkoti- tai alakouluiässä.
Mulla on ruuhkavuosiin enää pari vuotta, kun kiireiset eläkeläisen päivät koittavat.
Vierailija kirjoitti:
Mainostaa kovaan ääneen että elävät miehensä kanssa nyt niitä kuuluisia ruuhkavuosia ja että kyllä on niin helvetin rankkaa. Kyseessä on siis lapseton pari joka asuu vuokralla ja mies on normaalisti töissä ja tää nainen opiskelee. Jotenki pistää vihaks kun itse olen ajatellut eläväni niitä ns ruuhkavuosia tässä kahden alle 5v lapsen kanssa,kun pitäisi sovittaa työvuorot ja lasten päiväkodit ja kaikki muu yhteen ja joskus ei ehditä miehen kanssa muuta kuin tekemään läpsystä vaihto ovella. Että näin.
Miten tää vuokra-asuminen liittyy ruuhkavuosiin?
Mulla ei ole ruuhkavuosia ollutkaan. Elin silloin elämäni parasta aikaa. Vaikkei nytkään huonoa ole. Oli ihanaa kun lapset oli pieniä ja sai käydä töissä ja opiskella. Virtaa riitti kaikkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mainostaa kovaan ääneen että elävät miehensä kanssa nyt niitä kuuluisia ruuhkavuosia ja että kyllä on niin helvetin rankkaa. Kyseessä on siis lapseton pari joka asuu vuokralla ja mies on normaalisti töissä ja tää nainen opiskelee. Jotenki pistää vihaks kun itse olen ajatellut eläväni niitä ns ruuhkavuosia tässä kahden alle 5v lapsen kanssa,kun pitäisi sovittaa työvuorot ja lasten päiväkodit ja kaikki muu yhteen ja joskus ei ehditä miehen kanssa muuta kuin tekemään läpsystä vaihto ovella. Että näin.
Miten tää vuokra-asuminen liittyy ruuhkavuosiin?
Varmaan siten, että eivät ole rakentaneet taloa eikä mitään isoja remontteja ole ollut viime aikoina.
Meillä otettiin ne eri tavalla, mulla sairastui puoliso. Ruuhkavuosissa 28-35 hoidin hänen lisäkseen vuorotyön, kaikki ok-talon kotityöt (keskeneräisiä remontteja lukuunottamatta) ja alakouluikäisen lapsen. Sairastuin myös itse. Vanhemmille ei olisi riittänyt enää mitään, onneksi eivät tarvinneet apua.
Nyt 4 vuotta rauhallista: mies kuntoutunut eläkkeelle, oma terveys ok, lapsi kohta aikuinen, talo valmis ja myyty ja se työpaikkakin on säilynyt. Olen vanhempieni edunvalvoja. Jaksamista kaikille kökköä vaihetta eläville, eipä tästä elämästä koskaan tiedä.
Haluatko jonkun mitalin ap? Vai onko jossain laissa säädetty, kuka saa käyttää sanaa ruuhkavuodet?
Yritäpä hoitaa paria luottamustoimea, töitä, opintoja, parisuhdetta ja harrastuksia. Siinäkin on ruuhkaa, vaikka ymmärsinkin jättää lapsenteon vakaammalle ajalle.
Vierailija kirjoitti:
Vanhoillapiioilla on ruuhkavuodet, kun pitää oma takapuoli pyyhkiä. Jestas tuota valitusta mitä yks tuttava vanhapiika ( yli viiskymppinen) pitää ja hokee miten on ruuhkavuodet raskaita, käy kyllä töissä.
Juu olen huomannut saman. Näillä on kaikista ruuhkaisinta, joiden ei tarvitse huolehtia kuin itsestään😁
Oletko itse opiskellut aikoinasi kun kirjoitat miehesi siskon "istuvan päivät kotona kirjoittamassa"? Ymmärrätkö yhtään mitä se opiskelu voi olla?
T: neljän lapsen äiti