Huhtikuisten tiistaipino!

onko teille muille tullut pahoinvointi takaisin? Minua alkaa kuvottaa aina väsyneenä tai jos on vähänkin nälkä?

Täällä myöskin huonosti nukuttu yö takana! Selkä vihoittelee nyt niin, etten sitten millään löydä hyvää nukkuma-asentoa.

Eilen oli lääkäriaika, tarkastus ettei kohdunsuu ole enempää siitä 2,5 cm:stä lähtenyt aukeamaan, supistuksia kun tulee joka päivä useampiakin. Kaikki oli sen osalta kuitenkin ihan ok, pahempaan suuntaan ei ollut mennyt. Nyt vain sitten täytyy tarkkailla noita supistuksia.

Lääkäri teki samalla synnytystapa-arvioinnin, mistä johtuen tuo alaselkä onkin ollut kipeä. Tuntui melkoisen epämielyttävältä, kun kokeili antaako lantioluut periksi! Normaali lantio kuulemma on, että ei pitäisi olla pelkoa, etteikö mahtuisi vauveli syntymään.

Mikään iso vauva ei tule kuulemma olemaan, vaikka syntyisikin laskettuna aikana tai pari vkoa sen jälkeen. Koko ajan on mennyt tasaisesti alakäyrää pitkin, paino on kaksi viikkoa ikäistään pienempi. Tällä hetkellä menossa viikot 32+5. Painoarvio oli väliltä 1500-1800g.

Sairaalassa käynkin nyt sitten edelleenkin säännöllisesti tarkastuksessa, missä seurataan että vauvan paino kuitenkin nousee koko ajan.

Tänään onkin sitten neuvolakin, hemoglobiini on luultavasti alhaalla, on meinaan paljon pyörryttänyt ja on jatkuva väsy.

Pahoinvointi on tullut valitettavasti takaisin noin vko sitten...=(

Hedelmät maistuu, samoin mustikkakeitto, muut ruoat saa vain voimaan pahoin! Ja ei puhettakaan, että saisin normaalikokoisia ruoka-annoksiakaan syötyä, ruoka tahtoo nousta ylös...

" Hiirenannoksia" olenkin sitten syönyt pitkin päivää, niin ei ainakaan pahoinvointi ole jatkuvaa.



Me hommattiin ihan perusmallinen amme, vaikkakin tuo meidän pesuhuone on melkoisen pieni, mutta juuri ja juuri sinne ammeen kanssa sovimme. Tämä meidän nykyinen asunto on rivitalokaksio, vuokrasellainen. Tässä pyritään kuitenkin asumaan vielä ainakin vuoden verran, jolloin viimeistään toivon mukaan päästään muuttamaan omaan uuteen kotiin.

Kaappitilaa täällä on vähän muutenkin, mutta olenkin sitten raivannut kaikki ylimääräiset tavarat kirpputorille tai heittänyt suoraan roskikseen...Kyllä sitä pitääkin paljon turhaa tavaraa kaappien täytteenä! Nyt siis tilaa kuitenkin sen verran, että kaikki vauvan vaatteet yms. mahtuu hyvin kaappeihin.



Lipastomallisen hoitopöydän ostimme makuuhuoneeseen, ihan jo silläkin että saimme siinä kaappitilaa lisää. Ihan näppärästi tuonne makuuhuoneeseen olen saanut sovitettua meidän oman sängyn, vauvan pinnasängyn ja tuon hoitopöydän.



Mutta tälläistä tähän aamuun, nyt valmistautumaan neuvolakäyntiä varten!=)



Peron 32+5

Laitoin näköjään väärin viikkoni, eli viikot ovat 31+5!



Niin ja Hyvää Ystävänpäivää kaikille!=)

Odotettavissa iltapäivällä lääkärineuvola, eli synnytystapa-arvio luvassa. Esitietolomake pitäisi palauttaa terpparille sairaalaan toimitettavaksi. Työpäivät käy vähiin ennen kuin loppuvat, 7 aamua enää, lomapäiviä 3. Eli kaksi viikkoa ja minä olen " työtön" . Olisihan sitä mukava ollut saada kolmelta ensimmäiseltä kuukaudelta palkka, eikä suinkaan äippärahaa... onneksi sentää kuitenkin ansiosidonnaista. Mutta enpä viitsi tapella, kun joskus pitäisi töihin päästä lapsenhoidon jälkeenkin ja täällä työtilanne ei ole kaksinen. Ja työnantajanihan on julkisella puolella...



