Ylioppilaskirjoitusmuistoja

Vierailija kirjoitti:

Kevät 2009: äikän tekstitaidossa se ärrrrrrsyttävä villisorsa!

Mikä ihmeen villisorsa :o

Itse koetilanne oli aika kamala, mutta se tunne kokeen jälkeen! Se oli aivan mahtava fiilis. Itsensä ylittänyt ja kaikkensa antanut olo.

Tulipa vanha olo tästä keskustelusta

Ihanaa, että on tullut näinkin paljon vastauksia! :)

Itsekin kiinnostuin tosta villisorsasta ja oli pakko näpytellä se googleen. Ilmeisesti kaikki sen tekstitaidon kokeen tehtävät perustu tohon Villisorsa-näytelmään, aika puuduttavaa!

- ap

Luin historian kurssikirjaa, jota en ollut aiemmin "ehtinyt kerrata" vielä viimeisenä yönä ennen reaalia. Sain vahvan E:n.

Lyhyen matikan kirjoituksiin harjoittelin samalla tavalla edellisenä iltana, kipeänä, OC Californiaa katsellessa. Ainut kosketukseni lyhyeen matikkaa oli kertauskurssi, jonka hädin tuskin kävin loppuun. Kirjoitin myös E:n.

Ihan hyvät paperit tuli viime yön panikoimisella. Yleisarvosana olisi ollut E, jos sellainen olisi vielä siihen aikaan ollut olemassa.

Lukuloma meni vähän niin ja näin -kovasti kyllä lupailin itselleni, että opiskelisin, mutta se nyt sitten vähän jäi.. :D Itse kirjoitustilanteet olivat tietenkin etukäteen jännittäneet ihan hulluna, mutta kohtuullisen leppoisalla meiningillä nekin sitten menivät (lukuun ottamatta äikän kirjoituksia, olen aina inhonnut esseiden kirjoittamista). Hyvän kirjoitustaidon ja kielipään avulla kirjoitin lukuloman vähäisestä panostuksesta huolimatta LLLLLE-rivin (älkää jaksako takertua noihin arvosanoihin, en ole täällä todellakaan esittelemässä tuloksiani). 

Loppujen lopuksi kirjoituksista voisikin sanoa, että aivan turhaan niitäkin jännitettiin niin paljon :D Etenkin varsinaisia kirjoitustilanteta. Iso rutistus lukiolaiselle tietenkin, mutta liian paljon niistäkin tuli hermoiltua lukion aikana. Paljon tsemppiä omiin kirjoituksiisi! :)

- Viime kevään ylioppilas

muistan shampanjan maun aamulla ennen äikän esseekoetta

Olin englannin kuuntelua edeltävän viikonlopun vatsataudissa ja lähes 40 asteen kuumeessa. Itseasiassa kuumetta oli vielä kuuntelussa. Olin ihan väsynyt ja jouduin arvailemaan osan vastauksista, mutta itseasiassa kuuntelu meni ihan hyvin (tuurilla).

Muistan kun äidinkielen yhdessä tehtävänannossa oli keskeisenä sanana "stidit", eikä mulla ollut hajuakaan, mitä k.o. ilmaisu tarkoittaa. En uskaltanut vastata. Ärsyttää vieläkin, ei kaikki suomalaiset ole Helsingistä ja osaa "stadin slangia" :D

Vierailija kirjoitti:

Onko siinä oikeasti jotain leijumisen aihetta jos on pärjännyt hyvin siitä huolimatta, ettei lukenut kokeeseen? Minua ainakin ärsyttäisi, jos saisin E:n tai M:n tietäen, että jos olisin hieman enemmän panostanut, L olisi ollut realistinen tavoite.

Niin, kyllä nyt "kypsemmällä" iällä ajattelen minäkin noin. Mutta en tyhmänä nuorena. Se oli aikaa, jolloin menin sieltä, mistä aita oli matalin.

Pakko vastata, vaikka kommenttisi ei ollut osoitettu minulle:)

Kirjoitin 80-luvun alussa. Reaalia edeltävänä yönä en nukkunut lainkaan. Luin myöhään vielä jotain "kerratakseni" ja sitten makasin peiton alla skeidajäykkänä ja silmät kiinni. Noh, pääsin sentään kokeesta ihan hyvin läpi ja yleisarvosana l.

En tiedä, mitä tykkäisin siitä yo-kokeen nykyversiosta.

No keski-ikäinen olen, joten meillä ei ollut kurssimuotoista lukiota vielä. Kaikki reaaliaineet piti kirjoittaa samalla kertaa. Kaksi valinnaista kieltäkin jouduin kirjoittamaan samassa kokeessa eli aikaa oli vain puolet. Ihan hyvin meni silti.

Liikaa noita kokeita jännittää, koska valtaosa pääsee niistä läpi!

Usein se jännittäminen heikentää tulosta, joten kannattaa hengitellä rauhassa ennen koetta. Sitten vakuutat itsellesi, että "olen lukenut ja valmistautunut, joten kyllä tämän osaan, ja jos en osaa olen niin ovela että keksin vastauksen".

Kun olet saanut kokeen valmiiksi, pidä paussi ja syö vaikka pari palaa suklaata. Sitten tarkistat vielä kokeen. Joillekin jännittäjille kävi niin että vahingossa hyppäsivät jonkun kysymyksen yli tai eivät tajunneet kääntää paperia tms.

