Päästäisitkö koiran näin lähelle vauvaasi?
Tämä tuli vastaan instani feedissä...
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Hmm, mä en luota eläimiin. Ne toimivat kuitenkin viettiensä varassa ,eivätkä ymmärrä kaikkea. Koira voi esim. pelästyä jotain vauvan liikettä ja puraista, voi tulkita väärin vauvaa ja alkaa leikkiä retuuttamalla. Koira saattaa myös "komentaa" vauvaa näykkäsemällä, kun sitähän emokoirat omille pennuille tekee... Toisin sanoen siis koiran ei voi olettaa olevan aina vaaraton vauvaa kohtaan.
Nyt ei puhuta mistään villieläimistä vaan ihmisiin tottuneista lemmikeistä... Ja jokainen koiranomistaja varmasti tuntee omansa ja tietää miten tämä reagoi. Mutta nuo kuulostaa minusta aika utopistisilta nuo vaihtoehdot:
"Koira voi esim. pelästyä jotain vauvan liikettä ja puraista, "
- Ei noin arkoja ole oikeastaan mitkään lemmikkikoirat. Ainoastaan jos taloon on otettu juuri joku huonoista oloista tullut ihmisten suhteen hyvin epäluuloinen säikky koira, sitten tuotakin voi miettiä ja täytyy rauhassa tutustuttaa vauva ja koira. Normaali hyvinpidetty koira ei tuolla tavalla vauvaa pelästy eikä pure.
"voi tulkita väärin vauvaa ja alkaa leikkiä retuuttamalla"
- Tätä ei ihan varmasti tapahdu. Kyllä koira erottaa elävän olennon ja repimislelun toisistaan. Ja meillä ainakin koirat on aina suhtautuneet ihmislapsiin kuin oman lauman koirapentuihin: hellyydellä, huolehtivasti ja suojelevasti. Ei ole yksikään ajatellut että tuossahan kiva retuutettava lelu.
"Koira saattaa myös "komentaa" vauvaa näykkäsemällä, kun sitähän emokoirat omille pennuille tekee."
- Vauvalle ei varmasti tee. Vauva on aika avuton ja koira sen kyllä ymmärtää. Ainoastaan jos koira on itsekin ihan pentu vielä, saattaa näykkiä vauvaa kuten näykkisi toista pentuekaveriakin. Sen sijaan jos vilkas isompi leikki-ikäinen lapsi vaikka vetelee koiran korvista ja hännästä eikä lopeta vaikka koira murisee, niin sitten voi kyllä koira vaarattoman varoitusnäykkäyksen antaa. Ja tosiaan, tervepäinen koira antaa ensin korkeintaan juuri ja juuri ihoon pienen jäljen tekevän varoitusnäykkäyksen, eikä ala heti purra niin että veri roiskuu ja luita katkeaa.
Oikeasti, ei ne koirat ole mitään "hulluja" ja arvaamattomia, vaan erittäinkin arvattavia ja luotettavia, kun ovat kesyjä ja hyvissä oloissa kasvaneita.
En päästä. Ja tämä siksi, että meillä ei ole tällä hetkellä koiraa, ja toisten koiriin en luota niin paljon.
Meidän kissaa en ainakaan päästäisi, on se sen verran arvaamaton tapaus.
Onhan sudet kasvattanutkin ihmisen.
Pieniin räksyihin en silti luota. Jokainen näkemäni on ollut täysin hermoheikko.