Meitin nupero taitaa olla jotensakin pää alaspäin, mutta hiukan vinossa. Tänään selvinnee jotain suunnasta :) Oikealla puolelle kylkiluissa tuntuu punkeamista, ja välillä pienempiä sarjoja taas vasemmalla alamasussa. Eilen hän muljasi oikein kunnolla, oikea puoli masusta oli selkeästi vasenta enemmän esissä. Ja nytkin tuntuu vähän elämöivän :)



Well, ehkäpä tässä palailen taas töiden pariin.



Hauskaa tiistaipäivää!

Huliana ja mönkiäinen rv 30+1

Onkos suunnitelmia Ystävänpäivän viettoon? Meillä ei suurempia. Itseasiassa olen vähän sitä mieltä, että koko päivä on vähän " väkisin Amerikasta tuotu" . Mutta iloinen asia silti:) Toki sain hyvän syyn kakun tekoon, joten tein eilen parin munan sydänkakku pohjan, että saadaan tänään herkutella, nam! Ja mies löytää eväslaatikostaan Geishapatukan. Eikös se oikeasti rakastavaisten päivä olekkin?



Tänään olisi ollut MLL:n perhekahvilapäivä, mutta esikoinen ilmoitti, että ei halua lähteä. Ja nuorimmainen on valvottanut pari yötä, ollen nyt tosi kiukkuinen, joten jätettiin nyt sitten tänään välistä. Olisin itse kyllä kovasti kaivannut juttuseuraa, noi kerhot ovat tulleet tosi tärkeiksi piristeiksi näihin kotipäiviin.



Eilen jo aivan kerkesin säikähtää, kun meni koko pitkä ilta, ettei kuulunut yhtään liikettä masusta. Hirmusesti tönin ja ravistelin, eikä mitään. No sit vasta kymmenen aikaan alkoi tuntua pikku potkuja, ja yhdentoista jälkeen alkoi mylske. Olin jo siinä ja siinä etten soittanut polille! Helpotus oli taas suuri. Mies kyllä koko ajan rauhoitteli, mutta mamman mieli laukkasi...



Ulkona on kiva ilma, vain muutama aste pakkasta, joten taidetaan tästä lasten kanssa painua pihalle. Tänään ajattelin pitää liikuntatuokion ihan kotosalla, kun lapset on unilla. Mies käy salilla töitten jälkeen, enkä jaksa illasta enää lähteä mihkään. Joten jumppaa-humppaa puolilta päivin ;)



Iloiset Ystävänpäivätoivotukset vielä teille kaikille!



tilda 30+2 (ainakin luulisin...)

Joskos minäkin " kerkeisin" pinoutua!

Viikot vierii ja vähitellen on ruennut tuo synnytys mietityttämään ja hieman jännittämään. Ensimmäistä kun odotan niin ei oikein ole tietoa ja kokemusta asiasta ja epätietoisuushan se sitten vaivaa. Olisi niin mukavaa tietää mikä on se päivä/yö kun lähtee synnyttämään, mutta kun ei niin ei! Kai se täytyy vaan olla jännityksessä. Onko muilla samaa vikaa?



Me saatiin lainaan amme jalustoilla, joten sen hankinnassa ei tarvinnut mietiskellä että millainen olisi hyvä.

Hoitopöytä ostettiin käytettynä, 50e maksoi ja minusta on kyllä hintansa arvoinen. Päydässä on 3 isoa laatikostoa joihin mahtuu aikas paljon vauvan vaatteita ja hoitotasossa on tilaa myös vaipoille, harsoille ja rasvoille ja se on irrotettava joten voi käyttää lipastoa myöhemminkin säilytys tarkoitukseen.



Viikonloppuna kierreltiin taas kauppoja ja etsiskeltiin vaunuja ja kaukaloa. Päädyttiin todella pitkän harkinnan jälkeen emmaljungan city cross rattaisiin joihin otettiin mukaan pehmeä kantokassi, hoitolaukku ja jalkapeite. Väri, minusta aivan ihan sport ruby. Kovan tinkimisen tuloksena saatiin puotettua hintaa 740e:sta 630e.

Kaukaloksi valittiin gracon auto baby jalustalla, siitä myyjä pudotti 20e lähtöhinnasta. Toivottavasti nyt ovat hintansa arvoisia ja kestävät sitten tarpeen niin vaatiessa vaikka useammallakin naperolla.



Olen tässä pikku hiljaa pessyt ja silitellyt vauvan vaatteita ja tullut siihen tulokseen että minulle on iskenyt pienoinen ostomania, meinaan noita ihania nuttuja on aivan tolkuton määrä, ei varmasti kerkee kaikkia edes käyttämään. Mutta kun ne on niin söpöjä...