Villasukat oli mullakin jalassa ja Fazerin Sininen sekä banaani oli eväänä muistelen :)

Jännitin vietävästi, mutta pakko oli esittää lungia, kun puheet olivat juuri tuota "lukematta läpi"-luokkaa. Panostin syömisiin. Aloitin kaikki koetilanteet juomalla rauhassa kupin kahvia ja yrittämällä pitää ilmeen coolina. Sitten aloittelin hiljakseen kokeen tekoa ja olin valmis ennen kuin sai poistua. En kuitenkaan kehdannut ekana lähteä pois, vaan odotin, että joku muu poistuu ensin. Tunne kokeiden jälkeen oli mahtava! Ihan kuin olisi jotain suurtakin saanut aikaan! :D

En lukenut kun vain parina iltana ennen koetta, lähinnä kaikkien kirjoitettavien aineiden kertauskurssien kirjoja. Ei minulla ollut muita arvosanatavoitteita, kuin päästä läpi, mutta melkein kaikista kirjoittamistani aineista tuli silti parempia arvosanoja kuin A.

Kirjoitustilanteesta en muista sinänsä juuri mitään muuta, kun että keskityin tekemään omaa suoritustani. Lähinnä mieleen jäivät vain tiukat ja lapselliset määräykset kirjoitussaliin saapuessa, että ruuat ja kaikki tarkastettiin, purkkien etikettien yms. piti olla teipattuina, eikä paidoissakaan saanut olla mitään tekstejä. Ajattelin että ei helvetti mitä lapsellisuutta ja pelleilyä tällaiset menettelyt ja jo siinä vaiheessa ajattelin, että suhteellisen turhat koko kirjoitukset, jonka voisi lopettaa ja siirtyä suoraan vain lukion päästötodistukseen ja ammattikorkeakoulujen/korkeakoulujen/yliopistojen pääsykokeisiin perustuviin opiskelijavalintoihin opiskelijavalinnan osalta.

Pelotti koko ajan että pieraisen tai maha alkaa kovaäänisesti murista, jännitys purkautuu minulla aina vatsaongelmina. En juonut ennen kirjoituksia ollenkaan, jostain syystä en halunnut/uskaltanut lähteä käymään vessassa enkä käynytkään yksienkään kirjoitusten aikana, yleensä käyn usein vessassa.

Kirjoitin paljon tekstiä, esimerkiksi psykologian kirjoituksissa yli 20 sivua, tuntui kädessä. Äidinkielen aiheet ja tehtävät olivat erikoisia, käsittelivät peikkoja ja muita yliluonnollisia olentoja. Tämä oli minun onneni, sillä perus novelli/runoanalyyseissa en todellakaan olisi menestynyt. Luin kaikkiin kirjoituksiin pari vuorokautta lähes yötä päivää, muuten en lukenut. Kirjoitin LLLEEM. 

Kirjoitusten viimeisenä päivänä oli 18-vuotissyntymäpäiväni ja lähdin suoraan kirjoituksista syömään ravintolaan, jossa tilasin ensimmäistä kertaa lasin viiniä. Silloin oli hyvä fiilis. 

Muistan kun rehtori heitti läppää, että onhan viinirypäleeni simenettömiä :D Minä aivan paniikissa vaan tuijotin.

Oli kevät 1987. Pakkasta ja lunta riitti, asuin Pohjois-Suomessa. Kävin lukulomalla hiihtämässä välillä ja pänttäsin. Kirjoitin 6 ainetta. Silloin se oli normaali määrä. Kirjoitin 4 pakollista: äidinkieli, ruotsi, englanti ja reaali ( kaikki lukuaineet samassa ja siinä vastasin psykologian, maantiedon ja uskonnon kysymyksiin). Ylikmääräisinä saksa ja lyhyt matikka. Sain 4 ällää: äidinkieli, ruotsi, saksa ja reaali. Enkusta tuli M ja olin vähän pettynyt. Matikasta tuli B. En ollut hyvä siinä. Yleisarvosanaksi tuli L. Silloin ei ollut E arvosanaa lainkaan. Olin kiltti tyttö ja pänttäsin ahkerastinja olin tyytyväinen tulokseen. Pääsin sitten myöhemmin yliopistoon opiskelemaan. Se kirjoituskevät oli kivaa aikaa: koko elämä edessä! Onnea sinulle kirjoituksiin!

Matikan kokeessa sain 6 ekaa helposti tehtyä. Tuli pissahätä ja kävin vessassa. Alkoi vaivata siellä joku kumma kirvely ja sitten en osannut tehdä enää yhtään tehtävää, kun kirveli enkä (tyhmä) kehdannut mennä enää vessaan.

Nyt tiedän, että olis pitäny alkaa juoda paljon vettä ja käydä vielä pari kertaa pissalla.

Sain vain c:n, vaikka numero oli 9. Ope sanoi mulle myöhemmin, että odotti multa enemmän. (Seuraavana keväänä korotin magnaan. Paras terä mennyt jo silloin. )

Kiitos tuhannesti kaikille onnentoivottajille! Uskon, että ahkeralla työskentelyllä tästä keväästä selvitään :)

- ap