Päästäisitkö koiran näin lähelle vauvaasi?
Tämä tuli vastaan instani feedissä...
Kommentit (23)
En päästäisi, turvallisuus- ja hygieniasyistä. Joiden äitien typeryys ei tunne rajoja, vauva parat :(
Joo, jos koira ja vauva samaa perhettä. Miksi kysyt?
Hui helevetti! En totisesti päästäisi.
Riippuu tosiaan koirasta. Omista koiristani toisen päästäisin mutta toista en. Kuinka lähelle vauvaasi päästät vieraan ihmisen? Kaduilla liikkuu kaikenlaisia hulluja.
Totta kai päästäisin, jos kyseessä on oma lapsi ja oma koira. Miksi en päästäisi?
Miksi sä seuraat mammablogaajaa? Susta ei ole äidiksi.
Kyllä. Molemmat. Ovat tunnollisia ja omiaan hoivaavia paimenkoiria ja ovat ennemmin olleet suureksi hyödyksi lasten kanssa kun katsovat perään ja auttavat, liikkuvat lasten lähellä ihan luonnostaan varoen ja hiljaa. Eivät päästä pieniä lapsia vaarallisiin paikkoihin, tulevat kertomaan jos jokin on vialla, lohduttavat ja suojelevat. Luottaisin vähemmän useimpiin ihmisiin....
Vierailija kirjoitti:
Totta kai päästäisin, jos kyseessä on oma lapsi ja oma koira. Miksi en päästäisi?
Tämä
Et taida olla koiraihmisiä... koirathan on paljo helpompia ennakoida kuin ihmiset.
Totta kai, miksi en? Meillä kasvatetaan koiria ja 2 lastakin on. Koirat ja lapset on aina olleet parhaimpia kavereita. Erityisesti narttukoirat rakastaa vauvoja meillä. Sydän suli monta kertaa lasten ollessa pieniä, kun vauva ja koira äärimmäisen onnellisena nukkuivat toisissaan kiinni suloisesti tuhisten.
Nykykäsitysten mukaan koirakontaktit vauvan ekan vuoden aikana vähentää allergiariskiä myöhemmin. Koiran nuolaisu on vauvalle varmaankin hyvä, puraisu olisi hyvin vaarallinen (ihmisiä kuolee koiran puraisun mukana verenkiertoon siirtyvien bakteerien vuoksi). Jos vielä olisi vauvoja, koirani saisivat tutustua vauvaan valvotusti, ja kun oppisivat varmaan voisivat kelliä vieretysten.
Tietenkin.
Päästin kissatkin, vaikka ne tunnetusti aina tappaa ensi silmäyksellä. Teinejä ovat nyt ja elossa.
Hmm, mä en luota eläimiin. Ne toimivat kuitenkin viettiensä varassa ,eivätkä ymmärrä kaikkea. Koira voi esim. pelästyä jotain vauvan liikettä ja puraista, voi tulkita väärin vauvaa ja alkaa leikkiä retuuttamalla. Koira saattaa myös "komentaa" vauvaa näykkäsemällä, kun sitähän emokoirat omille pennuille tekee... Toisin sanoen siis koiran ei voi olettaa olevan aina vaaraton vauvaa kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Hmm, mä en luota eläimiin. Ne toimivat kuitenkin viettiensä varassa ,eivätkä ymmärrä kaikkea. Koira voi esim. pelästyä jotain vauvan liikettä ja puraista, voi tulkita väärin vauvaa ja alkaa leikkiä retuuttamalla. Koira saattaa myös "komentaa" vauvaa näykkäsemällä, kun sitähän emokoirat omille pennuille tekee... Toisin sanoen siis koiran ei voi olettaa olevan aina vaaraton vauvaa kohtaan.
Normaali, lapsiin hyvin sosiaalistettu, tervepäinen ja olonsa turvalliseksi kokeva koira ei ensimmäisenä reaktiona koskaan pure tilanteessa jossa sillä on muitakin keinoja. Joitakin koiria pitää enemmän totuttaa vauvaan ja kertoa miten vauvan kanssa ollaan, jotkut koirat ymmärtävät luontaisesti, että tässä on nyt ihmispentu jolta sallitaan enemmän kuin muilta, aivan kuten koiranpennuiltakin. Totta kai, jos on pienintäkään epäilystä, niin riskiä ei saa ottaa. Onhan sitäkin sattunut että koira puree lasta äkkiarvaamatta, varsinkin jos koira on ollut siihen asti perheen vauva, eikä suostu luopumaan paikastaan.
Meillä on koira joka ei ole helpoimmasta päästä, ja totta kai sille piti alussa tehdä melko reippaastikin selväksi, että vauva on nyt tullut taloon ja sen tarpeet menee nyt koiran(kin) tarpeiden edelle ja mitään perseilyä ei sallita. Koira on älykäs otus, ymmärsi sen. Hyvin on mennyt jo 7 vuotta, koira pitää yli kaiken lasten seurasta, sietää niiltä sitä lasten lapsenomaisuutta, eli äkkinäisiä liikkeitä, kovia ääniä jne. Tietää ettei ne ole isoja juttuja.
Mikä ettei, kunhan kuolaa ei vaihdeta lapsen kanssa.
Kyllä olen päästänyt oman koirani ja tuttuja koiria. Oma koiramme valitettavasti pelkää lapsia (toki on neljän vuoden aikana jo ehtinyt tottua), joten ei ole ollut kauhean kiinnostunut menemään noin lähelle. Kuopuksen viereen kyllä meni joskus makoilemaan, kun tämä oli vauva. Koiramme ei ole semmoinen pelkoaggressiivinen, mutta olemme tietenkin aina valvoneet lasten ja koiran kanssakäymistä. Meillä on koira/lapsiportteja, joiden ansiosta koirakin pääsee omaan rauhaan.
-
Hygienia-asioita ei tarvitse ajatella, koira on niiltä osin vain hyväksi lapselle.
First World problem...
Oletan jokaisen koiranomistajan jo tuntevan koiransa luonteen. Oletan myös koiranomistajan tutustuttavan koiransa valvotusti vauvaan. Jos kaikki sujuu hyvin, ongelmaa ei ole. Koirilla on luonteenomaisia rotupiirteitä, joten ihan kaikki rodut eivät sovi vauvojen eikä pienten lasten läheisyyteen, näistä olemme saaneet lukea, joten järjen käyttö on sallittu.
Meillä kissa nukkui vauvan kanssa vaunuissa, jalkopäässä., varovasti asettuen ja vauvaa varoen. Vartioi vauvan unta ja mulla näköyhteys. Vartioi ja sai vartioida sitten naapurinkin vauvan unta samalla tavalla, luvan kanssa.
Sama kissa laski sitten näiden lasten (isompina) kanssa pulkkamäkeä, kyytiin itse mennen. Oli aina siellä, missä lapset.
Päästäisin.