Masukki on varmaakin kääntynyt poikittain kun potkuja tuntuu molemmille puolille mahaa yhtäaikaa. Ihanaa kun vauvan liikkeet on ruennut tuntumaan useammin ja selvemmin.

Saisi vielä nuo supistelut aisoihin kun meinaa välillä supistella niin levossa kuin liikkuessakin.



Lähdempäs sitten koittamaan miten pieni kävelylenkki ulkona onnistuisi.

Oikein mukavaa ystävänpäivää kaikille!!



rv 30+3

Kunka usein käyt tarkistuttamassa vauvan kasvun? Ultrataanko joka kerta vai seurataanko sf-mittaa? Mulla todettiin viime kerralla vauva ultran perusteella hieman liian laihaksi, vartalon ympärys suhteessa muihin mittoihin.



Synnytystapa-arviosta, minulle ei tietääkseni ole sellaista koskaan tehty vaikka jo kolmas raskaus menossa. Milloin sellainen pitäisi tehdä?

Painoarvio on tehty ultraamalla, reisiluun pituuden mittaavat sekä pään ympärysmitan, ja niiden keskiarvon sitten laskevat. Tarkkaa painoarviota mulle ei ole pystytty antamaan (nytkin siis välillä 1500-1800g), koska vauvan pää on niin alhaalla, ettei saada selvää mittaa mahan päältä mitattuna, eikä liioin alakautta mittaamalla.

Nyt vauvan painoarvio on tehty viimeisen kuukauden aikana joka viikko, tosin suurin syy näin usein tehtyihin tarkastuksiin on ollut se mun kohdunsuun ja kohdunkaulan tilanteen ensisijainen tarkkailu.

Nyt kun eilen näytti tilanne rauhalliselta niiden suhteen, niin seuraava aika on vasta kolmen viikon päästä, jolloin sitten mitataan vauvan koko uudelleen.

Tasaisesti alakäyrää pitkin meidän vauvan paino kulkee.



Tuosta synnytystapa-arvioinnista en sen enempää osaa sanoa, koska se yleensä tavataan tehdä. Minäkään kun en odottanut, että sitä vielä oltaisiin tehty, luulin että vasta myöhemmin...

Vaikka olen kyllä samaa mieltä Tildan kanssa, että tämä on jotensakin väkisin Suomeen rantautettu juttu...



Me ollaan tänään taas yhteen saakka pojan kanssa kaksin, sitten haetaan tyttö eskarista. Katsotaan Olympialaisia sohvalla maaten :) Ihana tuo viisivuotias, aivan innoissaan seuraa, oli laji melkein mikä tahansa. Ja kun tuli taitoluistelua, kysyi ihmeissään: eikö noille naisille tule kylmä, kun niillä on niin vähän vaatetta? Kun pienen pojan mielessä luistelu yhdistyy talveen ja pakkasiin, tietenkin.



Minä olen itse meidän perheen innokkain penkkiurheilija, mieskin jonkin verran seuraa, mutta hänen ei tarvitse aikataulujaan muuttaa jos on jokin tärkeä kisa tiedossa. Sen puoleen nuo kisat ovat nyt todella hyvään aikaan, kun minä en kuitenkaan enää töiihin mene ennen vauvan tuloa, niin menee päivät mukavammin.



Pahoinvoinnista Mymlan kyseli, ja minulla on samaa vaivaa ollut jo muutaman viikon. Epäilen kyllä, että minulla supparinestolääkkeet sitä pahentavat, koska niin kauan kuin olen niitä joutunut syömään, on pahoinvoitikin ollut pahempaa. Tuon kuvotuksen lisäksi minua vaivaa myös, lähes päivittäin, vatsaaivat. Maha on ihan löysällä, välillä ei meinaa vessaan ehtiä... Eipä ainakaan ummetus vaivaa! Ihan sama tuntuu olevan mitä syö, silti vääntää ja kääntää ilkeästi vatsassa. Olen jo välillä epäillyt saaneeni jonkun vatsataudin, mutta tätä on nyt jatkunut jo niin kauan, että kai tämä on vaan vaiva muitten vaivojen joukossa.



