Miksi jotkut ihmiset "hyökkäävät" heti jos paljastat heikkoutesi?

Up

No mun mielestä nu kuvaamasi tilanteet ei ole mitään oikeiden heikkouksien paljastamista vaan vanhaa kunnon humble bragiä. Sä oot niiiiiin ahkera ja teet niiiin lujasti töitä ja ihan siitä väsyt. Oikeasti kalastat kehuja ja paijausta.

Heikkoudet ja niiden näyttäminen muille on jotain ihan muuta ja saa ihan toisenlaisen vastauksen.

Joillakin ihmisillä on suuremmoinen tarve itsekorostukseen.  Tunne kyllä näitä "viisastelijoita", joilla itsellä muka aina menee niin hyvin ja jotka joka käänteessä pyrkivät osoittamaan kuinka tyhmä joku toinen on ollut, kun on väsähtänyt tai kertoo jotakin omista vaikeuksistaan.  Aina ovat syyllistämässä muita: mitäs olette olleet niin tyhmiä, että ...

No en tiedä, mutta itse en välttämättä säälittele siksi, että kuvityelen virhellisesti kai, että nuo olisivat ehkäistävissä olevia asioita ja on muka ihmisen oma vika, jos niihin joutuu.

Mutta kyllähän mä niistä kärsin itsekin ja olisihan sen ihanaa, jos joku olis myötätuntoinen, enkä usko, että se kannustaisi minua sen suurempaan virheilyyn.

Mä myöhästyin metrosta, jossa työkaveri jo istui ja näki minut, etten kerennyt siihen. Kun myöhemmin päivällä nähtiin kahvihuonessa, hän alko heti puhua, että "sun pitää lähtee aikaisemmin töihin että kerkeät". Mä vaan ajattelin millainen äiti hän mahtaa olla! Tuli heti mieleen. Varmaan kauhean lannistava ja syyllistävä.

Mä en jaksa olla myötätuntoinen arjen asioista, kun itsellä on oikeita ongelmia esim kipuja, enkä valita koska siitä ei kukaan hyödy eikä jaksa kuunnella. En siis kuuntele valitusta, koska en ole valittaja. Tottakai jos olisi oikea ongelma, mutta just tollanen että rahat loppu kun itse on tuhlannut krääsään.

Vierailija kirjoitti:

No mun mielestä nu kuvaamasi tilanteet ei ole mitään oikeiden heikkouksien paljastamista vaan vanhaa kunnon humble bragiä. Sä oot niiiiiin ahkera ja teet niiiin lujasti töitä ja ihan siitä väsyt. Oikeasti kalastat kehuja ja paijausta.

Heikkoudet ja niiden näyttäminen muille on jotain ihan muuta ja saa ihan toisenlaisen vastauksen.

Jaa, minä en saanut lainkaan tuollaista vaikutelmaa tuosta aloittajan viestistä enkä niistä oman elämäni tilanteista, joista tunnistan tuon ilmiön. Mutta onhan etenkin tällä palstalla tosiaan niitä, joille esimerkiksi omakotitalossa asuminen tai toppahaalarin ostaminen muualta kuin Prismasta on jo suuremman luokan kerskailua. 

Mutta mua oikeasti ihmetyttää, että miksi asioita pitää tehdä niin, että niistä täytyy sitten jälkeenpäin valittaa? En kehtaa itse valittaa, jos siivoaminen väsyttää. Eihän sitä ole mikään pakko siivota niin paljon.

Mulla onkin aika sotkuista ja kyllähän sekin harmittaa, mutta mitäköhän ne muut sais siitä mun valituksesta, jos en osaa ilolla siivota?

Mitä ap sä ajattelet muiden saavan siitä sun valituksesta?

Hyökkäävät siksi, koska eivät ole (vielä tai ehkä tule koskaan olemaankaan) sinuita oman heikkoutensa kanssa!!

Mä olen ajatellut sellaisten ihmisten olevan olemassa siksi, että kivoja ihmisiä osaa näitten tapaamisten jälkeen arvostaa enemmän.

Vierailija kirjoitti:

No mun mielestä nu kuvaamasi tilanteet ei ole mitään oikeiden heikkouksien paljastamista vaan vanhaa kunnon humble bragiä. Sä oot niiiiiin ahkera ja teet niiiin lujasti töitä ja ihan siitä väsyt. Oikeasti kalastat kehuja ja paijausta.

Heikkoudet ja niiden näyttäminen muille on jotain ihan muuta ja saa ihan toisenlaisen vastauksen.

Minun mielestä taas suurin osa noista on ihan normaaleja juttuja, mitä todetaan toiselle ihmiselle kun puhutaan elämästä. Siivouksen jälkeen väsyttää, jouluna menee rahaa ja nykymaailmassa lomalla käynnin etuoikeus ei ole rajattu vain hyvin toimeentuleville, puhumattakaan siitä että vastasyntynyt nyt oikeasti väsyttää ja maailmassa monet hankkivat lapsia. Ei heikkouksia, eikä humblebraggia. Humblebraggin tyyppiesimerkki on sanoa vaikkapa työhaastattelussa suurimman heikkoutensa olevan tunnollisuus, tai nykymaailmassa twiitata vaikkapa että on niin väsynyt ja kuollut, koska "pulled all-nighter" orastavan menestyksekkäässä start-upissaan. Jos ajattelee itsekorostukseksi ystävien kesken, että toinen toteaa että ei ole varaa lomamatkalle koska joulu vei niin paljon rahaa, niin mielestäni vika on siellä omassa tulkinnassa. Jos siis miettii ihan kuinka matkustelu on nykypäivää niin opiskelijoilla kuin työttömilläkin.

Vierailija kirjoitti:

Mutta mua oikeasti ihmetyttää, että miksi asioita pitää tehdä niin, että niistä täytyy sitten jälkeenpäin valittaa? En kehtaa itse valittaa, jos siivoaminen väsyttää. Eihän sitä ole mikään pakko siivota niin paljon.

Mulla onkin aika sotkuista ja kyllähän sekin harmittaa, mutta mitäköhän ne muut sais siitä mun valituksesta, jos en osaa ilolla siivota?

Mitä ap sä ajattelet muiden saavan siitä sun valituksesta?

Minä taas en ymmärrä, mikä merkitys on ystävyydellä jos ei voi todeta toiselle olevansa vaikkapa väsynyt tai harmissaan jostain. Miksi esim. väsymystä pitäisi salailla? Mitä pahaa on jos väsyttää? ihan normaali asia ihmisen elämässä, kaikki sitä kokevat esim. huonosti nukutun yön, raskaan urheilusuorituksen tai siivousurakan jälkeen. Ei se silti ole monellekkaan syy olla siivoamatta tai urheilematta. Väsymys on ihan yhtä luonnollinen osa elämää kuin virkeys, ja se on aivan normaalia todeta silloin kun puhutaan kavereiden kesken omista elämistä ja samalla myötäeletään sitä omaa elämää.

Hyvä, että tulee testattua toisen asenne näin vähäpätöisillä "valituksilla". Eipähän erehdy avautumaan enempää.