Yöt menee täälläkin huonosti, viime yönä laskin montako kertaa kävin vessassa: tulos 8 kertaa! Ja mentiin nukkumaan joskus yhdentoista jälkeen, aamulla herättiin seitsemän jälkeen. En ymmärrä, olen tarkoituksella juomatta iltaisin enää mitään kahdeksan jälkeen, silti on koko ajan kamala pissahätä. Ei siinä muuta, mutta kun kyllä väsyttäisikin, niin olisi kiva nukkua, oikein kunnolla. Mutta toisaalta, tämähän on vaan hyvää harjoittelua tulevaa varten :)



Eusenia 32+1

Aamusiivoilut on suurinpiirtein tehty. Tästä onkin tullut kiva tapa - meinaan ei käy päivät niin pitkiksi kun joka aamu on samat rutiinit ja mistäpä sitä tekemistä muualta löytäisi kuin kotitöistä.



Eilen ihmettelin vauvan vähentyneitä liikkeitä, no illalla sitten pitkästä aikaa pikkuinen innostui jopa potkuttelemaan, yöllä oli pari kertaa hikka, sitten aamulla oli niin virkeä että meinasi tulla masunahkasta läpi. Että välillä vilkkaampiakin päiviä mikä kyllä äidin mieltä kovasti huojentaa. Eilen kävin kunnon ripeällä kävelylenkillä ja niinpä nuo minunkin liitokset alkoivat illalla ja yöllä vihoittelemaan. Sängystä ylösnousu yöllä alkaa olla jo vaikeaa, kun vessassakin pitää ravata vähintään se neljä kertaa/yö. Pari kertaa masusta on kuulunut yksittäinen naksahdusääni, oletteko te muut tällaista kuulleet vai naksahteeko tämän äidin päässä ihan muuten vaan?



Huomenna on neuvola, joten siitä kuulumisia sitten huomenissa.



Tänään käyn taas kävelyllä, sitten alustavasti ajattelin lähteä käymään myös tuossa lähellä olevassa ostarissa - mutta tätä täytyy vielä miettiä mitkä on fiilikset kävelyn jälkeen. Alkaisi edes aurinko tänään paistaa, kun on vähän ikävän harmaata vaikkakin lunta on onneksi paljon.



Vattumato rv 32+5

Nyt on sitten tämäkin odottaja jäänyt sairaslomalle, joten voisi olla hieman enemmän aikaa pinoutua. Toki olen päivittäin käynyt lukemassa kuulumisia, mutta vähän laiskanpuoleinen olen kirjoittamaan ;) Sairasloman syynä liitoskivut ja erityisesti häpyluun alueella kivut ovat aikamoiset. Sohvalta / sängyltä ei tahdo päästä ylös ja käveleminen tuottaa tuskaa joka askeleella. Töissä äitiysloman sijainen on jo opettelut hommiani, joten sielläkään ei niin kiire ole että puolikuntoisena olisin viitsinyt toikkaroida. Nyt sitten tämä viikko ainakin saikulla. Sen jälkeen vielä olisi kaksi viikkoa töitä, mutta katsotaan nyt menenkö enää ennen äippäloman alkua.



On vaan vähän sopeutumisvaikeuksia tähän kotona oloon, esikoinen tulossa niin ei ole muita kakaroita paimennettavana ja mieskin töissä. Hiljaista on..mutta jospa tähänkin tottuu. Vinkkejä?? ;) Tosin ajattelin alkaa pikkuhiljaa pyykkäämään vauvanvaatteita, mutta pitäisi nyt jotain jättää viralliseen äitiysloman ajaksikin.



Vaunut käytiin ostamassa viikonloppuna, päädyttiin Brion Nova yhdistelmiin. Oli vielä tullut uutuusvärikin, joka oli aivan mahtava. Nyt ne on seissyt tuossa olkkarissa, kun en tiedä minne ne laittaisin. Ei raskis varastoonkaan viedä. No, olkoot tuossa kunnes parempi paikka löytyy. Kaukalo ostetaan ystävältä käytettynä, on kuin uusi. Hoitopöytää ei hommata vaan kodinhoitohuoneeseen hoitoalusta. Vaatteita vauvelille on ihan runsaasti, vielä pitäisi ostaa semmoinen kevätpuku, jossa voisi matkustaa sairaalasta kotiin ja pari unipukua, semmoista pientä. Pinnasänky ja patja odottaa myös, sijauspatjan haluan vielä ostaa..onko muut tykännyt käyttää vauvalla sijauspatjaa vai pelkkää patjaa? Mutta toki shoppailtavaa vielä riittää.



Eipäs mulla oikeestaan mitään asiaa ollut, toivottavasti ette pitkästyneet, tämä on tätä ajankuluttamista ;) Tänään olis illalla perhevalmennusta, aiheena synnytys, saa nähdä nukunko ens yönä, saati mieheni! Joka pelkää synnytysvideota eikä aio sitä katsoa, heh. Torstaina sitten neuvola.



Ei muuta kuin oikein hyvää ystävänpäivänjatkoa kaikille huhtimassuille!!



Marty 30+5

Täältäkin päästään viimein pinoon. SAin juuri poitsun nukkumaan, kauppareissu teki tiukkaa kun poika olisi halunnut KIRKKOON. sen ohi kun käveltiin. Vielä kotonakin jäi eteiseen huutamaan, että minä haluan kinkkoon! Oli aivan yliväsynyt, ja vielä tuolta sängyn pohjaltakin kuului omituisia toiveita kuten äiti tule avaamaan ikkunaverhot (!!??). Onneksi suu on paremmassa kunnossa sen potkukelkan jälkeen, vaikka vähän mietityttää kun poika narskutteli eilen hampaitaan eikä ole sitä ennen tehnyt, että onko siellä kumminkin joku hammas vääntynyt...?



Masua menen tänään näyttämään neuvolan tädille taas parin viikon paussin jälkeen, kerron sitten myöhemmin miten meni. Turvotusta tuntuu olevan paljon enemmän nyt kun arki ei ole sitä juoksemista mitä töissä. Sormet ovat kuin itikan makkarat, jipii. Painoakin taitaa olla tullut eniten viikkoa kohti tähän mennessä...



Mutta nyt täytyy tarkistaa, mitä piti kommentoida, laitan sitten uuden viestin ketjuun...



eikkuli 32+6

niihin naksahduksiin mahasta että ihan todellisia ne ovat. Esikoinen naksutteli myös, ja tähänhän oli kaksi teoriaa, eli 1)nivelet naksuvat 2) sikiö ottaa kiinni sikiökalvosta ja siitä aiheutuu naksahtava ääni. Itse kallistun vaihtoehdon 2) kannalle, koska lapsellani ei heti syntymän jälkeenkään kyllä kuulunut sieltä nivelistä mitään enää. Tämä vauva naksuttelee myös silloin tällöin, suunnilleen joka päivä niitä kuuluu mutta tällä kertaa en ole asiasta sen kummemmin ollut huolissani (kun viimeksi kysyin neuvolalääkäriltä asti...)



Pinnasängyn sijauspatjasta sen verran, että itse hankin sen silloin esikoiselle ja oli mielestäni tosi kätevä. Riitti kun sen pesaisi kun pissat oli tulleet vaipasta ulos, kun eivät ehtineet patjaan asti eikä niinollen tarvinnut koko patjaa kuivatella (eikä niitä usein saa edes kastella, esim. vaahtomuovia). Huruuttelin petaria myös aivan surutta kuivausrummussa, kutistui vähän mutta vähät siitä. Nyt en ostanut vauvalle uutta patjaa vaikka noiden vuodevaatteiden kanssa olenkin aika tarkka, mutta uuden sijauspatjan ostin (ja peiton). Patja meillä on joku sellainen kuitutäytteinen, jonka periaatteessa saa pestäkin suihkuttamalla mutten ole sitä vielä tehnyt, tuuletellut vaan.



Ja vauvan painoarviosta, että minulla se on tehty 2 kertaa, ensin viikolla 23 ja sitten kontrolli viikolla 32 koska tuo ensimmäinen oli kasvusta jäljessä (en huomannut kyllä kysyä että mistä kohtaa).

Viikolla 31+5 siis painoarvio oli huimat 1900g, jonka uskon valehtelevan jonkin verran (eli olisi 4000g la:aan mennessä!). Esikoista arveltiin myös ultralla liika isoksi, syntyessään oli pulleavatsainen mutta ruipeloraajainen, joten siitä se ero varmaan tuli.



Synnytystapa-arvion teki viime raskaudessa nlalääkäri käsikopelolla, oli myöskin inhottavan tuntuista, nyt se tehdään 36. viikolla äitipolilla ultraten plus käsikopelolla. Noitten luitten painelu ei kyllä ole ollenkaan kivaa, toissa kerralla kun lääkäri " tunnusteli" häntäluuta, niin huuto meinasi päästä. Vaan kyllähän ne luut joutuu synnytyksessäkin aika kovasti joustamaan :/



Öistä vielä sen verran, että nyt kun olen saanut kotona olla tämän viikon, niin yötkin on rauhoittuneet huomattavasti. Käyn vain kerran vessassa yleensä, siinä 4-6 aikaan ja nukahdan heti uudestaan. Poissa ovat siis toistaiseksi 2-3 tunnin yövalvomiset tyhjän takia! varmaan vauav on siis vielä tosi ylhäällä kun ei paina alas niin että pitäisi koko ajan ravata. Pystyn jopa tekemään sen, että jos herään asentoa vaihtaessani, käännän vaan kylkeä vaikka vähän tuntuisi pissattavan - ja nukun vielä toisen pätkän ennen vessareissua! Joskus vauva intaantuu jumpalle reissun aikaan, mutta tänä aamunakin se oli vasta 6.30 maissa joten joutikin jo herätä.



Mutta nyt kun poitsu näytti viimein nukahtavan, taidan itsekin painua hetkeksi pötkölleen...



Hyvää ystävänpäivän jatkoa!

eikkuli

Täällähän tämä aika menee -töissä. Onneksi enää 1½viikkoa ja äitiysloma alkaa! Jotenkin viime aikoina on ollut havaittavissa tylsistymistä... Kaipa nuo huonosti nukutut yöt alkavat vaikuttamaan.



Yöllä herään monta kertaa, mutta onneksi saan suhteellisen helposti nukahdettua uudelleen. Lisäjännitystä tuo esikoiselta pois jätetty yövaippa. Tuntuu, että herään jokaiseen inahdukseen ja olen jo ryntäämässä kuljettamaan vessaan. Onneksi mies lupasi hoidella kuivituksen, jos niin huonosti käy. Ja tuosta lupauksesta meinaan pitää kyllä kiinni ;D



Muuten ei mitään kummempaa. Vauvan liikkeet ovat selkeästi muuttuneet. Enää ei rummutella samanlaisella tahdilla vaan hieman rauhallisemmin. On ehkä enemmän sellaista punnaamista ja vääntelyä. Eilen heitteli pyllyä puolelta toiselle. Istuin koulutuksessa ja olo ei ollut mitenkään miellyttävä tämän tapahtuessa. Eipä siinä muu auttanut kuin yrittää saada kovalla tuolilla oloaan mahdollisimman mukavaksi.



Ja niihin galluppeihin....

Amme: on esikoisen vanha, jalustalla oleva malli. Ollaan miehen kanssa sen verran pitkiä, ettei jalustaton tullut aikoinaan edes mieleen. Ja tyytyväisiä ollaan oltu.

Hoitopöytä kannetaan kylpyhuoneeseen ja vaatteet tungetaan esikoisen kanssa samaan kaappiin.

K-18: Hiljaista on näillä markkinoilla... Kiinnostusta löytyy, mutta kun edes alkaa tapahtumaa suunnittelemaan, loppuu kaikki mielenkiinto. Esikoisen mennessä nukkumaan on sohva ja tv houkuttelevin vaihtoehto. Ollaan asiasta miehen kanssa juteltu, ja yllättävän hyvin asiaan suhtautuu. Tai sitten vaan puhuu mun mieliksi.... hmm.... Esikoisen syntymän jälkeen odoteltiin jälkitarkastukseen. Tuli sellainen olo, että haluaa asialle " siunauksen" lääkäritaholta -hieman outo ajatus...



Olikos tässä vielä jotain muuta.... Eipä kai.

Mukavaa tiistaita kaikille!

S 33+3

Kyllä oli illalla naurussa pitelemistä kun nukkumaan käydessä masu aloitti sellaisen elämän että oksat pois! Muksautti isäänsä oikein kunnolla korvaan:)



Omat yölliset vessareissut ovat hiljentyneet, herään korkeintaan kerran ja saatan jatkaa unia jääräpäisesti.



Kovasti odottelen jos aurinko näyttäisi parastaan ja pääsisi kävelylle. Itse olen toivonut jopa pientä turvottelua mutta ei mitään. Sormukset näet tahtovat pudota sormista!



Minulla myös esikoinen tulossa ja jännityksellä odottelen. Viime yönä näin vauvasta unta -ensimmäistä kertaa- ja olin aivan haltioissani herätessä:) Unessa imetin,puin ja touhusin kaikenlaista vaavin kanssa. Vauva oli unessa poika. Alussa toivoin poikaa mutta enää sillä ei ole merkitystä.



Olen sairaslomalla, mutta aika menee kuin siivillä. Oikeastaan luen paljon... Kohta sitä jäädäänkin äitiyslomalle!

Olen miettinyt mitä sitten varsinaisella ä.lomalla tekee mutta kai sitä vain lepäilee...



Huhti 29+5

No, niin täytyy vissiin aloittaa eilisen päivän pikaselostuksella, kun en eilen kerennyt käymään -illalla kävin lukemassa. Hävisi tuo yksiön liikehdintä kokonaan, joten olin sitten neuvolassa juuri tähän aikaan kun tähän koneelle kerkiää vähäksi aikaa istahtamaan. Vaikka liikettä ei ole -oikeastaan ollenkaan- niin kuitenkin sydänäänet kuului hyvin ja ei ollut mitään muutakaan. Helpotti oloa vähän enemmän, kun illalla oli sitten vähän virkeämpää toimintaa nukkumaan mentäessä.



Tänä aamuna olin lääkärissä (taas) noiden supisteluiden takia. Kyllä lähihoitajan aivoitukset pitivät paikkansa -tarpeeksi kauan kun on supistanut niin on sen pakko tässä vaiheessa jossain näkyä. :) Kohdunsuu oli pehmentynyt ja ulkosuu(?!) oli auki, mutta muuten kiinni. Samoi kaula oli ihan mitoissaan vielä. Teki kyllä niin kipeää koko tutkimus, että tähtiä näkyi kun nousi ylös. Kahden viikon päästä olisi seuraava lääkäriaika. Tarkastaa tilanteen. Mies on kyllä silloin Jyväskylässä kurssia pitämässä, mutta ajaa kuulemma poliisia uhmaten sieltä 3ssa tunnissa Naistenklinikalle, jos tarvii. :)

Samoin noista liikkeistä sanoi sen verran, että jos jonain päivänä ei saa sitä 10ntä liikettä jollekin tunnille niin lääkäriin. Ei vaan kauheasti nuo terkkulan lääkärit innosta, kun on sen verran monta kertaa joutunut käymään...



Muuten olo on kyllä ihan hyvä. Ulkoilu auttaa, vaikka tietää että supistukset vain pahenee... Mutta johan tuo esikko hyppii seinille, jos ei pääse kerran päivässä ulos. Eilenkin " pakotin" isännän olla hakematta kauppaan, kun piti saada kävellä. Tuli sitten lunta... Mutta nukuin paremmin kuin kahtena edellisenä yönä.



Ainiin! Maha- asukin suunta oli tänä aamuna jalat ylös, mutta eilen jalat alas... Niin kuin jo ajattelin, että olisi lopullisesti kääntynyt jalat ylöspäin. Tosin sillä jumpalla mikä aina välillä on, niin en yhtään ihmettele.

Mymlanhan se taisi kysellä oksennusolon palautumisesta. Tässä on nyt muutaman viikon ollut sellainen oksetus olo. Tosin helpottunut niistä parista ekasta viikosta vähän.

Ja sitten vielä ennen kuin oikasen sekunniksi niin sokereissa ei ollut mitään vikaa, paasto: 4,5, tunnin: 7,6 ja 2en tunnin 6 ja jotain, en muista :)



Haleja kaikille!!!!



-viivi_84 ja maha- asukki 31+3

Kävin tänään hierojalla saamassa apua lonkkien kolotukseen. Enää ei ollut kyse liitoksista, vaan lonkkien sivussa oleva kalvo (joka jatkuu reiden ulkosivua polveen) oli kipeytynyt molemmilla puolilla niin ettei nukkuminen ollut mukavaa enää kummallakaan kyljellä. Hieroja löysi heti oikean pisteen ja oli pakko kiljua, oli niin kosketusarka! Heti hieronnan jälkeen oli entistä raihnaisempi olo, mutta nyt alkaa tuntua paremmalta. Täytyy vain muistaa jatkossa venytellä reisiä ja lonkkia. Onneksi huomenna on taas vesijumppa.



Muuten ei massuun uutta. Kalle pönkii siellä edelleen ympäriinsä ja on siirtynyt takaisin lempiasentoonsa mahan pohjalle poikittain. Aika äijämäinen asenne tuntuu kaverilla olevan, rötköttää tyytyväisenä selällään ja monottelee välillä ylöspäin ;-))



Kaveri sai viime yönä poikavauvan, esikoisen. Kaikki oli mennyt hienosti. Treffasimme vielä kaupungilla lauantaina, ja sanoi ettei vauvalla ole mitään aikeita tulla ulos vielä aikoihin ;-)



Mulla on aamulla aika NKL:n pelkopolille. Pyysin päästä sinne, kun haluaisin käydä läpi viime synnytyksen. Mulla ei ole varsinaisesti synnytyspelkoa, mutta muutamat asiat jäivät askarruttamaan ja on hyvä käydä ne alta pois ennen seuraavaa koitosta.



Pipsukka 33+2

Minä olen myös yksi niistä,jotka ei oikein välitä tästä ystävänpäivä hössötyksestä,vähän sellainen " väkisin lanseerattu" fiilis tulee.



Tänään oli neuvolapäivä ja tämä lepäily on tuottanut tulosta,RR oli 135/78.

Mutta nämä kaksi kaverusta,päänsärky ja valtava turvotus tekevät olemisesta helvetillistä ja neuvolan tätikin sanoi,että huono-olo ja se,että on vaikeaa olla ihan selvästi näkyy minusta.

Sain mukaani sellaisen härvelin,jolla tsekkaillaan verensokereita.

Kaksi viikkoa pitäisi kahdesti päivässä katsoa arvot.



Eilen oli sitten se äippäpolin kontrolli.Sielläkin verenpaine oli ihan jees ja ktg oli normaali ja ultrassakin vauvelilla oli kaikki hyvin.

Kohdunkaula/kanava on nyt vähän päälle 2cm,eli lyhentynyt,mutta auennut ei ole enempää,kun se nippa nappa yhdelle sormelle ja ei ole enempää pehmentynytkään.

Seuraava kontrolli polilla on 35+1 viikolla ja siitä viikko,niin minulla on se synnytystapa arviointi.



Tämä poli lääkäri olikin se samainen heppu,jonka luona käy tuon synnytystapa arvioinnin.

Kyllä siinä jo eilen vähän siihen malliin keskusteltiin,että sektioon tosiaankin päädytään esikoisen sektion ja myoma leikkauksen vuoksi.

Lisäksi lääkäri jo eilen vähän näytti vihreätä valoa,että sektio tehtäisiin 38+6 viikolla,minun toiveen mukaisesti.

Eivät kuulema rupea nipottamaan yhden päivän vuoksi.

Mutta kaikki tämä lyödään lukkoon vasta maaliskuun alussa.



Tämän päiväinen kävely ei nähtävästi ollut kovinkaan hyvästä,vaikka niin kuvittelin.Supistelua näyttää aiheuttavan ja aika mojovia sellaisia.

Varmaan olisi syytä mennä vähän huilimaan.



Niksu 33+2

Onneksi kaikilla muillakin näyttää olevan näitä vaivoja, ettei tarvitse ihan yksin täällä puhista :-) tänään kävin neuvolalääkärin tarkastuksessa ja saikkua laitettiin lisää aina äippäloman alkuun asti, eli se on nyt sitten työt tehty tältä erää. Kohdunsuulla tilanne onneksi entisenlainen, joten kanavaa on ihan hyvin jäljellä, 2,5 cm käsikopelolla ja sormelle auki. Kun sitten hoitelin lapsia tässä illalla niin alkoi suppailemaan kyllä tosi mojovasti ja kipeästi. Täytyy toivoa että helpottavat nyt illan aikana, ettei tarvitse minneen lähteä näytille.



Huomenna olisi mun vuoro mennä sitten sinne sokerirasitukseen. Täällä osa näyttää siellä jo käyneenkin. Viimeiset vesitilkat hörppäsin äsken ja latasin ruokaa nyt niin että senkin vuoksi on vähän huono olo. Tuntuu jotenkin vaikealta olla tässä ilta napostelematta mitään ja vielä huomenna yrittää hoippua sinne labraan juomaan ällöttävää litkua. Ainoa hyvä puoli koko homassa on se että saa aivan vapaasti 2 tuntia lueskella lehtiä kenenkään häiritsemättä :-)



Vauvan vaatteita peseskelin tässä yhtenä päivänä, mutta pinnasänky on vielä osissa ja uusi patja edelleen kaupassa. Mutta onneksi on uusi turvakaukalo sentään ehditty hommata että saadaan edes vauva kotiin jos päättää ennen aikaisesti syntyä.



Ja taas tulee suppari.....auuuuu! Eli tällaista ähinää täältä. Toivottavasti muilla kivuttomampaa....



Pikkis rv 33+0

tähän pinkkaan, huomenna ei tiedä muistaako taas kirjoittaa. Eilen oli neuvolapäivä ja Arttu ryökäle on kääntynyt perätilaan. Että kehtaa,toivottavasti ehtii kääntyä ennen ens tiistaita takaisin oikein päin, tai sitten tulee reissu polille kääntöön. Pääasia että asialle tehdään jotain. Anyway, verenpaine ok, painonnousua 200g/2vko siihen olen tyytyväinen, kaikenkaikkiaan painoa on tullut se 10kg. Sf mitta oli 34 cm, aika iso massu onkin.



Mutta tämää mamma painelee unille, öitä.



Peppinetta 33+1